Meriveden lämmöntalteenotto

Helenin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Kivihiilikielto astuu voimaan vuonna 2029, johon mennessä on korvattava Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilen käyttö. Helen on tehnyt esiselvitystä eri vaihtoehdoista hyödyntää merivettä teollisen kokoluokan lämpöpumppujen lämmönlähteenä Helsingissä. Hanke etenee nyt ympäristövaikutusten arviointiin.

Selvityksessä kivihiilen korvaaminen meriveden lämmöllä

Merivesilämpöpumppulaitoksen vähäpäästöisyys perustuu samaan periaatteeseen kuin muidenkin lämpöpumppujen, mutta sen sijaan, että lämpö tuotetaan esimerkiksi kivihiiltä, maakaasua tai öljyä polttamalla, lämpöpumput käyttävät sekä sähköä että meriveden lämpöenergiaa lämmön tuotantoon. Laitos kuluttaa sähköä sitä vähemmän, mitä vähemmän sen pitää nostaa energialähteestä, eli merivedestä, saatavilla olevaa lämpötilaa. Merivesilämpöpumppulaitoksen tuottamasta kaukolämmöstä noin 40 % olisi peräisin sähköstä ja 60 % merivedestä.

Lämpöpumput on suunniteltu sijoitettavan Salmisaaren voimalaitosalueelle ja suunnittelun lähtökohtana on korvata voimalaitoksen kivihiilellä tuotettu kaukolämpöteho kokonaisuudessaan. Hankkeessa suunnitellaan louhittavan meriveden ottoon ja purkuun tarvittavat tunnelit Salmisaaren voimalaitosalueelta Helsingin edustan merialueelle. Lämpöpumppuihin johdettava merivesi on alimmillaan noin +2 °C, jolloin mereen palautettava vesi on noin 0,5 °C. Riittävän lämpimän veden löytäminen talvella vaatii vedenoton syvältä merestä (50-70 metriä). Sopivia syvänteitä ei löydy läheltä Salmisaarta, vaan veden ottoa varten tarvitaan jopa 17-27 km pitkä tunneli. Lämpöpumpuille tarvittava meriveden virtaama on noin 180 000 m3/h, kun veden lämpötila on 2 °C.

Hankkeesta ei ole tehty vielä toteutuspäätöstä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) käynnistyy toukokuussa 2021, kun YVA-ohjelma jätetään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, suunnittelun aikataulusta, suunnitelma siitä, mitä ympäristövaikutuksia tämän menettelyn yhteydessä selvitetään ja miten selvitykset tehdään sekä suunnitelma osallistumisen ja tiedottamisen järjestämisestä. YVA-ohjelmavaiheen jälkeen tehdään varsinainen ympäristövaikutusten arviointi.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat vaihtoehdot 

Esiselvityksen perusteella tarkempaan tarkasteluun on YVA:ssa valittu kolme vaihtoehtoa vedenottotunneleille. Lämmön talteenotossa jäähtyneen veden purkamisen osalta tarkastellaan neljää vaihtoehtoista purkupaikkaa.

Vedenottotunneleiden louhinta vaatii ajokuiluyhteyden toteutuksen Tammakarin kautta, jonne sijoitetaan työn ajaksi satama ja työmaatukikohta.

Lyhyt merivesitunneli

Ensimmäisessä hankevaihtoehdossa vesi otetaan 50 metrin syvyydestä enintään noin 17 km pitkän tunnelin kautta. Lämmön talteenoton jälkeen jäähtyneen veden purku sijoitetaan sopivaan paikkaan, joka päätetään mallinnusten perusteella. Talvikauden ulkopuolella, kun pintavesi on syvänteen vettä lämpimämpää, pintavettä johdetaan tunnelissa avomereltä tai Salmisaaren nykyisen vedenoton kautta lämpöpumpuille. Kesällä otetaan lisäksi vettä jäähdytyskäyttöön nykyisen Salmisaaren vedenoton kautta.

Merivesitunnelin lisäksi selvitetään mahdollisuutta toteuttaa veden otto putkiyhteytenä, joka sijoitetaan merenpohjan päälle tai tarvittaessa kaivetaan sedimenttiin.

Pitkä merivesitunneli 

Toisessa hankevaihtoehdossa vesi otetaan 70 metrin syvyydeltä syvänteestä enintään noin 27 km pitkän tunnelin kautta. Jäähtyneen veden purku sijoitetaan sopivaan paikkaan, joka päätetään mallinnusten perusteella. Kun pintavesi on syvänteen vettä lämpimämpää, pintavettä johdetaan vedenottorakenteen kautta avomereltä tai Salmisaaren nykyisen vedenoton kautta lämpöpumpuille. Kesällä otetaan lisäksi vettä jäähdytyskäyttöön nykyisen Salmisaaren vedenoton kautta.

Lisäksi selvitetään vaihtoehtoa, jossa ottotunneli toteutetaan suoran tunnelin sijaan siten, että se kulkee pintaan tulevan vedenottorakenteen (kasuuni) kautta. Hankevaihtoehdossa tarkastellaan lisäksi keinosaaren rakentamista, jonne kasuunirakenne sijoitettaisiin. Keinosaaren kooksi on suunniteltu noin 10 ha. Keinosaareen sijoitettaisiin työn ajaksi työmaatukikohta ja satama.

 

Faasimuutoslämmön hyödyntäminen mukana tarkastelussa 

Kolmannessa vaihtoehdossa tarkastellaan faasimuutoksen hyödyntämistä lämmöntuotannossa. Faasimuutoksessa otettavaa pintavettä jäähdytetään niin paljon, että se muuttuu osin jäähileeksi ja lämpöpumpulla hyödynnetään pääosin veden jäätyessä vapautuvaa lämpöä. Tällöin lämpöpumpulle johdettava vesimäärä pienenee ratkaisevasti. Tässä vaihtoehdossa Salmisaaren rannasta faasimuutosprosessia varten otettu vesi palautetaan jään ja veden seoksena (jää-slurryna) tunneliin ja/tai meren pohjaan asennetun palautusputkiston kautta merellä sijaitsevaan purkupisteeseen.

YVA-ohjelma ja sitä koskeva kuulutus ovat nähtävillä 27.5.–25.6.2021:

Ilmoitus kuulutuksesta julkaistaan Helsingin kaupungin verkkosivuilla.  

YVA-ohjelmaa koskevat mielipiteet ja lausunnot tulee toimittaa viimeistään 25.6.2021 osoitteeseen kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi tai Uudenmaan ELY-keskus, PL 36, 00521 HELSINKI. Viite: UUDELY/5169/2021.  

Arviointiohjelmaa ja hanketta käsittelevän webinaarin voit katsella tallenteena. Tutustu myös yleisötilaisuuden muistioon

Kysy meriveden lämmöntalteenotosta

Katso myös


Uudet energiantuotantoalueet

Tavoitteenamme on tuottaa energiaa toimitusvarmasti ja vähäpäästöisesti. Siihen tarvitsemme hajautettua lämmöntuotantoa. Suunnittelemme biolämpölaitoksien rakentamista Vuosaareen, Patolaan ja Tattarisuolle.


Vuosaaren biolämpölaitos

Rakennamme uuden biolämpölaitoksen Vuosaaren voimalaitosalueelle.

Jaa: