Kehityshankkeet

Vuosaaren biolämpölaitos

Helen luopuu kivihiilen käytöstä viimeistään vuonna 2029 hallituksen linjauksen mukaisesti. Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun  mennessä, ja sen lämmöntuotanto korvataan ylijäämälämmön kierrättämisellä lämpöpumpuilla, lämmön varastoinnilla ja biomassalla. Rakennamme uuden biolämpölaitoksen Vuosaaren voimalaitosalueelle. Rakentaminen alkaa keväällä 2020.

Biolämpölaitos täydentää Vuosaaren voimalaitosaluetta

Uusi biolämpölaitos on päätetty rakentaa Vuosaaren voimalaitosalueelle nykyisten, 1990-luvulla käyttöön otettujen maakaasuvoimalaitosten pohjoispuolelle. Biolämpölaitoksen kaukolämpöteho on noin 260 MW. Se ei tuota sähköä.

Vuosaaren biolämpölaitoksen rakentaminen alkaa vuonna 2020 maansiirtotöillä, ja varsinaiseen rakentamiseen päästään syksyllä 2020. Tavoitteena on saada lämpölaitos tuotantokäyttöön lämmityskaudella 2022 - 2023 eli jo noin vuotta ennakoitua aiemmin. 

Biolämpölaitoksen pääpolttoaineena on metsätalouden sivutuotteena syntyvä metsähake, joka ei ole muutoin hyödynnettävissä. Hankittava polttoaine on kestävyyssertifioitua tai muulla tavoin alkuperävalvottua.

Biolämpölaitoksen savukaasujen hukkalämpö otetaan talteen kahdesti. Poltosta syntyvät savukaasut menevät ensin lämmöntalteenottolaitokselle ja sieltä vielä erillisiin lämpöpumppuihin. Näin saamme hyödynnettyä polttoaineen mahdollisimman tehokkaasti, ja kaksinkertaisen lämmöntalteenoton ansiosta savupiippuun päätyvä savukaasu on enää 10–20 asteen lämpöistä.

Asemapiirrustus

Kysymyksiä ja vastauksia Vuosaaren biolämpölaitoksesta

Miksi Helen haluaa käyttää biomassaa?

Helen valmistautuu kivihiilestä luopumiseen. Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Hanasaaren lämmöntuotanto tullaan korvaamaan energian laajamittaisessa kierrättämisellä lämpöpumpuilla, energian varastoilla sekä biomassalla. Nyt toteutettava Vuosaaren lämpölaitos on Hanasaaren korvaavan lämpökapasiteetin viimeinen osanen. Noin neljäsosa Hanasaaren kivihiilestä tullaan korvaamaan biomassalla. Hanasaaren lämmöntuotannosta Vuosaaren biolämpölaitos korvaa yli puolet.

Paljonko biomassan käyttö tulee lisääntymään?

Vuosaaren biolämpölaitos korvaisi noin neljänneksen suljettavan Hanasaaren voimalaitoksen kivihiilen käytöstä, lämmöntuotantoa korvautuu myös lämpöpumpuilla ja varastoinnilla. Laitoksen osuus Helenin polttoainekulutuksesta on noin 15 %.

Mihin perustuu oletus, että Hanasaaren osalta kivihiiltä korvautuu biomassalla vain neljännes?

Hanasaarta ei korvata kokonaan biomassalla. Lämmöntuotantoa korvautuu biolämpölaitoksen lisäksi muulla tuotannolla: energian kierrättämisellä lämpöpumpuilla ja energian varastoinnilla, lisäksi nykyisen kapasiteetin käyttöä tehostetaan. Sähköntuotannnon osuus Hanasaaresta on kolmasosa, sitä ei nyt korvata.  

Riittääkö biomassa Suomessa?

Suomessa bioenergia perustuu pääosin erilaisiin metsätalouden ja metsäteollisuuden sivuvirtoihin. Suomessa on elinvoimainen metsäteollisuus, joten sieltä saatavat sivuvirrat riittävät. Metsähakkeen teknistä korjuupotentiaalia sekä harvennushakkuurästejä on enemmän kuin tällä hetkellä käytetään/tehdään. Kysynnän lisääntyminen vaikuttaa bioenergian hintaan, mutta toisaalta silloin kannattamattomat korjuukohteet tulevat kannattavaksi ja tarjonta lisääntyy. Hankinta-alueemme on koko Itämeren alue, joten emme ole täysin kotimaisen tarjonnan varassa.

Mistä biomassa/metsähake on tarkoitus tuoda? Käytetäänkö ulkomaista polttoaineitta?  Kaadetaanko metsää Helsingin lämmittämiseen?

Tavoitteemme on, että 100 % hankkimastamme biomassasta on kestävää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankkimamme puupolttoaineet ovat joko kestävyyssertifioituja (esim. PEFC, FSC tai SBP) tai muulla tavoin alkuperävalvottuja. Tavoitteemme on hyödyntää biomassahankinnoissa metsäteollisuuden sivuvirtoja.

