Artikkeli / 19.12.2016

Raikas sisäilma ja Ilmanvaihdon energiatehokkuus

Raikas sisäilma ja riittävä ilmanvaihto ovat asumisterveyden ja rakenteiden kunnon kannalta tärkeitä. Jopa kolmannes kiinteistön kokonaiskulutuksesta syntyy ilmanvaihdon kautta. Lämmityksen ja ilmanvaihdon säädöillä ja niihin liittyvillä toimenpiteillä pienennät energialaskuasi tehokkaimmin.
Teksti: Sari Loukasmäki Kuvat: Maria Kurjenluoma

Tavoitteena raikas sisäilma

Riittävä ilmanvaihto pitää huoneilman raikkaana sekä estää sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen ja kosteusvaurioiden syntymistä. Normien mukaan sisäilman tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihtojärjestelmästä riippumatta rakennuksen ilmanvaihdon tulisi olla lievästi alipaineinen. Riittävästä ilmanvaihdosta ei kannata tinkiä energiansäästön nimissä. Toisaalta 20 – 38 % kokonaisenergian häviöistä syntyy ilmanvaihdon kautta, joten ilmaa ei kannata etenkään lämmityskaudella vaihtaa tarpeettomasti.

Ilmanvaihtojärjestelmien toiminnassa ja energiatehokkuudessa on eroja

Ilmanvaihdon toiminnan perusperiaatteena on, että likainen ilma poistetaan keittiöstä, kylpyhuoneesta, kodinhoitohuoneesta, WC:stä, vaatehuoneesta ja tuulikaapista ja puhdas ilma tuodaan makuuhuoneisiin, olohuoneisiin ja saunaan. Painovoimainen ilmanvaihto on tavallinen ennen vuotta1995 rakennetuissa taloissa. Koneellista poistoilmanvaihtoa on tehty 1970 luvulta 2000 luvun alkuun. Tyypillisiä ilmanvaihtojärjestelmiä uudemmissa taloissa ovat koneellinen lämmöntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmanvaihto tai poistoilmalämpöpumppu.

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu ulko- ja sisäilman väliseen lämpötilaeroon. Kesäaikaan painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta on usein tehotonta. Talvella puolestaan turhankin tiuhaan vaihtuva ilma voi synnyttää vedontunnetta lattiatasolla. Energiansäästöä voidaan saavuttaa säätämällä talviajaksi pesuhuoneen lautasventtiiliä pienemmälle. Lämmityskaudella fiksuin tapa tuulettaa on nopea ristiveto, jotta liikaa lämpöä ei pääse harakoille.
Koneellisessa poistoilmanvaihdossa likainen ilma poistetaan huoneistosta koneellisesti. Ilmanvaihtonopeutta säädetään yleensä liesituulettimesta ja korvausilma saadaan tuloilmaventtiileistä. Etenkin lämmityskaudella ilmanvaihtonopeus kannattaa säätää tilanteen mukaan ja pitää maltillisena, jottei turhan suuria lämpöhäviöitä pääsisi syntymään. Mitä nopeammin ilma vaihtuu, sitä enemmän myös energiaa kuluu.

Lämmöntalteenotolla varustetussa ilmanvaihdossa ilma tuodaan ja poistetaan hallitusti. Ulos menevästä ilmasta otetaan lämpöä talteen ja siirretään tuloilmaan. Lämmitetty tuloilma tuodaan sisään suodattimen läpi. Lämmön talteenotolla ilmanvaihdon energiankäyttöön saadaan selvää säästöä.

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmön talteen poistoilmasta ja lämpö siirretään käyttövesivaraajaan ja/tai lämmityspiiriin. Korvausilma tuodaan tuloilmaventtiileistä tai lämpöpumpun kautta. Poistoilmalämpöpumpun hyötysuhde on samaa luokkaa lämmöntalteenotolla varustetun ilmanvaihtokoneen kanssa.

Lämmöntalteenotolla varustetulla ilmanvaihtokoneella ja poistoilmalämpöpumpulla ilmanvaihdon energiankäyttö putoaa jopa kolmannekseen painovoimaisen tai koneellisen poiston ilmanvaihdon energiankäyttöön verrattuna. Toteutuneeseen säästöön vaikuttaa oleellisesti se miten hyvin ilmanvaihdon säädöt saadaan optimoitua.

Juttu on tiivistetty Markku Mannilan esityksestä Helenin asiakastilaisuudessa 27.9.2016. Tutustu tilaisuuksiimme ja ilmoittaudu helen.fi/tapahtumat

 

Koneellisen ilmanvaihdon vinkit

  • Lämmityskaudella säädä ilmanvaihto mahdollisimman pienelle, kuitenkin riittävälle ja aseta jälkilämmitysvastuksen termostaatti 15–17 asteeseen.
  • Muista lämmityskauden jälkeen asettaa termostaatti kesäasentoon.
  • Vaihda suodattimet säännöllisesti. Pidä myös liesikuvun rasvasuodatin puhtaana.

Lue lisää aiheesta

Fiksu energiankäyttö