Menu

Vesivoimaostoksilla Ruotsissa

Ostimme kesällä 2013 vesivoimaa Ruotsista. Minkälaiset voimalaitokset ovat ja missä kunnossa, miten niiden modernisointi etenee ja miten joki toimii? Näin kesän korvalla on hyvä muistella syksyä, jolloin näihin kysymyksiin haettiin vastauksia paikan päältä.

Vesivoimaostoksilla Ruotsissa

Indalsälven-joki, jossa ostetut vesivoimalaitokset sijaitsevat, halkaisee Keski-Ruotsia ja päättyy Sundsvalliin. Jokeen on rakennettu yhteensä 24 voimalaitosta, joiden omistajina on useita eri yhtiöitä. Vesivoimaosuuden ostamista  varten perustettiin Voimapiha-yhtiö, jonka muut omistajat ovat EPV Energia ja Kymppivoima. Voimapiha sai kaupassa noin 26 % osuuden seitsemään voimalaitokseen. Voimalaitosten pääomistaja on Ruotsin valtion omistama Vattenfall.

Många gånger forsen

Matka alkoi kokoontumisella Sundsvallissa, josta lähdettiin Östersundiin. Ensimmäisenä vastaan tuli vesivoimalaitos Bergeforsen, jossa Vattenfall on pääomistajana. Voimalaitoksen ympärillä oli menossa teiden muutostyöt laitoksen ohijuoksutuskanavan uudistamisen vuoksi.

Matkalla puhuttiin sujuvasti ruotsia, tai ehkä ei niin sujuvasti, kun oma ruotsin kielen käyttö on pääasiassa rajoittunut muutamaan tilannekohtaiseen tokaisuun vuosien aikana.

Ensimmäinen kohde oli Hölleforsenin vesivoimalaitos. Kun koneisto oli auki, voimalaitoksella oli tilaisuus päästä kävelemään samaa reittiä, jonka vesi kulkee. Kokemus oli avartava, ja ymmärrys veden liikkeiden voimasta lisääntyi.

Indalsälvenin varrella on paljon koski- eli forsen-nimisiä paikkoja: Hölleforsenin jälkeen jatkoimme yläjuoksulle Stadsforsenin voimalaitokselle. Stadsforsen on käytöltään kriittisin seitsemästä hankitusta vesivoimalaitoksesta, sillä sen yläveden pintaa ei pystytä kovinkaan paljoa säätämään. Jos yksikin kolmesta turbiinista on poissa tuotannosta, vesi joudutaan nopeasti ohjaamaan patoluukun kautta voimalaitosten ohi, ettei joen pinta nouse liikaa. Tällöin tietysti myös tarjolla ollut energia menetetään.

Jokea ohjataan kokonaisuutena

Vattenfallin käyttökeskuksesta Bispgårdenista ajetaan Vattenfallin ja Voimapihan omistamia seitsemää Indalsälvenin voimalaitosta. Ammattitaidon aisti käyttökeskuksessa helposti. Juttelimme harmaantuneen, ainakin 30 vuotta vesivoimatöissä olleen päällikön kanssa. Hänen näkemyksensä ja vastauksensa olivat selkeitä ja niistä puuttui turha itsensä korostaminen.

Matka jatkui viimeiseen laitoskohteeseen Midskogiin, jonne olikin lähes sata kilometriä. Matkalla ohitettiin useita muiden yritysten omistamia voimalaitoksia ja yhdellä niistä oli huomattava ohijuoksutus menossa.  Vesivoiman tuottajan näkökulmasta ohijuoksutus tarkoittaa, että olemassa olevaa vettä ei ole pystytty hyödyntämään. Ohijuoksutukselta ei kuitenkaan välty runsaan tulovirtaaman aikana välttämättä kukaan. Koko jokea ajetaan ja ohjataan yhteisesti siten, että joen jokaisen voimalaitoksen tuotanto vaikuttaa ainakin vähän muiden voimalaitosten tuotantoon. Veden pintaa säädellään jokaisella voimalaitoksella lupaehtojen mukaisissa rajoissa. Jos vettä on liikkeellä vielä näitä säätörajoja enemmän, ylimäärä juoksutetaan voimalaitosten ohi.

Modernisoinnit kestävät pitkään

Midskogin voimalaitoksella oli meneillään yhden koneiston täydellinen uusiminen. Voimalaitoksessa on kolme turbiinia, eikä siellä ole jouduttu ohijuoksutukseen kuivan kesän aikana. Midskogin jälkeen päivä oli pitkällä ja suunnistimme majapaikkaamme Östersundiin. Päivällisellä ruotsin kielikylpy jatkui, joku vitsi meni kyllä ohi.

Seuraavana päivänä oli vesivoimayhtiön hallituksen kokous, jossa läsnä olivat Voimapihan ja Vattenfallin edustajat. Saatoimme todeta, että voimalaitokset ovat hyvässä kunnossa ja niillä on menossa merkittävä modernisointijakso, joka kestää 2010-luvun loppupuolelle. Saimme selkeyttä siihen, miten Indalsälven-joen vesivoimaa ohjataan kokonaisuutena. Helsingin Energia on mennyt pitkäaikaiseksi omistajaksi vesivoimayhtiöön, jossa yhteistyö on lähtenyt hyvin liikkeelle.

 

Faktaa:

Helsingin Energia osti yhdessä EPV Energian ja Kymppivoiman kanssa kesäkuussa 2013 Keski-Ruotsin Indalsälven-joessa sijaitsevista seitsemästä keskikokoisesta vesivoimalaitoksesta 161 MW:n ja normaalivesivuotta vastaavan 862 GWh:n vähemmistöosuuden. Osuus on 26 %. Voimalaitokset ovat yläjuoksulta alkaen Midskog, Näverede, Stugun, Stadsforsen, Hölleforsen, Järkvissle ja Sillre. Vesivoiman hallinnointiin yritykset perustivat tasaosuuksin omistamansa Voimapiha Oy:n sekä Ruotsiin Voimapiha AB:n. Vesivoimalaitoksien pääomistaja on Ruotsin valtion omistama Vattenfall. Helsingin Energian vesivoimaosuus lisääntyi 287 GWh eli noin 55 %, joten vesivoiman määrä on nyt normaalivesivuonna noin 810 GWh.

Harri Mattila

Harri Mattila

Harri Mattila haluaa innostaa tietotyöntekijöitään, jotka suunnittelevat tulevaisuuden energiajärjestelmää, tekevät kauppaa tukkumarkkinoilla ja ohjaavat tuotantoa sekä verkkoja. Hänen mielestään kannattaa elää päivä kerrallaan, ja pyöräilyyn on aina aikaa.

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vesivoima: jotain vanhaa, jotain uutta

Jos mielii lisää vesivoimaa, vaihtoehtoina ovat lähinnä vesivoimalaitoksen ostaminen toiselta yritykseltä tai olemassa olevan laitoksen perusparantaminen.

Uusiutuvaa sähköä kestävästi ja vastuullisesti

Aurinkosähköä voi nyt saada myös ilman omaa tai vuokrattua aurinkopaneelia. Helenin uusi Ympäristösähkö on, sääoloista riippuen, yhdistelmä aurinko-, tuuli- ja vesisähköä. Se on siis sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa.

Vanhoissa vesivoimaloissa on tunnelmaa

Noin puolimatkassa Kotkasta Loviisaan, aivan tien vieressä, on Ahvenkosken 80-vuotias vesivoimalaitos.