Kilpilahden hukkalämpöjen hyödyntäminen

Helenin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Helen on tehnyt esiselvitystä eri vaihtoehdoista hyödyntää Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämpöjä Helsingin kaukolämmön tuotannossa lämpöpumppujen avulla. Hankeen vaatiman lämmönsiirtoyhteyden osalta edetään nyt ympäristövaikutusten arviointiin.

Selvityksessä Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön hyödyntäminen

Teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämisen vähäpäästöisyys perustuu samaan periaatteeseen kuin muidenkin lämpöpumppuja hyödyntävien ratkaisujen, mutta sen sijaan, että lämpö tuotetaan esimerkiksi kivihiiltä, maakaasua tai öljyä polttamalla, lämpöpumput käyttävät sekä teollisuusalueen prosesseista syntyvää lämpöenergiaa että sähköä lämmön tuotantoon. Näitä matalalämpöisiä hukkalämpöjä ei tähän mennessä ole pystytty jalostamaan hyötykäyttöön, vaan ne ovat päätyneet mereen ja ilmaan. Hukkalämmön hyötykäyttö edistää energiankäytön tehostamista ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä.

Aiempien selvityksien pohjalta Kilpilahden hukkalämpöjen hyödyntämisen on suunniteltu perustuvan teollisuusalueelle sijoittuviin lämpöpumppuihin, joiden tuottama lämpö johdetaan pääkaupunkiseudulle suurta lämmönsiirtoputkistoa pitkin kaukolämpöverkon tarvitsemassa lämpötilassa. Lämmönsiirtoputkisto toteutettaisiin osin maakaivantoon ja osin kalliotunneleihin. Hankkeesta ei ole tehty vielä toteutuspäätöstä.

Lämmönsiirtoyhteyden ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy

Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) ohjelmavaiheessa tarkastellaan seitsemää vaihtoehtoa lämmönsiirtoyhteydelle. Linjauksissa on pyritty huomioimaan olemassa olevat rakennukset ja rakenteet, luontoarvot, olemassa oleva ja tuleva kaavoitus ja maankäyttö sekä linjauksen toiminnallisuus lämmön siirrossa. Nämä tiedot tarkentuvat YVA:ssa, jonka myötä vaihtoehtoja karsiutuu pois.

Kilpilahti01.png

Lämmönsiirtoyhteyden ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyy syksyn 2021 aikana, kun YVA-ohjelma jätetään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, suunnittelun aikataulusta, suunnitelma siitä, mitä ympäristövaikutuksia tämän menettelyn yhteydessä selvitetään ja miten selvitykset tehdään sekä suunnitelma osallistumisen ja tiedottamisen järjestämisestä. YVA-ohjelmavaiheen jälkeen tehdään varsinainen ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2022.

Hajautettu kaupunkienergiajärjestelmä

Hukkalämpöjen talteenotto, lämpövarastot, vuodesta 2006 asti käytössä olleet ja sen jälkeen rakennetut lämpöpumppulaitokset sekä rakennusvaiheessa oleva Vuosaaren biolämpölaitos ja merivesilämpöpumppu ovat osa Helenin rakentamaa hiilineutraalia alustaa, jota Helen on rakentanut jo vuosia. Hajautetussa kaupunkienergiajärjestelmässä voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisia lämmön tuotantomuotoja, jotka hyödyttävät sekä asiakkaita että Heleniä.

Kysy Kilpilahden hukkalämpöjen hyödyntämisestä

Katso myös


Uudet energiantuotantoalueet

Tavoitteenamme on tuottaa energiaa toimitusvarmasti ja vähäpäästöisesti. Siihen tarvitsemme hajautettua lämmöntuotantoa. Suunnittelemme biolämpölaitoksien rakentamista Vuosaareen, Patolaan ja Tattarisuolle.


Vuosaaren biolämpölaitos

Rakennamme uuden biolämpölaitoksen Vuosaaren voimalaitosalueelle.


Meriveden lämmöntalteenotto

Helenin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Kivihiilikielto astuu voimaan vuonna 2029, johon mennessä on korvattava Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilen käyttö. Helen on tehnyt esiselvitystä eri vaihtoehdoista hyödyntää merivettä teollisen kokoluokan lämpöpumppujen lämmönlähteenä Helsingissä. Hanke etenee nyt ympäristövaikutusten arviointiin.


Ruskeasuon geolämpölaitos

Helen käynnistää Helsingin ensimmäisen keskisyvän geotermisen lämpökaivon poraamisen Ruskeasuolla syyskuussa 2021. Geolämpölaitos toimii Helenin pilottikohteena, jossa testataan ja kehitetään poraustekniikkaa ja muita teknisiä ratkaisuja uusille geolämpökohteille.

Jaa: