Vuosaaren biolämpölaitos

Luovumme kivihiilen käytöstä ja tavoittelemme hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden lämmöntuotanto korvataan energian laajamittaisella kierrättämisellä lämpöpumpuilla, lämmön varastoinnilla sekä biomassalla. Vuosaaren biolämpölaitos on Hanasaaren voimalaitoksen korvaavan lämpökapasiteetin viimeinen osa, ja se korvaa yli puolet laitoksen lämmöntuotannosta.

Vuosaaren biolämpölaitos korvaa noin neljänneksen suljettavan Hanasaaren voimalaitoksen kivihiilen käytöstä. Lämmöntuotantoa korvautuu myös lämpöpumpuilla ja varastoinnilla. Laitoksen osuus Helenin polttoainekulutuksesta on noin 15 %.

Hanasaarta ei korvata kokonaan biomassalla. Lämmöntuotantoa korvautuu biolämpölaitoksen lisäksi muulla tuotannolla: energian kierrättämisellä lämpöpumpuilla ja energian varastoinnilla. Lisäksi nykyisen kapasiteetin käyttöä tehostetaan.

Suomessa bioenergia perustuu pääosin erilaisiin metsätalouden ja metsäteollisuuden sivuvirtoihin. Suomessa on elinvoimainen metsäteollisuus, joten sieltä saatavat sivuvirrat riittävät. Metsähakkeen teknistä korjuupotentiaalia sekä harvennushakkuurästejä on enemmän kuin tällä hetkellä tehdään. Kysynnän lisääntyminen vaikuttaa bioenergian hintaan, mutta toisaalta silloin kannattamattomat korjuukohteet tulevat kannattaviksi ja tarjonta lisääntyy. Hankinta-alueemme on koko Itämeren alue, joten emme ole täysin kotimaisen tarjonnan varassa.

Tavoitteemme on, että 100 % hankkimastamme biomassasta on kestävää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankkimamme puupolttoaineet ovat sertifioiduilta toimittajilta (esim. PEFC, FSC tai SBP) ja alkuperävalvottuja.

Edellytämme polttoainetoimittajiltamme kestävän metsänhoidon ja luonnon monimuotoisuuden huomioivaa tuotantoa. Tunnistamme lahopuun merkityksen luonnon monimuotoisuudelle talousmetsissä ja tunnemme keskeiset periaatteet lahopuun säilyttämiseksi sekä tuottamiseksi.

Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta, vaan energiaksi käytettävät jakeet ovat hakkuiden, metsänhoidon ja saha- ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Metsähaketta valmistetaan hakkuiden sivutuotteista, kuten oksista ja pieniläpimittaisesta harvennuspuusta. Metsäteollisuuden sivutuotteita ovat muun muassa puunkuori ja sahanpuru ja kiertotalousjakeita taas esimerkiksi kierrätys- ja purkupuu.

Tavoitteemme on hyödyntää biomassahankinnoissa mahdollisimman paljon kotimaisia hankintalähteitä. Lisäksi hankintaa täydennetään tarvittaessa tuonnilla. Kerromme vuosittain vastuullisuusraportissamme hankkimamme polttoaineen alkuperän.

Kestävästi tuotettua bioenergiaa pidetään hiilineutraalina, koska sitä poltettaessa ilmaan vapautuu saman verran hiilidioksidia kuin biomassa on kasvaessaan sitonut. Hiilidioksidi siis kiertää ilmakehän ja biomassan, kuten puiden, välillä.

Biomassan nollapäästöisyys ei ole Helenin oma käytäntö, vaan YK:n ilmastosopimuksessa yhteisesti ja maailmanlaajuisesti sovittu asia. Biomassan nollapäästöisyys energiantuotannossa perustuu EU-tasolta tulevaan lainsäädäntöön, muun muassa päästökauppalakiin ja uusiutuvan energian direktiiviin. Euroopan laajuisen päästökaupan ideana on, että teollisuuden käytössä olevien päästöoikeuksien määrä on rajattu ja oikeudet vähenevät ajan myötä ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Lainsäädännön mukaan kestävä biomassa siis katsotaan päästökaupassa päästöttömäksi. Päästökaupan piirissä olevien laitosten päästöjen laskentaa valvoo Energiavirasto.

