Miten EU:n 2030-tavoitteet vaikuttavat Heleniin?

2030-paketin suuntaviivat

Euroopan komission vuoden 2030 ilmasto- ja energiapoliittista valmistelua on tehty jo muutama vuosi. Osittain tähtäimessä on tämän vuoden ilmastokokous Pariisissa, johon halutaan tuoda EU:n tavoitteet neuvottelupöytään.

2030-paketin keinot on jaettu päästökauppasektoriin ja ei-päästökauppasektoriin. Kuten nimestäkin voi päätellä, päästökauppasektorin päästöjen vähentämisessä nojataan päästökauppaan. Helen kuuluu päästökauppasektoriin yhdessä muiden energiantuottajien ja teollisuuden kanssa. Ei-päästökauppasektoriin kuuluu mm. liikenne, maatalous ja kiinteistökohtainen lämmitys.

2030-pakettia taustoittava vihreä kirja julkaistiin vuonna 2013. Euroopan komission vihreän kirjan tarkoituksena on käynnistää keskustelua Unionin tasolla. Kirja luokin puitteet vuoden 2030 ilmastoteoille ja varmistaa, että pidemmän tähtäimen tavoitteet voidaan ylipäätänsä pitkästä investointisyklistä johtuen saavuttaa ajoissa.

• Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 40 % vuoden 1990 tasosta. Vähennykset jaetaan päästökauppasektorin (-43 % v. 2005 tasosta) ja ei-päästökauppasektorin (-30 % v. 2005 tasosta) kesken.
• Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa lisätään vähintään 27 %:iin.
• Uusi energia- ja ilmastopolitiikan hallinnointijärjestelmä otetaan käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kansallisia toimintapolitiikoita käytetään edelleen, mutta ne eivät saa olla ristiriidassa paketin tavoitteiden kanssa. Raportointiprosesseja on tarkoitus yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa.  Kaikella tällä pyritään edistämään markkinan yhdentymistä ja kilpailua sekä luomaan investoinneille varmuutta.

Lisäksi edellistä täydentävä Komission tiedonanto energiatehokkuudesta annettiin heinäkuussa 2014.

Eurooppa-neuvosto, eli valtioiden ja hallitusten päämiehet, käsitteli komission tiedonantoa ilmasto- ja energiapaketista vuonna 2014.  Tavoitteisiin palataan vielä ennen varsinaista lainsäädäntöehdotusta. Pääperiaatteet pysyivät samoina:

• Kasvihuonekaasupäästöt – 40 %, tavoite on sitova myös jäsenmaatasolla.
• Uusiutuvan energian sitova tavoite 27 % täsmennettiin sitovaksi EU-tasolla, ei jäsenmaakohtaisesti.
• Energiatehokkuuden tavoite 27 % on puolestaan ohjeellinen. Vähennystavoite voi vielä muuttua 27 %:sta 30 %:iin.
• Päästökaupan ulkopuolinen taakka jaetaan jäsenmaiden välillä BKT-perusteisesti, myös kustannustehokkuus otetaan huomioon. Lisäksi päästökauppajärjestelmää ollaan uusimassa: Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päättämässä markkinavakausvarannon perustamisesta päästökauppajärjestelmään. Keskustelut käyvät parhaillaan kuumina. Parlamentti ja neuvosto ovat ehdottaneet markkinavakausvarannon perustamista ja kolmikantaneuvottelut ovat alkamassa.

Miten 2030-tavoite vaikuttaa Suomeen?

Suomi on VTT:n ja VATT:n avulla tehnyt alustavia arvioita energia- ja ilmastopaketin vaikutuksesta lähinnä ei-päästökauppasektorin kannalta Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen. Uudet tavoitteet näyttäisivät vaikuttavan negatiivisesti bruttokansantuotteeseen, vientiin, työllisyyteen ja ostokykyyn. Laskelmassa ei kuitenkaan oteta huomioon positiivisia vaikutuksia clean tech -toiminnasta eikä huomioida ilmastonmuutoksen aiheuttamia kustannuksia.

Ei-päästökauppasektorin päästöjen vähentämisen kustannukset ovat voimakkaasti sidoksissa tavoiteltavaan vähennysprosenttiin; 36 % näyttää olevan kriittinen piste. Erityisesti liikennesektorin päästövähennys olisi merkittävin. Siellä päästövähennykset ovatkin laskelmien mukaan kustannustehokkaimpia. Liikennesektorille ei enää ole omaa uusiutuvan energia tavoitetta, kuten 2020-paketissa oli. Eurooppa-neuvosto on kuitenkin korostanut sen tärkeyttä.

Entä Heleniin?

Välitavoitteenamme on lisätä uusiutuvan energian osuus 20 %:iin ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä. Visionamme on hiilineutraalius vuonna 2050. Näin ollen EU:n 2030-tavoite on vain yksi askel kohti kunnianhimoista päätavoitetta.

Kuulumme päästökauppaan ja teemme sen puitteissa päästövähennyksiä, joko itse tai ostamalla päästöoikeuksia sieltä, missä päästöjen vähentäminen on kustannustehokkaampaa. Päästökauppajärjestelmä takaa toivotut päästövähennykset järjestelmän puitteissa EU-tasolla ja sen toimivuuden parantaminen on toivottavaa Heleninkin kannalta. On tärkeää, että päästöjen vähentäminen priorisoidaan tärkeimmäksi tavoitteeksi ja siihen tähtäävät, uusiutuvan lisääminen ja energiatehokkuus, ovat keinoja, ei tavoitteita. Yksi maali, yksi ohjauskeino.

Kilpailukyky ja turvallisuus on nostettu 2030-paketissa esille, mikä onkin ymmärrettävä asia tässä taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa. Uusiutuvien lisääminen ja energiatehokkuus tukevat päästötavoitetta. Kaukolämpö, yhteistuotanto ja lämmityssektori ovat sen sijaan jääneet papereissa vähemmälle painoarvolle. Niiden tuoma tehokkuus ja ilmastohyöty olisi huomioitava paremmin.

Mitä nyt sitten vielä odotellaan? Lakiehdotuksia, lainsäädäntömenettelyä ja kansallisia implementointeja, jotka valmistunevat ennen vuotta 2020. Eurooppa-neuvosto määrittelee poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta ei osallistu itse lainsäädännön neuvotteluihin tai hyväksyntään.