Vuosaaren biolämpölaitos

Helen luopuu kivihiilen käytöstä ja tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä. Hanasaaren hiilivoimala suljetaan viimeistään 1. huhtikuuta 2023 ja Salmisaaren hiilivoimala vuotta myöhemmin, 1. huhtikuuta 2024. Voimalaitosten lämmöntuotanto korvataan ylijäämälämmön kierrättämisellä lämpöpumpuilla, lämmön varastoinnilla ja biomassalla. Rakennamme Vuosaaren voimalaitosalueelle uuden biolämpölaitoksen, joka otetaan käyttöön lämmityskaudella 2022–2023.

Biolämpölaitos täydentää Vuosaaren voimalaitosaluetta

Uusi biolämpölaitos sijaitsee Vuosaaren voimalaitosalueen nykyisten, 1990-luvulla käyttöön otettujen maakaasuvoimalaitosten pohjoispuolella. Biolämpölaitoksen kaukolämpöteho on noin 260 MW. Se ei tuota sähköä, mutta laitos on muunnettavissa yhdistetyksi kaukolämmön ja sähkön tuotantolaitokseksi investoimalla erilliseen turbiinilaitokseen.

Laitoksen suunnittelun lähtökohtana onkin ollut sen muunneltavuus erilaisiin tulevaisuuden tarpeisiin, ja jatkossa se mahdollistaa esimerkiksi P2X-teknologioiden hyödyntämisen. Uusi laitos tuottaa noin neljänneksen koko Helsingin kaukolämmön energiasta, ja se tasapainottaa lämpöenergian hinnanvaihteluita.

Huippuluokan energiatehokkuutta

Uuden biolämpölaitoksen energiatehokkuus on viety äärimmilleen, ja sen tuottama savukaasu poistuu piipusta alimmillaan noin 11 asteen lämpöisenä. Kattilan jälkeisten savukaasujen lämmöntalteenotto saadaan maksimoitua ja lähes kaikki niiden sisältämä vesihöyry lauhdutettua erillisen lämmöntalteenottolaitoksen avulla.

Valitut ratkaisut tekevät Vuosaaren biolämpölaitoksesta mahdollisesti jopa Suomen energiatehokkaimman polttolaitoksen. Piipusta poistuvien savukaasujen massasta enää alle 1 % on vesihöyryä, ja koko laitoksen laskennallinen hyötysuhde EU:ssa käytettävän laskentamenetelmän mukaan on huimat 122 %.

Hiilinegatiivinen laitos on tärkeä osa Helenin energiapalettia

Vuosaaren biolämpölaitos tukee matkaamme kohti hiilineutraalia energiatuotantoa ja korvaa keväällä 2023 suljettavan Hanasaaren ja keväällä 2024 suljettavan Salmisaaren hiilivoimaloiden tuotantoa. Se on osa hajautettua energiajärjestelmää, jossa lämpö tuotetaan maasta, ilmasta, vedestä ja hukkalämmöstä kerätystä energiasta. Laitos vähentää hiilidioksidipäästöjä 700 000 tonnia vuodessa.

Toimimme luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen tavoitteena pitkän tähtäimen nettopositiivisuus. Vuosaaren biolämpölaitoksen pääpolttoaine on metsätalouden sivutuotteena syntyvä metsähake, joka ei ole muutoin hyödynnettävissä. Hankittava polttoaine on kestävyyssertifioitua tai muulla tavoin alkuperävalvottua.

Kysyttävää Vuosaaren biolämpölaitoksesta

Voit vaihtaa kysymystä nuolinäppäimillä ja avata ja sulkea vastauksen välilyönnillä.

Luovumme kivihiilen käytöstä ja tavoittelemme hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä. Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden lämmöntuotanto korvataan energian laajamittaisella kierrättämisellä lämpöpumpuilla, lämmön varastoinnilla sekä biomassalla. Vuosaaren biolämpölaitos on Hanasaaren voimalaitoksen korvaavan lämpökapasiteetin viimeinen osa, ja se korvaa yli puolet laitoksen lämmöntuotannosta.

Vuosaaren biolämpölaitos korvaa noin neljänneksen suljettavan Hanasaaren voimalaitoksen kivihiilen käytöstä. Lämmöntuotantoa korvautuu myös lämpöpumpuilla ja varastoinnilla. Laitoksen osuus Helenin polttoainekulutuksesta on noin 15 %.

Hanasaarta ei korvata kokonaan biomassalla. Lämmöntuotantoa korvautuu biolämpölaitoksen lisäksi muulla tuotannolla: energian kierrättämisellä lämpöpumpuilla ja energian varastoinnilla. Lisäksi nykyisen kapasiteetin käyttöä tehostetaan. Sähköntuotannon osuus Hanasaaresta on kolmasosa, ja sitä ei nyt korvata.

Suomessa bioenergia perustuu pääosin erilaisiin metsätalouden ja metsäteollisuuden sivuvirtoihin. Suomessa on elinvoimainen metsäteollisuus, joten sieltä saatavat sivuvirrat riittävät. Metsähakkeen teknistä korjuupotentiaalia sekä harvennushakkuurästejä on enemmän kuin tällä hetkellä tehdään. Kysynnän lisääntyminen vaikuttaa bioenergian hintaan, mutta toisaalta silloin kannattamattomat korjuukohteet tulevat kannattaviksi ja tarjonta lisääntyy. Hankinta-alueemme on koko Itämeren alue, joten emme ole täysin kotimaisen tarjonnan varassa.

Tavoitteemme on, että 100 % hankkimastamme biomassasta on kestävää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankkimamme puupolttoaineet ovat sertifioiduilta toimittajilta (esim. PEFC, FSC tai SBP) ja alkuperävalvottuja.

Edellytämme polttoainetoimittajiltamme kestävän metsänhoidon ja luonnon monimuotoisuuden huomioivaa tuotantoa. Tunnistamme lahopuun merkityksen luonnon monimuotoisuudelle talousmetsissä ja tunnemme keskeiset periaatteet lahopuun säilyttämiseksi sekä tuottamiseksi.

Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta, vaan energiaksi käytettävät jakeet ovat hakkuiden, metsänhoidon ja saha- ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Metsähaketta valmistetaan hakkuiden sivutuotteista, kuten oksista ja pieniläpimittaisesta harvennuspuusta. Metsäteollisuuden sivutuotteita ovat muun muassa puunkuori ja sahanpuru ja kiertotalousjakeita taas esimerkiksi kierrätys- ja purkupuu.

Tavoitteemme on hyödyntää biomassahankinnoissa mahdollisimman paljon kotimaisia hankintalähteitä. Lisäksi hankintaa täydennetään tarvittaessa tuonnilla. Kerromme vuosittain vastuullisuusraportissamme hankkimamme polttoaineen alkuperän.

Kestävästi tuotettua bioenergiaa pidetään hiilineutraalina, koska sitä poltettaessa ilmaan vapautuu saman verran hiilidioksidia kuin biomassa on kasvaessaan sitonut. Hiilidioksidi siis kiertää ilmakehän ja biomassan, kuten puiden, välillä.

Biomassan nollapäästöisyys ei ole Helenin oma käytäntö, vaan YK:n ilmastosopimuksessa yhteisesti ja maailmanlaajuisesti sovittu asia. Biomassan nollapäästöisyys energiantuotannossa perustuu EU-tasolta tulevaan lainsäädäntöön, muun muassa päästökauppalakiin ja uusiutuvan energian direktiiviin. Euroopan laajuisen päästökaupan ideana on, että teollisuuden käytössä olevien päästöoikeuksien määrä on rajattu ja oikeudet vähenevät ajan myötä ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Lainsäädännön mukaan kestävä biomassa siis katsotaan päästökaupassa päästöttömäksi. Päästökaupan piirissä olevien laitosten päästöjen laskentaa valvoo Energiavirasto.

Biomassan hiilidioksidipäästöjä ei kuitenkaan jätetä huomioimatta kokonaispäästöjä laskettaessa. Ne lasketaan mukaan muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen seurannassa ja maiden päästötaseessa. Selkeyden vuoksi biomassan kaikki päästöt lasketaan niin sanotulla LULUCF-sektorilla, eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorilla. Käytännössä kun puu metsässä kaatuu, se merkitään tilastoissa päästöksi kokonaisuudessaan riippumatta siitä, miten ja millä sektorilla puu ja sen eri osat käytetään.

Biomassan käyttö siis vaikuttaa Suomen nettopäästöihin, mutta kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi metsäbiomassan päästöt lasketaan maankäyttösektorilla, ei energiasektorilla.

Tällä hetkellä arvioimme, että Vuosaaren biolämpölaitokselle tarvitaan noin 60 rekkakuormaa polttoaineitta päivittäin (pois lukien sunnuntait) silloin, kun voimalaitos käy täydellä teholla. Biopolttoaineet tuodaan laitosalueelle rekoilla valmiiksi murskattuna Kehä III:n ja Vuosaaren satamatien kautta. Liikennemäärät kasvavat noin 1 %. Kuljetusten päästöksi on arvioitu muutama prosentti polttoaineen elinkaaripäästöistä. Poikkeustilanteessa alueelle on mahdollista ajaa myös Niinisaarentien kautta.

