Menu

Linnassa ei enää hikoilla

Itsenäisyyspäivän juhlan lämpö siirtyy nyt kaukolämpöverkkoon, kun Presidentinlinnan mittavan peruskorjauksen yhteydessä tiloihin asennettiin myös kaukojäähdytys.
Linnassa ei enää hikoilla

Sunnuntai-aamuna, viime vuoden itsenäisyyspäiväjuhlien jälkeen Ilta-Sanomien toimittaja soitti ja ihmetteli, mistä ihmeestä Osmo Soininvaara twiitissään puhuu. Soininvaara hehkutti, kuinka helsinkiläiset voivat aistia suihkussa linnan juhlien lämmön.

Hetken päästä juttu kaukojäähdytyksestä olikin jo lehden verkkosivuilla.

Helsingissä jo monia kiinteistöjä, kuten kauppakeskuksia, konesaleja, toimistoja, asuintaloja ja hotelleja, pidetään viileänä kaukojäähdytyksellä. Silti se on yhä vielä monille kaupunkilaisille tuntematon juttu. Lue miten juhlahumu muuttuu kaukolämmöksi.

 

Seija Uusitalo

Seija Uusitalo

Seija Uusitalo lähestyy Helenin asiakkaita ja sidosryhmiä Helen-lehtien kautta. Seijan sydän sykkii puutarhalle, käsillä tekemiselle ja luovuudelle, mutta sieltä löytyy myös järjestelmällinen pikku-insinööri, jolla on tarve tehdä vaikeistakin asioista ymmärrettäviä.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kaukojäähdytys, hurraa!

Syksy on nyt täällä, taas valitellaan kylmää – säätieteilijät uhkailivat jo yöpakkasilla jopa täällä etelässä.

Mikä on yllättäen kuuminta hottia lämmityksessä ja jäähdytyksessä?

Ensin kansainvälinen energiajärjestö IEA, nyt EU:n komissio ja huomenna toivottavasti myös Suomi ja suomalaiset heräävät huomaamaan, että kaukolämpö ja kaukojäähdytys ovat kustannustehokkain tapa edistää energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sekä vähähiilisyyttä kaupunki- ja taajama-alueilla.

Lämpöpumput 50 metrin syvyyteen Espan tekojärven rannalle

Helen tulee tarjoamaan asiakkailleen merkittävän määrän lisää uusiutuvaa kaupunkienergiaa. Investoimme kaukojäähdytysenergiaan rakentamalla Helsinkiin jo toisen suuren, teollisen mittakaavan lämpöpumppulaitoksen. Massiiviset lämpöpumput rakennetaan maanalaiseen jäähdytyskeskukseen 50 metrin syvyyteen.