Uusi vaihtoehto vastaa energiamarkkinoiden muutoksiin

Isot muutokset energiamarkkinoilla vaikuttivat siihen, että Helenin kehitysohjelman kaksi päävaihtoehtoa eivät enää riittäneet. Tarvittiin uusi energiantuotannon vaihtoehto, joka etenee vaiheittain. Helen odottaa kaupungin päätöstä asiasta.

Helenin hallitus antoi kesäkuussa esityksensä kehitysohjelman Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta toteuttamisvaihtoehdoista. Siinä kerrottiin Helenin suunnittelemasta uudesta mallista, jossa investoidaan vaiheittain biopolttoaineiden lisäämiseen lämmöntuotannossa sekä huomioidaan uusien teknologioiden mahdollisuudet.

Kun syksy on edennyt, Helsingin kaupunki on saanut valmiiksi omat selvityksensä Helenin kehitysohjelmaan liittyen. Näyttää siltä, että kaupunki on ottanut kolmannen mallin vastaan erittäin hyvin. Kahdessa perusvaihtoehdossa on isoja haasteita, mutta kolmannen mallin mukaantulo saattaa helpottaa päätöksen tekemistä. Kaupunginvaltuuston päätöstä odotetaan vielä tämän vuoden puolella.

Mullistuksia energiamarkkinoilla 

Helenin energiantuotannon vaihtoehtoja on mietitty jo pitkään. Kaikki lähti liikkeelle vuoden 2008 kaupungin energiapoliittisista linjauksista, kun päätettiin, että Helenin tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, ja uusiutuvan energian osuuden tulee nousta samalla 20 prosenttiin. Erilaisia malleja tavoitteiden saavuttamiseksi kartoitettiin, ja ne kapenivat kahteen vaihtoehtoon, joista toinen on Vuosaari C:n rakentaminen ja toinen pelletin seospolton lisääminen.

Sen jälkeen, kun nämä vaihtoehdot oli kartoitettu, energiamarkkinoilla ja energianäkymissä on tapahtunut isoja muutoksia. Yksi muutoksista on se, että sähkön hinta on laskenut, ja hintanäkymät ovat tulevaisuudessakin alhaiset. Uuteen voimalaitokseen investoiminen olisi iso riski.

Mikä sitten on johtanut alhaiseen sähkön hintaan? Syitä on varmasti monia, mutta yksi niistä on pitkä taloudellinen taantuma, joka on koko Euroopassa vaikuttanut teollisuustuotantoon ja sähkön kulutukseen kaikilla tasoilla.

Toinen seikka on monissa Euroopan maissa toteutettu uusiutuvan energian aggressiivinen tukeminen. Aurinkopaneelit ja tuulimyllyt tuottavat sähköä riippumatta siitä, mikä on sähkön hinta. Tämä on johtanut siihen, että usein sähköstä on ylitarjontaa, ja silloin hinta putoaa. Polttamiseen perustuva energiantuotanto on hankaluuksissa.

Samalla teknologian kehitys on mennyt eteenpäin, ja tiettyjen teknologioiden, kuten juuri tuuli- ja aurinkoenergian, hintataso on laskenut. Niitä ei ole vieläkään kannattavaa rakentaa markkinaehtoisesti, mutta voimakkaalla tukemisella kyllä.

Tulevaisuuden näkymä on siis hyvin erilainen tänä päivänä kuin vuonna 2008, jolloin tavoitteet tehtiin. Se on vaikuttanut kehitysohjelman valmisteltuihin vaihtoehtoihin. Lisäksi kaupunki on selvästi indikoinut, että on olemassa voimakas tahtotila Hanasaaren alueen vapauttamiseen ja Kruunuvuoren sillan rakentamiseen.

Kolmas vaihtoehto etenisi vaiheittain

Näiltä pohjilta aloimme miettiä kolmatta vaihtoehtoa. Lähtökohtana oli, että sen pitäisi olla edullisempi sekä investoinniltaan että kokonaiskustannuksiltaan, mutta kuitenkin sellainen, että se täyttää tavoitteet. Sen täytyisi mahdollistaa Hanasaaren B-voimalaitoksesta luopuminen, koska omistajan näkökulma haluttiin ottaa huomioon.

Uudessa vaihtoehdossa olisi tarkoitus edetä vaiheittain ja pienempinä yksiköinä. Tällöin pystyttäisiin paremmin seuraamaan, miten energiamarkkinat kehittyvät. Toinen puoli vaiheittaisuuteen on se, että rakennettaisiin kerralla vain sen verran, millä pärjätään, mutta jätettäisiin tilaa muille lämmöntuotantoratkaisuille ja kulutuspään energiatehokkuuden kehittymiselle.

Salmisaaren öljylämpökeskus korvattaisiin uudella 100 MW:n pellettilämpölaitoksella, joka otettaisiin käyttöön jo vuonna 2017. Vuosaaren voimalaitosalueelle ja mahdollisesti muulle laitospaikalle rakennettaisiin uusi biolämpölaitos 2020-luvun alkupuolella, jonka jälkeen Hanasaari B:stä olisi mahdollista luopua.

Erilaisia energiatehokkuusratkaisuja ja uusia lämmöntuotantoratkaisuja toteutettaisiin vaiheittain. Energiatehokkuus itsessään vähentää lämmön tarvetta, ja muut tuotantomuodot olisivat todennäköisesti lämpöpumppuratkaisuja, maalämpöä tai aurinkolämpöä. Helen voisi olla niissä jossain määrin mukana, mutta todennäköisesti niissä suurin vastuu olisi kiinteistöjen omistajilla, koska ne ovat paikallisia, kiinteistökohtaisia, osin täydentäviä lämmöntuotantomuotoja.

Myös esimerkiksi geoterminen lämpö on kiinnostava vaihtoehto, ja mielenkiinnolla seuraamme, täyttyvätkö siinä tekniset ja taloudelliset toteuttamisedellytykset.

Edullisin vaihtoehto

Uusi malli sisältää yhteistuotannon korvaamista osittain erillislämmöntuotannolla. Vaikka Hanasaaren voimalaitoksesta luovuttaisiin, kolmen laitoksen käyttöä lisäämällä menetys pystyttäisiin kuitenkin vuositasolla aika hyvin paikkaamaan. Vuositasolla yhteistuotannon vähenemä olisi melko pieni.

Helenin hallitus totesi kesällä, että mikään kolmesta vaihtoehdosta ei ole liiketaloudellisesti kannattava, eli hallitus ei esitä niistä minkään toteuttamista. Mutta jos Helsingin kaupunki päättää jonkin näistä toteuttaa, uusi vaihtoehto rasittaa yhtiön taloutta vähiten. Tämän vaihtoehdon investoinnit olisivat noin 360 miljoonaa euroa, ja kokonaiskustannuksiltaan se olisi selvitetyistä vaihtoehdoista edullisin.