Menu

Mikä on yllättäen kuuminta hottia lämmityksessä ja jäähdytyksessä?

Ensin kansainvälinen energiajärjestö IEA, nyt EU:n komissio ja huomenna toivottavasti myös Suomi ja suomalaiset heräävät huomaamaan, että kaukolämpö ja kaukojäähdytys ovat kustannustehokkain tapa edistää energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sekä vähähiilisyyttä kaupunki- ja taajama-alueilla.
Mikä on yllättäen kuuminta hottia lämmityksessä ja jäähdytyksessä?

Komission tuore oivallus perustuu havaintoon, että peräti 53 % energiasta kuluu EU-alueella lämmitykseen ja jäähdytykseen. Siinä energiatehokkain tapa on yhteistuotantoon perustuva kaukolämpö- ja jäähdytys, jota EU-alueella on hyödynnetty vasta murto-osa sen potentiaalista.

Komissio näkee meille suomalaisille sangen arkisen ja jopa vanhakantaisenakin pidetyn kaukolämmön edustavan eurooppalaisille kaupungeille uutta ja innovatiivista ratkaisumallia energiatehokkuus- ja ilmastohaasteen vastaisessa taistelussa.

Ja mikä parasta, se on myös erittäin kustannustehokasta. Tämä on entistäkin tärkeämpi tekijä, kun samaan aikaa Euroopan keskuspankki pyrkii kaikin keinoin elvyttämään Euroopan taloutta.

Unohtaa ei sovi myöskään energiatehokkuuden merkitystä energiaomavaraisuuden ja -turvallisuuden näkökulmasta.

Ilmastohaastetta emme pääse karkuun ja ilmaiseksi päästöt eivät vähene, mutta eikö meidän suomalaisten kannattaisi jatkossakin sijoittaa rajalliset resurssimme sinne, mistä eurolla saa parhaimman päästövähennysvaikutuksen aikaiseksi? Siis energia- ja kustannustehokkaaseen kaukolämpöön, joka yhdessä kaukojäähdytyksen kanssa edustaa uutta ja innovatiivista teknologiaa.

Samalla se mahdollistaa, tarvittaessa hyvinkin nopeasti, suurten massojen siirtämisen kerralla uusiutuvien energialähteiden käyttäjiksi, kiitos laajan ja tehokkaan jakeluverkoston, jota on rakennettu täällä Helsingissäkin viimeiset 65 vuotta ja jonka rakentaminen jatkuu yhä.

Tätä arvokasta pääomaa meidän tulisi arvostaa eikä sitä ainakaan kannata hukata. Ymmärrän, että Euroopassa tälle tasolle pääsy vaatii sekin aikaa ja rahaa, mutta on komission mukaan kuitenkin se kustannustehokkain tie, jota ei kannata jättää kulkematta.

Rehellisyyden nimissä itsellenikin selvisi vasta hiljattain, kuinka fiksu ja hajautettu Helsingin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä todellisuudessa on. Neljä voimalaitosta, kymmenen lämpökeskusta, suuri lämpöpumppulaitos, suuri absorptiolämpöpumppu, kolme suurta lämpövarastoa, kaksi suurta jäähdytysvarastoa, lähes rajaton merivesijäähdytys ja ennen kaikkea kaikki meidän nykyiset ja tulevat kaukojäähdytysasiakkaamme toimivat käytännössä myös kaukolämmön tuottajina. Valta-osa tästä energiasta on vieläpä sitä kuuminta hottia eli aurinkoenergiaa!

Rauno Tolonen

Rauno Tolonen

Rauno Tolonen on energiatehokkuuden puolestapuhuja. Hän etsii ratkaisuja, joista hyötyvät niin kuluttajat kuin energiayrityskin – ympäristöä unohtamatta. Vapaa-ajallaan Rauno lataa akkuja kalastuksen parissa, vaikka tiedostaakin ettei vetouistelu ole niitä kaikkein energiatehokkaimpia tapoja kalastaa.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Pääkaupunkiseudusta cleantech-metropoli

Sitra ja Helsingin Sanomat järjestävät tänään kello 17–18.30 Sanomatalon Mediatorilla paneelin aiheesta Miten pääkaupunkiseudusta saataisiin cleantech-metropoli?

Älykästä energiaa Helsingissä

Tavoitteemme on, että energiantuotantomme on hiilineutraalia vuonna 2050.  Tavoitteen saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Kaukojäähdytys, hurraa!

Syksy on nyt täällä, taas valitellaan kylmää – säätieteilijät uhkailivat jo yöpakkasilla jopa täällä etelässä.