Menu

Urbaania energiaa

Miten Helsingin voimalaitokset soveltuvat kaupunkiympäristöön? Helenin eli ent. Helsingin Energian toimitusjohtajan tehtävästä eläkkeellä oleva Ilkka Pirvola osoittaa väitöstutkimuksessaan, että voimalaitos tekee kaupunkikuvasta moniarvoisemman, moni-ilmeisemmän ja monikulttuurisemman.
Urbaania energiaa

Flow-festivaali Suvilahden voimalaitoksen edustalla. Kuva: Jussi Hellsten

Ilkka Pirvola tutkii taidehistorian alan väitöskirjassaan kolmea helsinkiläistä voimalaitosta, Suvilahtea, Hanasaari A:ta sekä Vuosaaren A- ja B-laitoksia. Hän tarkastelee näiden 1910-, 1950- ja 1990-luvuilla rakennettujen voimalaitosten arkkitehtuuria ja rakennustyyppiä sekä niiden eroja.

Miten Helsingissä sijaitseva voimalaitos soveltuu kaupunkisuunnittelun kannalta kaupunkikuvallisesti sekä ympäristöesteettisesti kaupunkiympäristöön? Tähän kysymykseen Pirvola etsii vastauksia tutkimuksessaan.

Ristiriita kaupungin kehittyessä

Ilkka Pirvola pohtii myös sitä ristiriitaa, joka syntyy kaupungin kehittyessä ja laajentuessa, kun suurikokoinen voimalaitos edustaa pysyvyyttä rakentuvan alueen sisällä. Tutkimuksessa arvioidaan esimerkkikohteiden avulla voimalaitoksen säilyttämistä puoltavia rakennustaiteellisia arvoja ja mahdollista korvattavuutta sekä haetaan vastauksia uusiokäytön vaatimuksista ja mahdollisuuksista.

Helsingin kaupunginvaltuusto teki viime vuonna päätöksen, jonka mukaan voimalaitostoiminta Hanasaaressa päättyy, ja Hanasaaren B-voimalaitos suljetaan 2020-luvulla. Vaikka energiantuotanto loppuu, arkkitehti Timo Penttilän suunnitteleman voimalaitosrakennuksen kohtalo on vielä avoin.

–Tuleeko siitä kaupunginosansa kaupunkikuvaa ja ilmettä monipuolistava kohde, kun siihen ja sen sisältämiin arvoihin todella paneudutaan? Onko Suomessa jo purettu riittävästi vanhempaa teollisuusperintöä sen tulevaa käyttöä loppuun asti miettimättä? kysyy Pirvola.

Ilkka Pirvolan väitöskirja Urbaania energiaa. Suvilahden, Hanasaaren A- ja Vuosaaren voimalaitokset osana helsinkiläistä kaupunkiympäristöä tarkastetaan Turun ylipistossa 22.6.2016.

Lue lisää Turun yliopiston tiedotteesta.

Väitöskirja sähköisenä

Urbaania energiaa

Hanasaaren A- ja B-voimalaitokset talvella 1978. Hanasaaren A-voimalaitos (kuvassa oikealla) purettiin vuosina 2007-2008.

 

Urbaania energiaa

Ilmakuva Vuosaaren voimalaitoksista lopullisessa asussaan ennen Helsingin suursataman rakentamista 1990-luvulla.

 

Urbaania energiaa

Suvilahden voimalaitos Sörnäisten rantatiellä iltavalaistuksessa. Voimalaitoksen toiminta lopetettiin 1976.

Marina Galkin-Aalto

Marina Galkin-Aalto

Marina Galkin-Aalto toimittaa Uutta voimaa -blogia ja viestii Helenin eri kanavilla. Kirjoittajana hän pyrkii esittämään monimutkaisetkin asiat niin, että tavallinen lukija ne käsittää. Marinan vapaa-ajasta huolehtivat Aallon perheen nuorisojäsenet, joiden mukana hän pääsee tuulettumaan milloin maailman shakkiareenoille, milloin erinäisten urheiluharrastusten pariin.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Vuosaaren vuosihuolto lähestyy maalia

Tämän vuoden iso vuosihuolto Vuosaaren B-voimalaitoksella on normaalia pidempi. Pian ollaan valmiita tulevaan talveen ja uuteen lämmityskauteen. Vuosaaren kombivoimalaitoksissa tuotetaan valtaosa Helsingin sähköstä ja kaukolämmöstä.

Hallittua säpinää – mittava vuosihuolto Vuosaaressa

Vuosaaren B-voimalaitoksella on meneillään iso vuosihuolto. Se alkoi toukokuussa ja jatkuu lokakuuhun.

Miltä näyttää Hanasaaren voimalaitoksen sisällä?

Tervetuloa virtuaaliselle laitoskierrokselle Hanasaaren voimalaitokseen!