Menu

Megawateista negawatteihin

Energiantuotannon ympäristövaikutuksista puhuttaessa suurin huomio on yleensä siinä, että miten paljon ja millä tavalla sitä energiaa tuotetaan. Tässäkin blogissa suurin osa teksteistä käsittelee sitä.

Vähintään yhtä tärkeä, ja usein myös nopeampi ja kustannustehokkaampi, tapa hillitä ilmastonmuutosta on energiansäästö. Ilman sitä tuotantoon tehdyiltä satsauksilta putoaa pohja pois.

Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) arvion mukaan energiatehokkuuden osuus ilmastomuutoksen hillinnässä on peräti 50 prosenttia, kun uusiutuvien energialähteiden osuus siitä on vain 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Miksi sitten tuotanto on mediaseksikästä ja energiansäästö koetaan usein tylsäksi ja minimalistiseksi toimenpiteeksi? Energiansäästö muistetaan kyllä nykyään mainita, mutta suuret satsaukset puuttuvat.  Koostuuko se tosiaan liian pienistä puroista ja onko eri osapuolia liikaa?

Otsikolla Megawateista negawatteihin yritän tietoisesti pistää tuotannon eli megawatit ja kulutuksen eli negawatit samalle viivalle. Ehkä uusien kiinteistökohtaisten aurinko- ja tuulivoimaloiden yleistymisen kautta myös energiansäästö saa ansaitsemansa huomion. Pientuotantohan koetaan kiinteistön näkökulmasta katsottuna oikeastaan energiansäästönä, koska esimerkiksi aurinkopaneelin omistajat tarvitsevat vähemmän kiinteistön ulkopuolista ostoenergiaa.

Miten negawatteja tuotetaan?

Helsingin Energia haluaa olla vakavasti otettava toimija myös negawattien synnyttämisessä. Uudistunut ja laajentunut energianeuvonta pureutuu energian loppukäyttöön ja tarjoaa myös uusia energiaratkaisuja. Kaikessa tulee kuitenkin muistaa, että ympäristö hyötyy vain, jos energiatehokkuus toteutuu koko energiaketjussa.

Suomessa asumiseen ja etenkin asuntojen lämmitykseen kuluu paljon energiaa. Esimerkiksi valitsemalla Helsingissä kaukolämpö lämmitysratkaisuksi tai kaukojäähdytys jäähdytysratkaisuksi saadaan jo melkoisesti negawatteja aikaiseksi. Ja riippumatta lämmitysratkaisusta on hyvä muistaa, että yhden asteen lämpötilan lasku tarkoittaa 5 prosentin säästöä lämmityskustannuksista.

Seuraavaksi tärkeysjärjestyksessä tulee liikkumiseen käytetty energia ja ruoan kautta tapahtuva välillinen energiankulutus. Esimerkiksi sähköauto on energiatehokkaampi kuin polttomoottorilla varustettu auto. Energiatehokkainta on tietysti valita kävely tai pyöräily jos suinkin mahdollista, joukkoliikennettä unohtamatta.

Avainsanat

energiatehokkuus

Rauno Tolonen

Rauno Tolonen

Rauno Tolonen on energiatehokkuuden puolestapuhuja. Hän etsii ratkaisuja, joista hyötyvät niin kuluttajat kuin energiayrityskin – ympäristöä unohtamatta. Vapaa-ajallaan Rauno lataa akkuja kalastuksen parissa, vaikka tiedostaakin ettei vetouistelu ole niitä kaikkein energiatehokkaimpia tapoja kalastaa.

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Miten energia riittää kaikille?

Suomi kulutti viime vuonna sähköä 85 terawattituntia. Tämän määrän tuottamiseen tarvitaan 23 Vuosaaren kokoista voimalaitosta. Helsingin sähkönkulutus oli viime vuonna vajaat 5 terawattituntia eli yli 5 prosenttia koko Suomen kulutuksesta.

Nuoret tehostamassa nuorisotalon energiankäyttöä

Tiedätkö sinä, missä koulusi tai työpaikkasi energiaa tuhlaavat kohdat lymyävät? Entä onko energiafiksumpaa asua pienessä kodissa, mutta pestä astiat käsin vai liikkua julkisilla, mutta asua suuressa talossa?

Energianeuvonnan uusia tuulia

Helsingin Energian energianeuvonnalla on yli satavuotiset perinteet. Neuvontaa on annettu siitä lähtien, kun ensimmäiset sähkölaitteet alkoivat yleistyä kodeissa. Tuolloin neuvonnan painopiste oli uusien laitteiden käytön opastuksessa.