Menu

Hanasaaresta oppia Kiinan päästövähennystalkoisiin

Kiinan ympäristönsuojeluministeriön varaministeri Zhai Qing kävi delegaatioineen tutustumassa Hanasaaren voimalaitoksen toimintaan.

Erityisesti vieraita kiinnosti tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella sijaitsevan kivihiilivoimalaitoksen päästöjen hallinta sekä voimalaitoksen huima 90 % hyötysuhde. Myös sähkön hinnan muodostumisesta Suomessa kyseltiin.

Päästöjen vähentämisessä Kiinalla on paljon tehtävää. Vuonna 2012 puolet maailman kasvihuonekaasupäästöjen lisäyksestä tuli Kiinasta, Helsingin Sanomat kertoo. Toissaviikolla Kiina sitoutuikin vähentämään hiilidioksidipäästöjään viimeistään vuodesta 2030 alkaen.

Ilmanlaatu haasteena Kiinassa

Ilmastonmuutosta aiheuttavien hiilidioksidipäästöjen lisäksi ilmanlaadun parantamisessa riittää tekemistä. Huonoon ilmanlaatuun havahduttiin viimeistään vuonna 2013, kun osissa Kiinaa savusumu muun muassa sulki kouluja ja lentokenttiä sekä aiheutti liikennekaaoksenCO2-raportin mukaan Kiinan hallitus onkin suunnitellut yli 200 miljardin euron investointeja ilmanlaadun parantamiseksi. Tutkimusten mukaan ilmansaasteongelmien takia ihmisten keskimääräinen elinikä voi laskea osissa Kiinaa jopa viidellä vuodella. Kiinalaisia on muun muassa kannustettu kävelemään ja pyöräilemään, jotta ilmanlaatu saataisiin kohenemaan.

Helsinki on hyvä paikka hakea oppia ilmanlaadun parantamiseen. Olemme vähentäneet ilmanlaatua heikentäviä päästöjä, eli rikkidioksidin, typen oksidien ja pienhiukkasten päästöjä Helsingin energiantuotannossa jo vuosikymmeniä. Päästöt ovat laskeneet merkittävästi, mistä osoituksena Vallilan mittauspisteen rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli viime vuonna alhaisempi kuin koskaan.

Helsingissä päästöjä vähennetään monilla keinoilla

Päästöjä on Helsingissä vähennetty niin rakenteellisilla kuin teknisilläkin keinoilla. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa hyötysuhde kipuaa jopa 90 %:iin, minkä ansiosta Helsingin energiantuotannon päästöt ovat selvästi alhaisemmat kuin kaupungeissa, joissa sähköä tehdään erikseen lauhdetuotannolla. Ehkä yhteistuotanto yleistyy jatkossa Kiinassakin?

Päästöt ovat vähentyneet myös polttoainevalintojen kautta: Vuosaaren voimalaitosten käyttöönoton myötä pääpolttoaine vaihtui kivihiilestä maakaasuun, ja samalla päästöt laskivat. Tulevaisuudessa korvaamme biomassalla kivihiiltä niin Salmisaaressa kuin Hanasaaressakin.

Hanasaari_piiput

Yhteistuotannon ja polttoainevalintojen lisäksi myös teknisillä keinoilla on tärkeä osansa hyvän ilmanlaadun vaalijana. Kivihiililaitoksissamme poistetaan savukaasuista tehokkaasti niin pienhiukkaset kuin rikkidioksidikin. Pienhiukkasia poistetaan sekä sähkö- että kangassuodattimilla. Rikinpoistolaitokset otettiin käyttöön jo 80–90-lukujen taitteessa. Typen oksideita vähennämme polttoteknisillä keinoilla. Päästöjen vähenemistä vuosien varrella voit tarkastella vaikkapa täällä.

Vaikka ilmapäästömme ovatkin alhaisella tasolla, vähennämme niitä edelleen. Hanasaaren, Salmisaaren ja Vuosaaren voimalaitoksilla tehdään parhaillaan noin 20 miljoonan euron investointeja päästöjen vähentämiseen. Huomioimme ilmanlaatua heikentävät päästöt myös biomassan käyttöä lisätessämme.

Pirjo Jantunen

Pirjo Jantunen

Pirjo Jantunen edistää Helenissä ympäristön ja ihmisten huomioon ottamista. Hän uskoo, että yhteiskuntaa uhkaavat ympäristöongelmat ratkaistaan teknologian ja ihmisten yhteistyöllä. Pirjon mielestä vastuullinen yritys ottaa sidosryhmät mukaan toimintansa kehittämiseen.

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Pelletti on tullut – pysyäkseen

Muistatteko miten pelletin poltto alkoi? Lokakuussa toimitusjohtajamme Pekka Manninen käynnisti pelletin polton Hanasaaren voimalaitoksessa. Siitä on jo lähes seitsemän kuukautta.

Muutakin kuin hiilidioksidia

Keskustelu päästöistä pyörii lähinnä ilmastopäästöjen ympärillä, vaikka energiantuotannosta aiheutuu myös ilmanlaatuun vaikuttavia päästöjä.

Noki ikkunoidesi välissä ei tule meiltä

Pääkaupunkiseudun ulkoilmassa liikkuu nokihiukkasia, jotka ovat peräisin epätäydellisistä palamisprosesseista. Tyypillisesti nokea syntyy dieselmoottoreissa, metsäpaloissa ja poltettaessa puita takassa tai saunankiukaassa. Helsingin Energian tuotantolaitoksilla palamislämpötila on niin korkea ja hiukkassuodattimet niin tehokkaita, että nokea eli mustaa hiiltä ei ilmaan pääse.