Menu

Neljä selitystä biohiilen ylivoimaan

Onko toisen sukupolven kiinteä biopolttoaine, biohiili, edeltäjäänsä puupellettiä soveltuvampi kivihiililaitoksille?

Paahdettua biomassaa lähikuvassa.

Biohiili on yksi monista vakiintuneista lempinimistä, joita voidaan käyttää paahtamalla esikäsitellylle biomassalle. Paahtamisella tarkoitetaan biomassan lämpökäsittelyä noin 300 °C lämpötilassa lähes hapettomissa olosuhteissa. Logististen ominaisuuksien ja käsiteltävyyden parantamiseksi paahdettu biomassa tiivistetään energiatiiviksi puristeeksi, pelletiksi tai briketiksi. Biohiili vaikuttaa lupaavalta polttoaineelta, koska: 

Neljä selitystä biohiilen ylivoimaan

Etualalla paahdettu hake, taustalla puristettuna pelletiksi.

1. Biohiili on uusiutuvaa

Biohiili on uusiutuvaa polttoainetta ja siten yksi vaihtoehto Helsingin Energian hiilineutraalissa tulevaisuudessa.

2. Biohiili on tiivistä

Biohiili vie vain vähän enemmän tilaa kuin kivihiili, ja lähes puolet vähemmän kuin pelletti. Hake tarvitsisi kosteudesta riippuen noin 5-6 kertaa enemmän tilaa. Pelletistä tai hakkeesta biohiileen siirryttäessä kuljetus, varastointi ja esikäsittely helpottuisivat varsinkin pääkaupungissa, vilkkaasti liikennöityjen väylien varsilla.

3. Biohiili jauhautuu hyvin

Paahdettaessa biomassa muuttuu hauraaksi, jolloin sen jauhautumisominaisuudet paranevat.  Tästä syystä biohiili on pellettiä helpommin käsiteltävää kivihiilen pölypolttokattiloissa.

4. Biohiili soveltuu kivihiilivoimalaitokseen

Biohiili soveltuu tämän hetken tietojemme mukaan myös polttoteknisesti hyvin kivihiilen seospolttoon. Tämä tarkoittaa pienempiä investointipaineita voimalaitoksilla pellettiin verrattuna.

Neljä selitystä biohiilen ylivoimaan

1 kuutiossa kivihiiltä on 7 megawattituntia energiaa. Sama määrä haketta vie tilaa 8,5 kuutiota.

 

Tämän hetken tutkimustilanne

Soveltuuko paahdettu biomassa todella kivihiilivoimalaitostemme seospolttoaineeksi? Onko biohiili kenties puupellettiä soveltuvampi polttoaine? Näitä ja muita avoinna olevia kysymyksiä selvitetään parhaillaan seuraavissa projekteissa:

Torrefaction – Integration and Suitability for CO- firing
– Torrefaction of agro and woody biomasses as energy carrier for European markets 2020

Molemmat projektit saadaan päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä, jolloin saamme vastaukset vielä avoinna oleviin kysymyksiin. Lue lisää paahdetusta biomassasta verkkosivuiltamme.

Jussi Kukkonen

Jussi Kukkonen

Jussi Kukkonen suunnittelee Helenissä tulevaisuuden energiantuotantoa. Hän tietää joukkuepelin kannattavan hyvää lopputulosta tavoiteltaessa. Lätkäkypärän Jussi vaihtoi teekkarihattuun vuosituhannen vaihteessa.

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Mitä, missä, milloin?

Mistä pelletti tehdään? Millaiset ovat biopolttoainemarkkinat? Miten muuttuvat säädökset voivat vaikuttaa biomassan lisäämissuunnitelmiin?

Skogsflis som bränsle i Nordsjö

För tillfället undersöker Helsingfors Energi möjligheten att i framtiden förbränna skogsflis i Nordsjö Vuosaari C. Skogsflis är ett förnybart bränsle och förorsakar därmed mindre växthusgaser än fossila bränslen.

Biohiilen elinkaari ulottuu metsästä kattilaan

Kuten kaikilla tuotteilla, myös polttoaineilla on elinkaari. Kun halutaan tutkia biohiilen kykyä vähentää päästöjä kivihiileen nähden, täytyy katsoa piippua pidemmälle.