Menu

Pelletti kiinnostaa helsinkiläisiä

Salmisaaren voimalaitokselle lokakuisena lauantaina suunnanneet helsinkiläiset välttyivät tuulelta ja piiskaavalta sateelta. Avoimiin oviin osallistui runsaasti nuoria, perheitä ja varttunuttakin väkeä, läheltä ja kaukaa.

Pelletti kiinnostaa helsinkiläisiä

Turbiinisalin keskeltä aukeaa huikea näkymä alas.

Pelletti kiinnostaa helsinkiläisiä

Salmisaaren voimalaitokselle lokakuisena lauantaina suunnanneet helsinkiläiset välttyivät tuulelta ja piiskaavalta sateelta. Avoimiin oviin osallistui runsaasti nuoria, perheitä ja varttunuttakin väkeä, läheltä ja kaukaa. Voimalaitoksen ohella erityisesti pelletinpoltto kiinnosti.

Salmisaaren voimalaitoksen parkkialueella voimalaitospäällikkö Jarmo Hagström kollegoittensa kanssa vastaanotti vierailijoita, jotka vietiin ryhmissä puolen tunnin mittaisille voimalaitoskierroksille.

Kypärät päähän, ja ensimmäinen kierros lähtee käyntiin Olli Salmisen ja Ida Hyötyläisen matkassa. Salminen kertoo voimalaitoksen toiminnasta, savukaasujen, rikin- ja typenpoistosta sekä laitoksen suunnitelmallisesta kunnossapidosta.

Pellettiä hiilen sekaan

– Voimalaitoksella  lisäämme vähitellen pellettien osuutta polttoaineesta. Tällä hetkellä pelleteillä saadaan korvattua noin 25 megawattia hiilitehoa, noin 5 % polttoaineesta. Pelletti tulee meille Suomesta, lähinnä sahateollisuuden sivutuotetta. Tämänhetkisen pelletin polton tarpeiksi Salmisaareen tuodaan päivittäin kaksi rekallista pellettiä, Olli Salminen kertoo

Ennen turbiinisaliin siirtymistä kypärälasit vedetään silmille ja laitetaan tulpat korviin. Myös 6 viikon ikäinen vauva äitinsä sylirepussa saa päähänsä kuulokkeilla varustetun kypärän. Meteli salissa on huumaava. Höyrypaineturbiini tuottaa sähköä ja lämpöä.

Seuraavana vuorossa on valvomo, josta käsin valvotaan satamaa, voimalaitoksia, aluetta ja tunneleita. – Valvomo modernisoitiin pari vuotta sitten. Normaalisti voimalaitoksella työskentelee käyttöhenkilöstöä 6 henkeä kerrallaan ympäri vuorokauden.

Kattilahallissa hiili- ja pellettimyllyjen jyrisevässä metelissä väki hakeutuu Salmisen läheisyyteen kuullakseen häntä. Hallista kuljetaan ulos ja edelleen A- ja B-voimalaitosten välisen kävelysillan alitse pelletin purkurakennuksen ohi lähtöpisteeseen. Väki kuvaa innokkaasti.

Lämmintä hernekeittoa ja munkkeja vaan!

Voimalaitosalueen parkkipaikalla oli tarjolla hernerokkaa, näkkileipää ja munkkeja, lämmintä mehua, teetä ja kahvia.

4-vuotiaan Marjatan mielestä munkki maistuu hyvältä. Helenin turbiinilaitoksen hoitaja Marko Kuurne on tuonut perheensä, Marjatan ja Heli Myrskylän tutustumaan työpaikkaansa. Helin mielestä on erityisen kiinnostavaa nähdä, miten asiat isossa voimalaitoksessa toimivat.

Parkkipaikalle saapuu perhe, jonka Jarmo Hagström toivottaa tervetulleeksi ja ohjaa odottelemaan seuraavaa kierrosta hernekeiton ja munkkien merkeissä.

Rakennuttaja Panu Pankka sekä projekti-insinööri Aleksi Nurmi Helenin projektipalveluista lähtevät kierrokselle.

Piipusta puhdasta höyryä

Salmisaaren B-voimalaitoksella tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä, vanhemmalla A-voimalaitoksella vain kaukolämpöä. Lisäksi alueella tuotetaan kaukojäähdytystä, ja kaksi lämpöakkua varastoi lämpöä. – Akkuja puretaan tarvittaessa; näin meidän ei tarvitse käynnistää polttoöljyllä toimivaa lämpökeskusta, Aleksi Nurmi sanoo.

