Vuosi 2013: pellettejä, vettä, hiilidioksidia ja juhlia

  • 2016-12-19
Vuonna 2013 hankimme lisää uusiutuvaa energiaa vesivoiman muodossa. Lisäksi teimme paljon selvityksiä ja tutkimuksia, joiden perusteella lisäämme uusiutuvan energian käyttöä 20 %:in vuoteen 2020 mennessä.

Teksti: Pirjo Jantunen

Pelletinpolttoa valmisteltiin

Pelletinpolttoa testattiin Hanasaaressa. Kokeiden perusteella hiiltä voidaan korvata pelletillä 5–7 % polttoainetehosta. Selvitysten perusteella tämä ei aiheuta suuria muutoksia laitoksen ympäristövaikutuksiin.

Alkukesästä jätimme ympäristölupahakemukset pelletin polton aloittamiseksi Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Loppuvuodesta aloitimme pellettijärjestelmän, siis siilojen, kuljettimien ja näytteenottojärjestelmän, rakentamisen Salmisaaren voimalaitokseen. Myös pelletin kuljetusvaihtoehtoja mietittiin.

Vesi

Lisää uusiutuvaa energiaa

Vesivoimatuotantomme määrä kasvoi yli 50 prosentilla, kun hankimme lisää vesivoimaa Ruotsista Indalsälven-joelta.

Helsingissäkin uusiutuvan energian lisääminen eteni, kun saimme valmiiksi biopolttoaineiden käytön lisäämiseen liittyvän ympäristövaikutusten arviointiohjelman, johon jätettiin ely-keskuksen lausunnon lisäksi noin sata parannusehdotusta. Arviointiselostus valmistuu alkuvuodesta 2014.

Myös Vuosaareen kaavaillun uuden voimalaitoksen suunnitelmat etenivät, mm. havainnekuvia valmistui. Esittelimme suunnitelmiamme kaupunkilaisille niin HanasaaressaSalmisaaressa kuin Vuosaaressakin. Vuosaaressa esittelimme olemassa olevien voimalaitosten lisäksi mahdollisen uuden laitoksen suunnitelmia. Lisäksi tutkimme biohiilen elinkaarta ja biokaasulaitoksen ympäristövaikutuksia sekä aloimme myydä aurinkopaneelipaketteja.

Tuulivoima oli vastatuulessa

Tuulivoimahankkeet eivät vuoden aikana ikävä kyllä edenneet toivotusti, yrityksestä huolimatta. Osallistuimme kuitenkin merituulivoiman demonstraatiotukikilpailuun ja pohdimme Helsingin yleiskaavan uudistuksen yhteydessä, voisiko Helsinkiin rakentaa merituulivoimaa.

Helsingin hiilidioksidipäästöt laskivat 3 %

Muitakin päästöjä vähennettiin. Esimerkiksi Myllypurossa, jossa uudistusten myötä rikki- ja hiukkaspäästöt pienenivät  murto-osaan ja typenoksidipäästöjäkin vähennettiin 30 %. Hiilidioksidipäästöt laskivat hieman, toissa vuoden 3,5 miljoonasta tonnista 3,4 miljoonaan tonniin. Tämä johtui lämpimästä vuodesta, joka vähensi energiankulutusta 2 % vuoteen 2012 verrattuna. Alhaisemman lämmöntarpeen vuoksi kaukolämmön tuotanto väheni 5 %.

Award of excellence

Tietysti myös juhlittiin

Vuoden aikana Suomen kaukolämpöjärjestelmä sai täydet pisteet IEA:lta, Yle vertaili Hanasaaren päästöjä Euroopan suurimpaan hiilivoimalaan (Hanasaari voitti) ja Helsingin kaukolämmitys ja -jäähdytysjärjestelmä sai arvostetun palkinnon.

Uutta voimaa -blogi täytti syksyllä vuoden! Julkaisimme vuoden aikana 78 postausta, joihin jätettiin yli 130 kommenttia. Aiheista keskusteltiin myös Facebook-, Twitter– ja LinkedIn-tileillämme. Eniten kiinnosti biomassan riittävyys – artikkeli siitä oli vuoden luetuin. Keskustelua herättivät muun muassa pelletinpolton vaikutukset voimalaitoksen ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin sekä lämmityksen hiilijalanjäljen pieneneminen.

Maalämpö

Eikä tässä vielä kaikki

Lisäksi kaivoimme 6300 metriä maalämpökaivoja, ideoimme spinning-tempausta lukiolaisten kanssa, osallistuimme kestävien bioenergiaratkaisujen tutkimusohjelmaan, vertailimme megawatteja ja hattivattejatehostimme Hanasaaren voimalaitoksen toimintaa, olimme mukana perustamassa sähköautojen latausverkostoa sekä selvitimme vaihtoehtoja lumen poistolle. Ja paljon muuta.

Paljon on saatu aikaan, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta tavoitteemme hiilineutraaliudesta saavutetaan. Ensi viikolla kerromme, mitä on luvassa vuonna 2014!

 

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä, siellä missä energiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

  • 19.12.2016

Kehitysohjelma etenee

Vajaa vuosi sitten kerroimme tässä blogissa, mitä hiilineutraaliin tulevaisuuteen tähtäävässä kehitysohjelmassamme oikein on meneillään. On aika päivittää kirjoitus ja kertoa, miten uusiutuvien energianlähteiden lisääminen etenee.

Hyvä toimitusvarmuus, kohtuullinen energian hinta ja pienet ympäristövaikutukset – miten se tehdään?

Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotannon rakennetta ohjaa pyrkimys maksimaaliseen toimitusvarmuuteen, kohtuulliseen energian hintaan ja vähäisiin ympäristövaikutuksiin. Näiden kaikkien tekijöiden tulee kohdata, kun mietitään uusia energiaratkaisuja.

  • 19.12.2016

Mihin Vuosaaren uusi voimalaitos tulisi?

Jos Helsingin kaupunginvaltuusto päättää vuonna 2015, että Vuosaareen rakennetaan uusi monipolttoainevoimalaitos, mihin se käytännössä sijoittuisi? Neljäkymmentä maastokävelijää otti lauantaina asiasta selvää.