Menu

Biomassan käyttö vähentäisi päästöjä Vuosaaressa

Olemme mukana BEST-tutkimusohjelmassa selvittämässä tulevaisuuden kestäviä bioenergiaratkaisuja. Tutkimusohjelman ensimmäinen kausi on lähentymässä loppuaan ja tutkimustulokset ovat valmistumassa.

Biomassan käyttö vähentäisi päästöjä Vuosaaressa

Havainnekuva Vuosaareen suunnitellusta monipolttoainevoimalaitoksesta.

Viimeisimmät tutkimustulokset koskevat Vuosaareen suunnitellun uuden voimalaitoksen, Vuosaari C:n, elinkaariarviointia. Vuosaari C voisi käyttää polttoaineenaan 100 % biomassaa, 100 % kivihiiltä ja kaikkia seossuhteita siltä väliltä. Käytettäviksi biopolttoaineiksi on suunniteltu metsähaketta ja pellettejä sekä pieniä määriä peltobiomassoja. Voimalaitos kuluttaisi vuodessa noin 1 000 000 tonnia haketta tai noin 600 000 tonnia pellettejä.

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida voimalaitoksen käyttämien polttoaineiden ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta, aina metsästä ja kaivokselta sähköksi ja kaukolämmöksi. Suomen ympäristökeskuksen kanssa tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia ovat voimalaitoksen elinkaarenaikaiset ympäristö- ja ilmastovaikutukset sekä biomassan ja hiilen seospoltossa että pelkässä hiilen poltossa. Vastaava elinkaaritutkimus on tehty myös Salmisaaren voimalaitoksesta

Biomassan käytön lisääminen vähentää päästöjä

Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta osoittavat että voimalaitoksen päästöt vähenevät voimakkaasti, kun hiiltä korvataan biomassalla. Laskelmien mukaan Vuosaari C -voimalaitoksen kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes 56 % alhaisemmat, kun hiilestä 60 % korvataan biomassalla verrattuna pelkän kivihiilen polttoon. Myös rikkidioksidipäästöissä, typen oksideissa ja pienhiukkaspäästöissä näkyy selviä muutoksia. Happamoittavat päästöt vähenivät noin 11 %, ja pienhiukkaspäästöt 14 %.

Polttoaineiden tuotantoketjuista syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat melko pienet verrattuna voimalaitoksen kokonaispäästöihin: arvioinnin mukaan voimalaitoksen koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöistä 83 % on peräisin poltosta ja loput 17 % tuotantoketjuista. Biomassan tuotantoketjuissa pitkät rekkakuljetukset aiheuttavat merkittävimmät päästöt, kun taas sillä, mitä raaka-ainetta käytetään, ei ole kovin suurta merkitystä ilmastovaikutusten kannalta.

Laskelmissa biomassan polttaminen oletetaan nollapäästöiseksi, koska uutta hiilidioksidia sitovaa puustoa kasvaa poltetun puun tilalle. Kuitenkin myös biomassan poltosta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Päästövähenemien merkittävyyden arvioinnissa täytyykin ottaa huomioon valittu aikajänne; lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna puubiomassan energiakäytöllä ei ole merkittäviä hiilidioksidipäästöjä vähentäviä vaikutuksia, mutta päästövähenemät realisoituvat pidemmällä aikavälillä puuston kasvaessa. Biomassan käyttöä energiateollisuudessa tuleekin arvioida pitkällä aikavälillä jailmastonmuutoksen hillitseminen vaatii pitkän tähtäimen suunnittelua ja tavoitteita.

Kaivoksesta ja metsästä energiaksi

Vuosaari C -voimalaitoksen suurin materiaalivirta on sen polttoaine. Arvioinnissa oletettiin, että seospoltossa voimalaitos käyttäisi polttoaineenaan noin 60 % biomassaa ja 40 % kivihiiltä. Biomassasta 90 % olisi metsähaketta ja 10 % puupellettiä. Lisäksi tutkimuksessa oletettiin, että kivihiili tulee lähinnä Venäjältä ja Puolasta. Biomassan oletettiin tulevan suurelta osin Suomesta ja lisäksi Baltiasta ja Venäjältä.

Kotimaiset polttoaineet tuotaisiin rekoilla ja junalla Vuosaareen, kun taas ulkomaiset polttoaineet tuotaisiin voimalaitokselle laivoilla. Metsähakkeen raaka-aineena käytettäisiin metsätähteitä, pienpuuta, kantoja sekä metsäteollisuuden sivutuotteita. Pellettien tuotannossa käytettäisiin sahateollisuuden sivutuotteita.

Polttoaineiden käytön kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa muodostuu polton suorista päästöistä, mutta päästöjä syntyy myös elinkaaren muista osista, esimerkiksi polttoaineiden tuotannosta ja kuljettamisesta. Eri hankintaketjujen ympäristövaikutusten eroihin vaikuttavat pääasiassa kuljetustavat ja kuljetusetäisyydet sekä polttoaineiden tuotantoprosessi.

Tuotantoketjun päästölaskenta elinkaariarvioinnissa alkaa hiilen tapauksessa louhinnasta kaivoksessa ja puulla sen korjuusta metsässä. Biomassan kohdalla päästölaskenta rajattiin niin, että maanmuokkausta ja siitä syntyviä päästöjä ei otettu laskentaan mukaan.

Cecilia Salin

Cecilia Salin

Cecilia Salin työskentelee uusiutuvien energiamuotojen parissa. Bioenergia ja metsä kiinnostavat nuorta ympäristötaloustieteilijää erityisen paljon, ja kokeneiden asiantuntijoiden parissa työskennellessään hän oppii päivittäin jotain uutta. Vapaa-ajallaan Cecilia harrastaa aktiivisesti liikuntaa, erityisesti laskettelu on aina ollut lähellä hänen sydäntään.

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Miten pelletin seospoltto muuttaa voimalaitoksen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia?

Olemme yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa tutkineet, miten Salmisaaren voimalaitoksen ympäristövaikutukset muuttuvat, kun kivihiiltä korvataan puupelletillä.

Pelletti on tullut – pysyäkseen

Muistatteko miten pelletin poltto alkoi? Lokakuussa toimitusjohtajamme Pekka Manninen käynnisti pelletin polton Hanasaaren voimalaitoksessa. Siitä on jo lähes seitsemän kuukautta.

Biohiilen elinkaari ulottuu metsästä kattilaan

Kuten kaikilla tuotteilla, myös polttoaineilla on elinkaari. Kun halutaan tutkia biohiilen kykyä vähentää päästöjä kivihiileen nähden, täytyy katsoa piippua pidemmälle.