Biomassan hiilidioksidipäästöjä ei kuitenkaan jätetä huomioimatta kokonaispäästöjä laskettaessa. Ne lasketaan mukaan muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen seurannassa ja maiden päästötaseessa. Selkeyden vuoksi biomassan kaikki päästöt lasketaan niin sanotulla LULUCF-sektorilla, eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorilla. Käytännössä kun puu metsässä kaatuu, se merkitään tilastoissa päästöksi kokonaisuudessaan riippumatta siitä, miten ja millä sektorilla puu ja sen eri osat käytetään.

Biomassan käyttö siis vaikuttaa Suomen nettopäästöihin, mutta kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi metsäbiomassan päästöt lasketaan maankäyttösektorilla, ei energiasektorilla.

Tällä hetkellä arvioimme, että Vuosaaren biolämpölaitokselle tarvitaan noin 60 rekkakuormaa polttoainetta päivittäin (pois lukien sunnuntait) silloin, kun voimalaitos käy täydellä teholla. Biopolttoaineet tuodaan laitosalueelle rekoilla valmiiksi murskattuna Kehä III:n ja Vuosaaren satamatien kautta. Liikennemäärät kasvavat noin 1 %. Kuljetusten päästöksi on arvioitu muutama prosentti polttoaineen elinkaaripäästöistä. Poikkeustilanteessa alueelle on mahdollista ajaa myös Niinisaarentien kautta.

Helenin hallituksen investointipäätöksen mukaisesti Vuosaaren biolämpölaitoksen rakentaminen alkoi maansiirtotöillä maaliskuussa 2020.

Vuosaaren biolämpölaitosinvestointi ei nosta kaukolämmön hintaa. Kivihiilen ja maakaasun verotusta on viime vuosina kiristetty, ja myös päästöoikeuksien hinta on noussut, mikä on nostanut kaukolämmön hintaa. Lämmöntuotannossa biopolttoaineet ovat tänä päivänä kivihiileen ja maakaasun verrattuna kilpailukykyinen vaihtoehto.

Vuosaaren biolämpölaitoksessa savukaasujen puhdistus toteutetaan koko EU:n alueella sovellettavien suurten polttolaitosten BAT-päätelmien mukaisesti (BAT = Best Available Techniques). BAT-päätelmät määrittävät, että polttolaitoksessa syntyvien päästöjen vähennyksessä on käytettävä markkinoilla olevia parhaita mahdollisia savukaasujen puhdistusteknologioita.

Vuosaaren biolämpölaitoksessa biomassaa poltetaan kiertoleiju- eli CFB-kattilassa, joka on laadultaan vaihtelevan biomassan polttoon parhaiten soveltuvia kattilateknologioita. Biomassalle soveltuvan kattilateknologian avulla minimoidaan primääripäästöjen syntyminen. Palamisilman syöttöä ja tulipesän lämpötilaa säädetään jatkuvasti automaatiojärjestelmän avulla, jotta voimme varmistua siitä, että palaminen tapahtuu aina optimaalisissa oloissa. Tällöin epätäydellisestä palamisesta johtuvien hään, hiilivetyjen, PAH-yhdisteiden sekä palamattomien (mustan hiilen) syntyminen voidaan minimoida.

Palamisessa syntyvät pölypäästöt suodatetaan savukaasuista letkusuotimen avulla. Letkusuotimessa savukaasut johdetaan sopivalla nopeudella erittäin tiheiden suodatinkangasletkujen läpi, jolloin pöly jää kankaan toiselle puolelle ja puhdas kaasu menee läpi. Letkusuotimen jälkeen pölystä puhdistetut savukaasut johdetaan savukaasupesuriin, jossa savukaasusta otetaan lämpöä talteen kaukolämpöverkkoon sitä lauhduttamalla. Savukaasupesurissa savukaasusta liukenee veteen lämmön lisäksi sen viimeiset epäpuhtaudet. Pesurin jälkeen puhdistettu kaasu johdetaan savupiippuun, josta ulos tulee lähes päästötöntä savukaasua. Vuosaaren biolämpölaitoksen päästöjä valvotaan savupiippuun sijoitetuin jatkuvatoimisin mittauksin.

Savukaasupesurissa syntyvä lauhde ja jätevesi otetaan kokonaisuudessaan hyötykäyttöön ja puhdistetaan biolämpölaitoksen omalla vedenkäsittelylaitoksella niin puhtaaksi, että vettä voidaan käyttää kaukolämpöverkon lisävetenä sekä kattilavetenä.