Menu

Teekkarista työn ohella tohtoriksi

Onko työn ja opiskelun yhdistäminen energia-alalla mahdollista?

Teekkarista työn ohella tohtoriksi

Teekkarista kesämestariksi

Vuonna 2008 diplomi-insinööriopintoni alkoivat olla loppusuoralla, vain oman alan haalariharjoittelu ja diplomityö puuttuivat. Vaihto-opiskelun ja ulkomailla kesätöissä vietetyn ajan jälkeen alkoi vähitellen tuntua siltä, että voisi asettua aloilleen. Muuttaminenkaan ei houkutellut.

Otaniemen teekkarikylässä otin kartan käteeni ja katsoin, mitä läheltä löytyisi. Konetekniikkaa ja kalliorakennustekniikkaa lukeneelle Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitokset olivat lähin vaihtoehto. Minulla oli tuuria, sillä sain töitä kesämestarina ja pääsin töihin voimalaitoksen vuosihuoltoon.

Jo työpaikkaa hakiessani olin kiinnostunut voimalaitoksen alle muutamaa vuotta aiemmin valmistuneesta kallioon louhitusta kivihiilivarastosta, joka korvasi kivihiilen avovaraston. Koneiden ja kalliorakentamisen yhdistelmä luonnollisesti kiinnosti. Pitkin kesää kyselin aihetta diplomityölle, mutta tuntui, ettei mitään sopivaa ollut näköpiirissä.

Loppukesästä sitten, omalta kannaltani onneksi, alkoi tapahtua; kivihiilivarastossa syttyi itsestään kytöpalo. Siitä sitten lohkesi mielenkiintoinen aihe DI-työlle, kun kytöpalo jatkui ja palokuntakin pyydettiin apuun. Ryhdyin selvittämään hiilen itsesyttymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, miten itsesyttymistaipumusta voisi ehkäistä.

Diplomityöstä väitöskirjaan

Diplomityöni valmistuttua minulle soitettiin VTT:ltä. Heillä oli alkamassa uuden teknologian riskeihin liittyvä iNTeg-Risk -projekti, jossa yhtenä tutkimusteemana olivat maanalaiset kiinteän polttoaineen varastot. Tähän projektiin ja yhteen konferenssiin tarvittiin diplomityöhöni perustuvat julkaisut. Kuin huomaamatta minulla oli kaksi tieteellistä julkaisua valmiina. Professori Kalevi Aaltonen Aalto-yliopistosta totesi, että käyt kurssit ja teet muutaman julkaisun lisää niin saat tohtorin hatun.

Kuudesta erillisartikkelista koostuva väitöskirja Maanalaisen kivihiilivaraston uudet riskitekijät on tällä hetkellä toisella esitarkastuskierroksella ja jos kaikki menee hyvin, on väitöstilaisuus syksyllä 2013. Artikkelit käsittelevät kivihiilen varastosiilon kytöpalojen, hiilen jäätymisen ja työtapaturmien syitä, torjuntaa ja vaikutusten lieventämistä.

Uusia haasteita polttoaineiden maanalaiseen varastointiin voidaan odottaa biopolttoaineista. Niiden korkea haihtuvien aineosien ja kosteuden pitoisuus sekä alhainen lämpöarvo lisäävät kuljetus- ja varastointivolyymia ja myös riskejä.

Väitöskirjasta voi lukea lisää myöhemmin syksyllä tästä blogista.

Uusia haasteita

Valmistuttuani sain vakituisen työpaikan (työsopimuksen 68 vuoden eläkeikä kyllä vieläkin hirvittää) ja uuden projektin: jäähdytyspalvelun rakentamisen konseptina asiakkaille, joilla on tietokonekeskuksia. Konseptille oli ja on tarvetta, sillä palvelinsalien sähkön ja jäähdytyksen tarve on moninkertaistunut kuluneen 10 vuoden aikana ja useissa tapauksissa jo alkanut muodostaa pullonkauloja IT-yritysten toiminnalle.

Mitä sitten olen käytännössä tehnyt? Olen kartoittanut palvelinsaleille rakennuspaikkoja, tietoliikennekaapeleille reittejä ja käynyt sopimusneuvotteluja. Lisäksi olen auttanut kansainvälisten palvelinkeskusinvestointien ja yrityskauppojen Due Diligence -arvioinneissa, kannustanut rakennusliikkeitä ja kiinteistökehittäjiä tarjoamaan tietokonesalitiloja sekä rohkaissut operaattoreita parantamaan tietoliikenneyhteyksiä.

Työssä kehittyminen jatkuu, sillä kesäkuun alusta aloitin työn uudessa tuotekehitysyksikössä, jonka tavoitteena on kehittää tuotteita ja palveluita liiketoiminnoille mm. hajautettuun energiantuotantoon, sähköiseen liikenteeseen ja älyverkkojen hyödyntämiseen.

Kyllä se sittenkin onnistuu

Vastaus alussa esittämääni kysymykseen on siis kyllä, työn ja opiskelun yhdistäminen on mahdollista. Väitöskirja syntyi neljässä vuodessa täyspäiväisen työn ohessa. Sille tulee oma hintansa, kun koskaan ei ole kotona ja useamman vuoden tuplavuoro ei varmasti terveellistäkään ole. Työn ja opiskelun linkittäminen yhteen on kaikesta huolimatta mahdollista – samalla kun kehittää uutta töissä, voi myös tehdä tutkimusta yliopistolla.

Kirjoitus on julkaistu myös Tekniikka&Talouden blogissa

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Koodaa meille kysyntäjoustoalgoritmi!

Haasta itsesi ja kehitä avoimeen lähdekoodiin perustuva ratkaisu sähkövaraston käytön optimoimiseksi.

Olemme mukana luomassa kestäviä bioenergiaratkaisuja

Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut -tutkimusohjelma on juuri saanut myönteisen rahoituspäätöksen Tekesiltä ja on sitä myötä käynnistymässä.

Kysyntäjoustosta hyötyvät kaikki

Tutkimme parhaillaan kotitalouksien sähkölämmityskuorman älykästä ohjausta ja kuorman hyödyntämistä Fingridin reservimarkkinoilla. Mistä pilottihankkeessa on oikeastaan kyse?