Menu

Paljon ihmisiä, paljon energiaa

Helsingissä asuu yli 600 000 ihmistä. Tällainen väkiluku tarvitsee merkittävän määrän sähköä ja lämpöä.

Paljon ihmisiä, paljon energiaa

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko

Helsingissä asuu yli 600 000 ihmistä. Tällainen väkiluku tarvitsee merkittävän määrän sähköä ja lämpöä. Miten se on järkevää tehdä?

Tällä hetkellä suurin osa helsinkiläisistä kodeista, yli 90 prosenttia, lämmitetään kaukolämmöllä, joka on tuotettu Helsingissä. Vuosaaren, Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksissa lämpöä tuotetaan samassa prosessissa sähkön kanssa. Samasta polttoainemäärästä saadaan yhteistuotannossa enemmän energiaa hyötykäyttöön verrattuna siihen, että sähkö ja lämpö tuotettaisiin erikseen.

Helsingin yhteistuotantovoimalaitoksissa polttoaineen energiasta käytetään hyödyksi yli 90 prosenttia. Esimerkiksi Saksassa ja Kiinassa on runsaasti kivihiilivoimaloita, joilla tuotetaan pelkästään sähköä. Niiden käyttämästä polttoaineesta saadaan energiaa talteen vain noin kolmasosa. Sähkön tuotannon yhteydessä syntyvä lämpö lauhdutetaan ilmaan harakoille tai veteen kaloille.

Lämpökeskukset täydentävät yhteistuotantoa

Kylminä pakkaspäivinä pääkaupunkiin tarvitaan vielä lisää lämmitystehoa voimalaitosten lisäksi. Lämpökeskuksia on 11 eri puolilla kaupunkia. Ne varmistavat sen, että kodit pysyvät lämpiminä myös poikkeustilanteissa: huippupakkasilla tai voimalaitosten mahdollisissa tuotantohäiriöissä.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto perustuu energiatehokkuuteen ja energian hyötykäyttöön. Se on hyvä tekniikka, jota voidaan edelleen parantaa polttoainevalikoimaa kehittämällä ja laajentamalla. Kivihiilikattilassa palaa jo pelletti, tulevaisuudessa ehkä myös biohiili ja maakaasuverkossa voi jatkossa kulkea myös biokaasu.

Tutustu tarkemmin yhteistuotantoon uusimman Helen-lehden viimeisellä aukeamalla!

Seija Uusitalo

Seija Uusitalo

Seija Uusitalo lähestyy Helenin asiakkaita ja sidosryhmiä Helen-lehtien kautta. Seijan sydän sykkii puutarhalle, käsillä tekemiselle ja luovuudelle, mutta sieltä löytyy myös järjestelmällinen pikku-insinööri, jolla on tarve tehdä vaikeistakin asioista ymmärrettäviä.

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Negawatit ovat tärkeä osa hiilineutraalia tulevaisuutta

Helsingin energiajärjestelmän energiatehokkuus on viritetty huippuunsa, mutta tavoitteena on parantaa sitä edelleen.

Älykästä energiaa Helsingissä

Tavoitteemme on, että energiantuotantomme on hiilineutraalia vuonna 2050.  Tavoitteen saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.