Helenin hallituksen investointipäätöksen mukaisesti Vuosaaren biolämpölaitoksen rakentaminen alkoi maansiirtotöillä maaliskuussa 2020.

Vuosaaren biolämpölaitosinvestointi ei nosta kaukolämmön hintaa. Kivihiilen ja maakaasun verotusta on viime vuosina kiristetty, ja myös päästöoikeuksien hinta on noussut, mikä on nostanut kaukolämmön hintaa. Lämmöntuotannossa biopolttoaineet ovat tänä päivänä kivihiileen ja maakaasun verrattuna kilpailukykyinen vaihtoehto.

Vuosaaren biolämpölaitoksessa savukaasujen puhdistus toteutetaan koko EU:n alueella sovellettavien suurten polttolaitosten BAT-päätelmien mukaisesti (BAT = Best Available Techniques). BAT-päätelmät määrittävät, että polttolaitoksessa syntyvien päästöjen vähennyksessä on käytettävä markkinoilla olevia parhaita mahdollisia savukaasujen puhdistusteknologioita.

Vuosaaren biolämpölaitoksessa biomassaa poltetaan kiertoleiju- eli CFB-kattilassa, joka on laadultaan vaihtelevan biomassan polttoon parhaiten soveltuvia kattilateknologioita. Biomassalle soveltuvan kattilateknologian avulla minimoidaan primääripäästöjen syntyminen. Palamisilman syöttöä ja tulipesän lämpötilaa säädetään jatkuvasti automaatiojärjestelmän avulla, jotta voimme varmistua siitä, että palaminen tapahtuu aina optimaalisissa oloissa. Tällöin epätäydellisestä palamisesta johtuvien hään, hiilivetyjen, PAH-yhdisteiden sekä palamattomien (mustan hiilen) syntyminen voidaan minimoida.

Palamisessa syntyvät pölypäästöt suodatetaan savukaasuista letkusuotimen avulla. Letkusuotimessa savukaasut johdetaan sopivalla nopeudella erittäin tiheiden suodatinkangasletkujen läpi, jolloin pöly jää kankaan toiselle puolelle ja puhdas kaasu menee läpi. Letkusuotimen jälkeen pölystä puhdistetut savukaasut johdetaan savukaasupesuriin, jossa savukaasusta otetaan lämpöä talteen kaukolämpöverkkoon sitä lauhduttamalla. Savukaasupesurissa savukaasusta liukenee veteen lämmön lisäksi sen viimeiset epäpuhtaudet. Pesurin jälkeen puhdistettu kaasu johdetaan savupiippuun, josta ulos tulee lähes päästötöntä savukaasua. Vuosaaren biolämpölaitoksen päästöjä valvotaan savupiippuun sijoitetuin jatkuvatoimisin mittauksin.

Savukaasupesurissa syntyvä lauhde ja jätevesi otetaan kokonaisuudessaan hyötykäyttöön ja puhdistetaan biolämpölaitoksen omalla vedenkäsittelylaitoksella niin puhtaaksi, että vettä voidaan käyttää kaukolämpöverkon lisävetenä sekä kattilavetenä.

Kysy Vuosaaren biolämpölaitoksesta

Jätä kysymyksesi alla olevalla lomakkeella. Vastaamme siihen mahdollisimman pian.

Katso myös


Uudet energiantuotantoalueet

Tavoitteenamme on tuottaa energiaa toimitusvarmasti ja vähäpäästöisesti. Siihen tarvitsemme hajautettua lämmöntuotantoa. Suunnittelemme biolämpölaitoksien rakentamista Vuosaareen, Patolaan ja Tattarisuolle.


Meriveden lämmöntalteenotto

Helenin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Kivihiilikielto astuu voimaan vuonna 2029, johon mennessä on korvattava Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilen käyttö. Helen on tehnyt esiselvitystä eri vaihtoehdoista hyödyntää merivettä teollisen kokoluokan lämpöpumppujen lämmönlähteenä Helsingissä. Hanke etenee nyt ympäristövaikutusten arviointiin.


Ruskeasuon geolämpölaitos

Helen käynnistää Helsingin ensimmäisen keskisyvän geotermisen lämpökaivon poraamisen Ruskeasuolla syyskuussa 2021. Geolämpölaitos toimii Helenin pilottikohteena, jossa testataan ja kehitetään poraustekniikkaa ja muita teknisiä ratkaisuja uusille geolämpökohteille.


Kilpilahden hukkalämpöjen hyödyntäminen

Helenin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Helen on tehnyt esiselvitystä eri vaihtoehdoista hyödyntää Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämpöjä Helsingin kaukolämmön tuotannossa lämpöpumppujen avulla. Hankeen vaatiman lämmönsiirtoyhteyden osalta edetään nyt ympäristövaikutusten arviointiin.