Metsähaketta valmistetaan hakkuiden sivutuotteista, kuten oksista ja pieniläpimittaisesta harvennuspuusta. Metsäteollisuuden sivutuotteita ovat mm. puun kuori ja puru ja kiertotalousjakeita taas esimerkiksi kierrätys- ja purkupuu. Valtaosa käyttämästämme biomassasta (tällä hetkellä puupelletit) on toistaiseksi ollut kotimaista, mutta sitä on tuotu myös muista Itämeren maista.

Kerromme vuosittain vastuullisuusraportissamme hankkimamme polttoaineen alkuperän. https://www.helen.fi/yritys/vastuullisuus/vastuullisuusraportti/hiilineutraali-tulevaisuus/energian-alkupera-ja-kestavyys/

Mihin Helenin oletus biomassan nollapäästöisyydestä perustuu?

Kestävästi tuotettua bioenergiaa pidetään hiilineutraalina, koska sitä poltettaessa ilmaan vapautuu saman verran hiilidioksidia kuin biomassa on kasvaessaan sitonut. Hiilidioksidi siis kiertää ilmakehän ja biomassan, kuten puiden, välillä.

Biomassan nollapäästöisyys ei ole Helenin oma käytäntö, vaan YK:n ilmastosopimuksessa yhteisesti ja maailmanlaajuisesti sovittu asia. Biomassan nollapäästöisyys energiantuotannossa perustuu EU-tasolta tulevaan lainsäädäntöön, mm. päästökauppalakiin ja uusiutuvan energian direktiiviin. Euroopan laajuisen päästökaupan ideana on, että teollisuuden käytössä olevien päästöoikeuksien määrä on rajattu ja oikeudet vähenevät ajan myötä ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Lainsäädännön mukaan kestävä biomassa siis katsotaan päästökaupassa päästöttömäksi. Päästökaupan piirissä olevien laitosten päästöjen laskentaa valvoo Energiavirasto.

Biomassan hiilidioksidipäästöjä ei kuitenkaan jätetä huomioimatta kokonaispäästöjä laskettaessa. Ne lasketaan mukaan mm. Pariisin ilmastosopimuksen seurannassa ja maiden päästötaseessa. Selkeyden vuoksi biomassan kaikki päästöt lasketaan ns. LULUCF-sektorilla, eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorilla. Käytännössä kun puu metsässä kaatuu, se merkitään tilastoissa päästöksi kokonaisuudessaan riippumatta siitä, miten ja millä sektorilla puu ja sen eri osat käytetään.

Biomassan käyttö siis vaikuttaa Suomen nettopäästöihin, mutta kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi metsäbiomassan päästöt lasketaan maankäyttösektorilla, ei energiasektorilla.

Kuinka paljon polttoaineen kuljettaminen tuo lisää liikennettä? Entä päästöjä?

Tällä hetkellä arvioimme, että Vuosaaren biolämpölaitokselle tarvitaan noin 60 rekkakuormaa polttoaineitta päivittäin (pois lukien sunnuntait) silloin, kun voimalaitos käy täydellä teholla. Jos alueelle ajetaan Niinisaarentien kautta, kasvaisi liikenne hiljaisimmalla pätkällä vajaa 4 %, jos Vuosaaren Satamatien kautta, liikennemäärät kasvaisivat noin 1 %. Kuljetusten päästöksi on arvioitu muutama prosentti polttoaineen elinkaaripäästöistä.

Milloin Vuosaaren laitoksen rakentaminen alkaa?

Helenin hallituksen investointipäätöksen mukaisesti linjauksen mukaisesti rakentaminen alkaa maansiirtotöillä maaliskuussa 2020.

Mikä vaikutus biolämpölaitosinvestoinnilla on kaukolämmön hintaan?

Suunniteltu laitosinvestointi ei nosta kaukolämmön hintaa. Kivihiilen ja maakaasun verotusta on viime vuosina kiristetty, myös päästöoikeuksien hinta on noussut, ja nämä ovat vaikuttaneet kaukolämmön hintaan nostavasti. Lämmöntuotannossa biopolttoaineet ovat tänä päivänä kivihiileen ja maakaasun verrattuna kilpailukykyinen polttoaine.

Mitä Vuosaaresta tehty päätös tarkoittaa muiden suunnitteilla olevien biolämpölaitosten, Tattarisuon ja Patolan osalta?

Myös uusia energiantuotantoalueita tarvitaan. Selvityksiä jatketaan edelleen Tattarisuon ja Patolan alueiden osalta, Tattarisuolla on edetty alueen kaavoitukseen. Alueilla voidaan toteuttaa energiantuotantoratkaisuja, mutta Helenin tavoitteena on etsiä ratkaisuja, jotka eivät perustu polttamiseen.

Kysy Vuosaaren biolämpölaitoksesta

Jätä kysymyksesi alla olevalla lomakkeella, vastaamme mahdollisimman pian.

Jaa: