Menu

Jos ei poltettaisikaan mitään?

YLE pyysi tällä viikolla neljää ”energiamurroksen esitaistelijaa” antamaan energianeuvoja Helsingille. Helenissä päivittäin näiden asioiden kanssa toimivana haluan nostaa esiin muutamia näkökohtia, jotka helposti unohtuvat keskustelussa energiatulevaisuudesta.

Suvilahden_aurinkovoimala

Helsinki on pidettävä lämpimänä

Meillä täällä Helenissä tulevaisuuden haasteiden ja ratkaisujen parissa työskenteleviä ohjaavat eräät reunaehdot. Näistä kaikista oleellisin on se, että päätehtävämme on pitää Helsinki ja helsinkiläiset lämpiminä, aina. Toimitamme helsinkiläisille varmaa kaukolämpöä, ja tavoitteemme on tehdä näin jatkossakin.

Varma ja tehokas lämmön tuotanto- ja jakelujärjestelmä on peruspilarimme. Tähän olemme lisänneet ja lisäämme jatkossa entistä enemmän uusiutuvaa energiaa. Tuotanto on perustunut pitkälti polttoon pohjautuvaan yhteistuotantoon, jossa samassa prosessissa tuotetaan sekä lämpöä että sähköä. Näin saadaan polton energia mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön ja sähkömarkkinoille lauhdetuotantoa paremman hyötysuhteen yhteistuotantosähköä.

Monesti energiaskenaariosta ja tulevaisuuden energiajärjestelmistä puhuttaessa puhutaan pitkistä visioista; Millainen järjestelmä voisi – tai sen pitäisi – olla esimerkiksi vuonna 2050. Helsingin seuraava suuri askel on kehitysohjelman toteutusratkaisusta ja Hanasaaren voimalaitoksen kohtalosta päättäminen. Jotta Hanasaaren voimalaitoksesta voitaisiin luopua, täytyy Helenillä olla riittävästi säästä riippumatonta varmaa lämmöntuotantoa – jo 2020-luvun alussa. Se on meidän investoijien näkökulmasta varsin pian yli 400 megawatin (MW) tehon korvaamiseksi.

Entä kävisikö sittenkin tuuli ja aurinko?

Tuuli- ja aurinkoenergiasta puhutaan paljon, eikä syyttä; Hyviä ja kehittyviä uusiutuvia energiantuotantotapoja sinänsä kumpikin. Nämä tulevatkin varmasti lisääntymään jatkossa vielä paljon. Tuuli- ja aurinkoenergian ongelmana on kuitenkin se, että aina ei tuule ja aina ei paista. Ja lisäksi meillä kaikilla on kesä tai talvi yhtä aikaa, samoin kuin yö tai päivä. Näin tuotannon vaihtelu on suurta, ja tuotannon ja tarpeen vaihtelut eivät aina kohtaa.

Lämpöenergian tuotannon ja asiakkaille toimituksen tulee olla varmaa. Meillä ei ole vaihtoehtona, että joku muu tuottaa lämmön pimeänä tyynenä pakkasaamuna. Niinpä meitä kehitysohjelman valmistelussa onkin kiinnostanut tuotetun energian (MWh) lisäksi yhtä paljon myös varma tuotantoteho (MW). Jotkut ratkaisut vaatisivat tuotantolaitosten merkittävää ylimitoitusta ja/tai kylkiäisinä lisäinvestointeja varmistavaan tehoon.

Onko meillä vaihtoehtoja polttamiselle?

Haluammeko aina vain polttaa? Teemmekö ja kehitämmekö ollenkaan muuta? Tottahan toki kehitämme – kuten blogiamme seuranneet ovat saaneet lukea.

Puhuttaessa tulevaisuuden energiajärjestelmistä saamme nähdä ja kuulla sellaisia uusia ratkaisuja ja termejä kuin älykkäät sähköverkot, kulutusjoustot, energian varastointi, erilaiset prosessien integraatiot ja kiertotalous. Kaikki hyviä kannatettavia teknologioita ja uusia toimintatapoja, joita tarvitaan. Näiltä myös odotetaan paljon. Mainittakoon kuitenkin vielä, että edellä mainitut eivät sinänsä tuota energiaa, vaan ne tehostavat primäärienergian käyttöä ja/tai tuovat kaivattuja joustoja esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähkön lisäämisen mahdollistamiseksi.

Työskentelemme päivittäin kaikissa mainituissa kehityssuunnissa:

Lisäksi tutkimme ja arvioimme jatkuvasti muita teknologisia vaihtoehtoja.

Askel askeleelta

Meillä on tavoite. Olemme jo matkalla kohti tavoitettamme olla hiilidioksidineutraali vuonna 2050. Seuraavaa suurta askelta kehitysohjelman ratkaisusta 2020-luvun alkuun odotamme aivan lähitulevaisuudessa. Samalla jatkamme koko ajan uusien ratkaisujen kehittämistä ja selvittämistä.

Energiamarkkinat ovat suuressa murroksessa, ja kehityksen suuntaa on vaikea arvioida. Esitettyjä skenaarioita on lukuisia. Vuosi 2050 tuskin toteutuu juuri sellaisenaan kuin kukaan meistä nyt olettaa. Investoijan tuska on siinä, että vaikka poliittiset tavoitteet olisivat selvillä, niin asetettavat keinot niiden saavuttamiseksi eivät välttämättä. Investoijan näkökulmasta erilaiset ohjauskeinot voivat johtaa hyvinkin erilaisiin toteutustapoihin ja investointeihin.

Helenin valtteja ovat tuotannon moninaisuus ja useampi tuotantolaitos. Niinpä yksi askel ja ratkaisu laitos kerrallaan ei muuta koko tuotantorakennettamme heti ”yhden kortin varaan”. Monipuoliseen tuotantoon kannattaa jatkossakin panostaa.

Matkalla 2050-luvulle voidaan tarkastella laitosten polttoaineiden korvaamista biopohjaisilla polttoaineilla laitos kerrallaan – tai jopa laitosten sulkemista kokonaan, mikäli energiatehokkuuden kehittymisen myötä lämmöntuotantotarve vähenee tai muut korvaavat tuotantotavat kehittyvät.

Tulevaisuuteen siirtyminen täytyy tehdä askel ja päivä kerrallaan. Me täällä teemme sitä joka työpäivä!

Timo Arponen

Timo Arponen

Timo Arponen on voimalaitoksen vieressä varttunut, kehitysasioiden parissa työskentelevä energia-alan asiantuntija. Hän tietää, ettei sähköä tule töpselistä, ellei joku sitä sinne laita.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Riittääkö sähkö myös tulevaisuudessa?

Toissa viikon puheenaihe oli sähkökapasiteetin riittävyys paukkupakkasilla. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan alkuvuoden pakkaspäivinä käytiin tuotannon äärirajoilla. Kotimainen kapasiteetti oli täydessä käytössä ja silti yli neljännes sähkön tarpeesta piti tuoda ulkomailta. Onneksi suurissa tuotantolaitoksissa tai siirtoyhteyksissä ei ollut häiriötä. Investoinnit uuteen sähkön tuotantokapaisteettiin ovat alhaisia. Mikä avuksi sähkön riittävyyteen?

Onko kaukolämmön tuotannossa käytetty pelletti huonompaa kuin kiinteistössä poltettu pelletti?

Uusiutuvia tulee edistää kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta pienellä maalla kuten Suomella ei ole varaa tehdä sitä kalleimman kautta ja käytännössä kahteen kertaan.

Uusiutuva kaukolämpö tulee!

Tarjoamme ensimmäisenä Suomessa kerrostalossa asuville kaukolämmön käyttäjille mahdollisuuden vaikuttaa käyttämänsä kaukolämmön energianlähteeseen.