– Kivihiili on varastoitu maan alle. Siellä on puolen vuoden varavarasto. Voimalaitostekniikka on nykyisin niin kehittynyttä, että piipusta ulos tuleva höyry on puhdasta. Tuonne säiliöiden taakse rakennetaan uusi pellettikäyttöinen lämpökeskus, joka tuottaa uusiutuvaa kaukolämpöä, Panu Pankka osoittaa sormellaan ja kertoo.

Yksi vieraista kysyy voimalaitoksen henkilöstömäärästä.

– Voimalaitosta pyörittävä kuuden hengen käyttöporukka operoi kaikkea valvomosta käsin, ja lisäksi joka vuorossa kierretään kaikki voimalaitoksen laitteet läpi, jotta kaikki toimii kuten pitää.

Voimalaitoksen kunnossapidossa työskentelee useampi kymmen henkeä, ja vuosihuoltojen aikaan, riippuen huollon laajuudesta, urakoitsijoiden edustajia voi olla useampi satakin.

Uusi lämpölaitos käyttöön alkuvuodesta 2018

Pellettien vastaanotto ja purku -rakennuksen edessä viivyttiin pitkään. Keskustelu pellettimääristä, niiden varastoinnista ja kuljetuksista kirvoitti kysymyssateen.

Pelletti kiinnostaa helsinkiläisiä

Kaksi valtaisaa siiloa rakennuksen katolla vetävät pellettiä kumpainenkin tuhannen kuutiota. – Pellettien osalta pyrimme pääsemään 5 prosentin tuotantotehoon. Yksi prosentti tarkoittaa 1000 kiloa pellettiä tunnissa, Aleksi Nurmi kertoo.

– Uusi lämpölaitos otetaan käyttöön alkuvuodesta 2018, ja silloin sen tarvitseman pellettimäärän kuljettamiseen tarvitaan kuusi rekkaa päivässä.

Puupelletit ovat hyvin kuivaa polttoainetta. Kosteutta niissä on alle 10 prosenttia. Tämän ansiosta uuden laitoksen hyötysuhde on korkea, noin 93 %. Ympäristöpäästöt ovat erittäin alhaiset. Pelletti uusiutuvana polttoaineena on CO2-vapaata. Siinä ei ole rikkiä, ja sen typpi- ja tuhkapitoisuus on alhainen. Hiukkaspäästötkin saadaan letkusuodattimilla EU-määräysten mukaisiksi.

– Kiinnostava ja harvinainen mahdollisuus tutustua isoon laitokseen, Marjo Heiskanen, yksi vieraista, toteaa.

Voimalaitospäällikkö Jarmo Hagström lupaa, että avoimia ovia Helenin voimalaitoksilla järjestetään jatkossakin.

Faktaa uudesta pellettilämpökeskuksesta:

  • Tuottaa uusiutuvaa kaukolämpöä
  • Kaukolämpöteho 92 MW
  • Käyttöönotto 2/2018
  • Tuotanto painottuu vuoden kylmimpiin kuukausiin, loka-huhtikuulle.
  • Valmistuttuaan Suomen suurin pelletin pölypolttoon perustuva kattila
  • Laitos on miehittämätön. Käyttö tapahtuu Salmisaaren voimalaitoksen valvomosta käsin.
Pelletti kiinnostaa helsinkiläisiä

Valvomosta käsin valvotaan alueen satamaa, voimalaitoksia, aluetta ja tunneleita.

 

Pelletti kiinnostaa helsinkiläisiä

Kattilahallissa hiilimyllyt jauhavat nyt hiilen ohella myös pellettiä.

Kuvat Katri Tamminen

Heli Kuusisto

Heli Kuusisto

Heli Kuusisto viestii työssään Helenin tuotteista ja palveluista ihmisille kodeissa ja yrityksissä. Vapaa-ajallaan hän nauttii lukemisesta sekä musiikista, laulusta ja viulunsoitosta. Liikettä elämään tuovat jalkojen vikkelä eteenpäin liikuttelu, voimistelu ja kahvakuulailu.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hallittua säpinää – mittava vuosihuolto Vuosaaressa

Vuosaaren B-voimalaitoksella on meneillään iso vuosihuolto. Se alkoi toukokuussa ja jatkuu lokakuuhun.

Suomen suurin pellettikattila rakennetaan Salmisaareen

Helen rakentaa ensimmäisen pellettilämpölaitoksensa Helsingin Salmisaareen. Laitokseen tulee Suomen suurin pellettikattila.

Tutkimusta kestävästä biotaloudesta

Helen on jatkossakin mukana tutkimassa tulevaisuuden bioenergiaratkaisuja.