Menu

Hiilijalanjäljen varjo

Ympäristönsuojelun nykytila on Suomessa hyvä. Mutta miten oman hiilijalanjäljen pieneneminen vaikuttaa globaaliin hiilijalanjälkeen?
Hiilijalanjäljen varjo

Luin läpi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) raportin ”Päästökattodirektiiviehdotuksen ja keskisuurten polttolaitosten direktiiviehdotuksen toimeenpanon vaikutukset Suomessa”.

Raporttia lukiessa minulle välittyi hyvin positiivinen kuva ympäristönsuojelun nykytilanteesta Suomessa, kun omaan tarkastelukulmaan vaikuttaa yli 30 vuotta jatkunut ympäristönsuojelutyö. Haitallisinta nykytilanteessa kaiketi lienee mennä viikonloppuisin dieselautolla mökille ja lämmittää puukiuasta.

Ilmansuojelussa hyvä tilanne

Fakta siis on, että esimerkiksi ilmansuojelutoimet eri sektoreilla ovat vuosikymmenten kuluessa muuttaneet ympäristötilannetta Helsingissä ihan totaalisti ja hyvään suuntaan. Vanhaan aikaa saa esimerkiksi vielä tuntumaa, jos edellä sattuu ajamaan ikivanha auto tuoden todella pahalta haisevia pakokaasuja nenään. 30 vuotta sitten kaikki autot päästivät niitä ja lyijyn kera.

Meillä oli yhteinen ilmansaastevihollinen, joka on tänä päivänä kokonaan nujerrettu normaalin terveen aikuisen ihmisen kannalta. Vielä herkät yksilöt kärsivät pääasiassa liikenteestä tulevista ilmansaasteista kuten muustakin, esimerkiksi helteestä tai pakkasesta tai viimasta, mutta SYKE:n raportin perusteella ilmansaasteista vähenevässä määrin nyt ja tulevaisuudessa.

Entä hiilijalanjälki?

Helle, pakkanen tai viima ovat asioita, joiden esiintyminen kytketään nykyään usein ilmastonmuutokseen. Omaa vaikutusta ilmastonmuutokseen kuvataan hiilijalanjäljellä.

Aina ei kuitenkaan globaali tai EU-tason hiilijalanjälki pienene, vaikka oma henkilökohtainen hiilijalanjälki pienenisikin. Jos asumisen hiilidioksidipäästöt ovat päästökauppasektorin piirissä, niin oman asumisen hiilijalanjäljen pienentäminen jättää hiilijalanjälkeen varjon, eli EU-päästökaton alla jossain muualla päästöt lisääntyvät.

Jos taas asumisen hiilidioksidipäästöt ovat ei-päästökauppasektorilla, esimerkiksi talo on öljylämmitteinen, ja siirtää hiilijalanjäljen päästökauppasektorille esimerkiksi liittymällä kaukolämpöön, niin todellisuudessa hiilijalanjälki pienenee varjoa jättämättä. Näin tapahtuu, kun EU-tasoinen päästökauppa toimii.

Lauri Taipale

Lauri Taipale

Lauri Taipaleen työalueeseen kuuluu Helenin toimintaan vaikuttava hallinnollinen ympäristönsuojelu EU- ja kansallisella tasolla sekä arkiset energiantuotannon ympäristönsuojelutoimet. Hän on perheorientoitunut kesämökkisuomalainen, joka harrastaa musiikkia eri muodoissa.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Muutakin kuin hiilidioksidia

Keskustelu päästöistä pyörii lähinnä ilmastopäästöjen ympärillä, vaikka energiantuotannosta aiheutuu myös ilmanlaatuun vaikuttavia päästöjä.

Noki ikkunoidesi välissä ei tule meiltä

Pääkaupunkiseudun ulkoilmassa liikkuu nokihiukkasia, jotka ovat peräisin epätäydellisistä palamisprosesseista. Tyypillisesti nokea syntyy dieselmoottoreissa, metsäpaloissa ja poltettaessa puita takassa tai saunankiukaassa. Helsingin Energian tuotantolaitoksilla palamislämpötila on niin korkea ja hiukkassuodattimet niin tehokkaita, että nokea eli mustaa hiiltä ei ilmaan pääse.

Pelletti on tullut – pysyäkseen

Muistatteko miten pelletin poltto alkoi? Lokakuussa toimitusjohtajamme Pekka Manninen käynnisti pelletin polton Hanasaaren voimalaitoksessa. Siitä on jo lähes seitsemän kuukautta.