Historia

1908 Suvilahden höyryvoimalaitoksen rakennustyöt alkavat ja kestävät kaksi vuotta. Voimalaitos on Suomen ensimmäinen teräsbetonirakennus. Rakennusten julkisivupiirustukset ovat arkkitehti Selim A. Lindqvistin käsialaa. Sähköverkon rakentaminen alkaa.

1908 Suvilahden piippu rakennetaan.

1909 Helsingin kaupungin kunnallinen sähkölaitos perustetaan, kun kaupungin lukuisat pienet sähköyhtiöt siirretään pitkän pohdinnan tuloksena kaupungin omistukseen. Toiminnan kunnallistamisen taustalla ovat sekä lainsäädännölliset, taloudelliset että turvallisuustekijät.

Suvilahden höyryturbiinilaitos aloittaa toimintansa heinäkuussa. Samana vuonna avataan Sähkölaitoksen näyttely uuteen hallintorakennukseen Pienen Roobertinkadun ja Kasarmikadun kulmaan. Siellä esitellään "jalkojen lämmityslaitteita ja muita lämpöpattereita, tryykirautalaitoksia [silitysrautoja], kahvipannuja, lamppuja ym. Sähkötarpeita". Nykyään kodin energiankäytön neuvontapiste toimii nimellä Energiatori.

1911 Runeberginkadun ja Töölönkadun kulmaan nousee Töölön sähköasema. Töölöä rakennetaan ahkerasti, ja uusiin moderneihin kerrostaloihin asennetaan sähkövalot. Myös Kallion sähköasema valmistuu samana vuonna Kaarlenkadulle.

1914–1918 Sota katkaisee polttoaineen tuonnin Suomeen. Energiatuotannon raaka-aineina aletaan käyttää puuta. Vuonna 1917 kiihtyvä inflaatio alkaa vaikeuttaa laitosten toimintaa. Sisällissodan lopulla työläisten toimeenpaneva komitea alkaa johtaa kaupungin teknisten laitosten toimintaa jolloin niiden johtajat, insinöörit ja konttorihenkilökunta lopettavat työnsä.

1929 Sähkö- ja kaasulaitos kilpailevat asiakkaista. Sähköä käytetään pääasiassa sisä- ja ulkovalaistukseen, kaasua taas kotitalouksissa ja teollisuudessa. Kaasulaitos kampanjoi voimakkaasti kaasuliesien puolesta, jotta sähköliedet eivät valtaisi markkinoita. Vähitellen sähköliedet alkavat kuitenkin yleistyä.

1930 Helsingin kodinkoneet tilastoidaan väestölaskennan yhteydessä. Kaupungissa on mm. 18 048 silitysrautaa ja 9 958 tomunimijää [pölynimuria].

1939–1945 Sota aiheuttaa energiapulan. Sähkölaitos joutuu kehottamaan kansalaisia säästämään sähköä. Siirtolaisten myötä kaupungin väkiluku kasvaa 20–30 000 hengellä, ja energiantarve on valtava. Jakelukeskeytyksiltä ei vältytä.

1947–1949 Sodan jälkeen maan energiahuoltoa aletaan suunnitella uusiksi, jotta ulkomaalaisista polttoaineista ei oltaisi niin riippuvaisia. Aiemmin vesivoimaa tuottaneet alueet on menetetty. Materiaalipula haittaa sähkönjakelua ja verkkojen rakentamista, ja sähköä joudutaan säännöstelemään.

1953 Salmisaari A -voimalaitos Ruoholahdessa otetaan käyttöön. Se alkaa tuottaa sekä kaukolämpöä että sähköä.

1957 Vesikaukolämmitys Helsingissä alkaa, kun Hotelli- ja Ravintolakoulu Perhonkatu 11:ssä kytketään vesikaukolämmityksen piiriin.

1960 Hanasaari A -voimalaitos otetaan käyttöön Sörnäisten energiahuoltoalueella. Voimalaitoksen suunnitteli arkkitehti Vera Rosendahl, joka oli suunnittelemassa myös Salmisaaren voimalaitosta. 

1973 Alvar Aallon suunnittelema Sähkötalo valmistuu Kamppiin sähköaseman yhteyteen. Sähkötalo toimii sähkölaitoksen uutena hallintorakennuksena.

1974 Hanasaari B -voimalaitos otetaan käyttöön Helsingin kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseksi. Pari vuotta myöhemmin Suvilahden voimalaitos poistetaan käytöstä ja saneerataan myöhemmin varastoksi ja energialaitoksen henkilökunnan liikuntatiloiksi. Kaasulaitoksen tilat toimivat 1980-luvulla kulttuuritiloina.

1977 Helsingin kaupungin energialaitos syntyy, kun sähkölaitos ja kaasulaitos yhdistetään kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaasulaitos jatkaa toimintaansa Helsingin kaupungin energialaitoksen kaasuosastona. 

1981 Salmisaari B -voimalaitokseen muurataan peruskivi.

1984 Salmisaaren B-voimalaitos otetaan käyttöön. Kolme vuotta myöhemmin Salmisaaressa otetaan käyttöön myös rikinpoistolaitos.

1991 Maakaasuaika alkaa, kun Vuosaaren A-voimalaitos aloittaa toimintansa. Samana vuonna otetaan käyttöön Hanasaaren rikinpoistolaitos.

1995 Helsingin kaupungin energialaitoksesta tulee kunnallinen liikelaitos, ja sen nimi muuttuu Helsingin Energiaksi. Sähkömarkkinalaki astuu voimaan kesäkuun ensimmäisenä päivänä ja sähkönmyynti vapautuu, ensin suuryrityksille ja vuonna 1998 myös kotitalouksille ja pienyrityksille.

2000 Kaukojäähdytystoiminta alkaa Ruoholahden alueella.

2007 Hanasaari A -voimalaitos Sörnäisissä puretaan. Teollisuusperinteen Seura myöntää Helsingin Energialle purkutyöstä teollisuusperinnepalkinnon ja arvioi voimalaitoksen purkuun liittyvän dokumentoinnin olevan Suomessa laajamittaisin teollista toimintaa lopetettaessa tehty taltiointi. Suvilahti siirtyy kokonaan kulttuurikäyttöön.

2008 EU-parlamentti valitsee Helsingin Energian Regional Awards -kilpailun voittajaksi. Palkinnon perusteissa todetaan Helsingin Energian olevan maailman johtava energiatehokkuuden osaaja.

2009 Helsingin Energia täyttää yrityksenä 100 vuotta.

2010 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy kehitysohjelmamme Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Kehitysohjelma sisältää toimenpideohjelman vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan suuntaviivat vuoteen 2050. Ohjelma toteutuu merkittävinä investointihankkeina.

2012 Aloitamme sähköautojen latauspisteiden sekä aurinkoenergian tuotantoon liittyvien palvelujen myynnin. Älykkään sähköverkon ja uusien palveluiden kehittäminen nopeutuu, kun etäluettavien mittareiden asennukset saadaan valmiiksi. Pellettien koepoltto aloitetaan Hanasaaren voimalaitoksella.

2015 Yhtiömuotomme muuttuu. Osakeyhtiömuotoinen Helen Oy jatkaa Helsingin Energia -liikelaitoksen jalanjäljillä.