Menu

Vuosi 2014 toi aurinkoenergian ja pelletit pysyvästi Helsinkiin

Helsingin energiavuotta 2014 muistellessa päällimmäisenä mielessä on oikeastaan kaksi asiaa: aurinkoenergia ja puupelletit.

Hanasaari

Uusiutuvan energian lisääminen 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä on yksi suurimpia tavoitteitamme. Alkuvuodesta 2014 viimeistelimme tähän liittyvän ison urakan, ympäristövaikutusten arvioinnin biopolttoaineiden lisäämisestä Helsingin energiantuotannossa, ja iloksemme Uudenmaan ely-keskus totesi selvityksen kattavaksi.

Tehtyjen selvitysten perusteella suunnittelemme Vuosaareen voimalaitosta, joka pystyisi sekä sataprosenttiseen biopolttoon että sataprosenttiseen kivihiilen polttoon ja kaikkiin seossuhteisiin siltä väliltä. Toinen vaihtoehto lisätä uusiutuvaa on polttaa pellettejä Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla 40 % osuudella, mikä on selvitysten mukaan mahdollista. Vuosaaren voimalaitossuunnitelmista kertova artikkeli oli muuten yksi viime vuoden luetuimmista blogipostauksistamme!

Enemmän energiaa auringosta

Kesä oli aurinkoenergian aikaa. Sakarinmäessä aurinkokeräimet tuottivat lämpöä ensimmäistä kesää (tuleeko aurinkolämpöä nyt, sen näet täältä) ja kaukojäähdytyksen avulla kerättiin kesä–heinä–elokuun aikana ylimääräistä lämpöenergiaa hyötykäyttöön yli 40 000 000 kWh.

Suvilahden aurinkovoimalan paneelit varattiin loppuun muutamassa päivässä ja suuren suosion myötä lähdimme suunnittelemaan seuraavan aurinkovoimalan rakentamista. Vaikka aurinkosähkö on Suomessa vielä vähän hyödynnettyä ja Suvilahden aurinkovoimalasta tulee Suomen suurin, on aurinkovoimalan isoin juttu mielestäni se, että se tekee aurinkosähkön tuottamiseen osallistumisesta mahdollista myös tällaiselle katottomalle kaupunkilaiselle.

Pelletinpoltto alkoi Salmisaaressa

Vuoden mittaan valmistauduimme aloittamaan pelletinpolton Salmisaaren voimalaitoksella. Pellettisiilot saapuivat kesäkuussa, Suomen suurimmasta pellettitoimituksesta sovimme Vapon kanssa marraskuussa ja ensimmäiset pelletit poltettiin Salmisaaressa ennen joulua. 40 vuotta täyttäneessä Hanasaaren voimalaitoksessa testasimme erilaisia pellettilaatuja. Jatkuvatoiminen pelletinpoltto voimalaitoksessa alkaa, kunhan saamme pellettisiilot ja pelletinkuljetusjärjestelmän rakennettua.

 

Iso kasa tutkimuksia ja selvityksiä on vuoden mittaan tehty. Olemme testanneet muun muassa höyrypellettejäpaahtopellettejä ja bioöljyä, arvioineet biomassan käytön päästövaikutuksia Vuosaaressa ja Salmisaaressa, kehittäneet Suomen ensimmäistä litium-ioniakkuihin perustuvaa megawattiluokan sähkövarastoa sekä aloittaneet parikin pilottia kysyntäjoustosta.

Jotain vanhaa, jotain uutta

Uusia juttuja, kuten vaikkapa sähköistä liikennettä, on helppo hehkuttaa, ja välillä olemassa olevat hyvät jutut tuppaavat unohtumaan. Tuotamme ja siirrämme energiaa voimalaitoksista ja lämpökeskuksista asiakkaillemme hyvin pienillä häviöillä. Esimerkiksi kallion kätkössä Kurvin kupeessa tuotamme kaukolämpöä auringosta ja jätevedestä – uusiutuvaa ja kierrätettyä energiaa parhaimmillaan. Ja kyllä, energiansäästöllä on edelleen väliä, eikä energiatehokkuuden merkitystä voi korostaa liikaa.

Energiakeskustelussa tuntuu välillä siltä, että vanhat jutut ovat aiheuttaneet kaikki ongelmat ja nämä ongelmat voidaan ratkaista uusilla jutuilla. Onneksi viime aikoina on noussut aloitteita vähemmän mustavalkoiselle energiapoliittiselle keskustelulle Uusi energiapolitiikka -yhteisön ja Debattibaarin myötä. Keskustelua voi jatkaa myös tässä blogissa!

Pirjo Jantunen

Pirjo Jantunen

Pirjo Jantunen edistää Helenissä ympäristön ja ihmisten huomioon ottamista. Hän uskoo, että yhteiskuntaa uhkaavat ympäristöongelmat ratkaistaan teknologian ja ihmisten yhteistyöllä. Pirjon mielestä vastuullinen yritys ottaa sidosryhmät mukaan toimintansa kehittämiseen.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vuosi 2013: pellettejä, vettä, hiilidioksidia ja juhlia

Vuonna 2013 hankimme lisää uusiutuvaa energiaa vesivoiman muodossa. Lisäksi teimme paljon selvityksiä ja tutkimuksia, joiden perusteella lisäämme uusiutuvan energian käyttöä 20 %:in vuoteen 2020 mennessä.

Hyvä toimitusvarmuus, kohtuullinen energian hinta ja pienet ympäristövaikutukset – miten se tehdään?

Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotannon rakennetta ohjaa pyrkimys maksimaaliseen toimitusvarmuuteen, kohtuulliseen energian hintaan ja vähäisiin ympäristövaikutuksiin. Näiden kaikkien tekijöiden tulee kohdata, kun mietitään uusia energiaratkaisuja.

Kehitysohjelma etenee

Vajaa vuosi sitten kerroimme tässä blogissa, mitä hiilineutraaliin tulevaisuuteen tähtäävässä kehitysohjelmassamme oikein on meneillään. On aika päivittää kirjoitus ja kertoa, miten uusiutuvien energianlähteiden lisääminen etenee.