Blogi / 19.12.2016

Vive la Paris!

Pariisin ilmastokokous alkaa. Lupauksia on annettu ja toiveet ovat korkealla. Ehkäpä nyt sopimus vihdoin saadaan…

Teksti: Maiju Westergren

Joulun alla katseet ovat kääntyneet Pariisiin ja ilmastokokoukseen. Toiveikkuutta on ollut ilmassa myös muiden ilmastokokousten alla ja pettymys on ollut suuri, kun käteen on jäänyt kovin vähän mitään todellista.

Ehkä nyt on syytä olla toiveikkaampi kuin aiempina kertoina, sillä lähes kaikki maat, 180 valtiota, ovat ilmoittaneet konkreettisia lupauksia ja sitoumuksia. EU:n lupaus, vähintään -40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, on yksi kovimpia. Jotkut lupaukset ovat ehkä vaatimattomia ja jotkut vähäisiä verrattuna päästöihin, mutta positiivinen kierre on saatu aikaiseksi.

Ennen kuin valtioiden lupaukset tulevat konkreettisiksi toimiksi, menee aikaa. EU:ssa ollaan varmasti pisimmällä. On tehty määrätietoista työtä päästöjen vähentämisessä. Vuodesta 2005 teollisuus ja energiasektori ovat vähentäneet päästöjään päästökaupan puitteissa. Ja tuli Pariisissa sopimus tai ei, päästökauppasektori jatkaa vähentämistoimia. Tavoite vuodelle 2030 on minimissään -43 prosenttia.

Merkitystä on myös sillä mitä valintoja sinä ja minä teemme. Minkälaisia valintoja teemme arjessamme, vaikkapa liikkumisessa tai ostoksilla. Uutena vuotena on tapana tehdä lupauksia seuraavalle vuodelle; miksei tekisi lupausta vähentää omaa hiilijalanjälkeään. Hyvä esimerkki tästä on Myrskyvaroitus-järjestön ilmastolupaus.fi-sivusto, jonne voi käydä tekemässä ilmastolupauksen. Kampanja on herättänyt kiinnostusta myös YK:ssa. Olisi hienoa, jos kampanjasta tulisi maailmanlaajuinen!

Tein itse ilmastolupauksen noin kuukausi sitten ja samalla laskin Ilmastodieetti-laskurilla oman hiilijalanjälkeni vuosittain. Sain tulokseksi 5632 kg/CO2/vuosi, kun keskimäärin suomalaisen jalanjälki on 8700 kg/CO2/vuosi. Tästä tasosta lähden nyt itse nipistämään ja laskurilla näen hyvin, mistä minun kannattaa lähteä liikkeelle.

Yllättäen asuminen ei ollut minun suurin jalanjälki vaan liikenne, ruoka ja kulutus. Ehkä asuminen on näistä helpoin, koska sähkössä ja lämmössä on markkinoilla paljon vaihtoehtoja. Itse ostan uusiutuvaa sähköä ja nyt mietintään voisi laittaa vielä nimikkopaneelin aurinkovoimalasta. Isompi ponnistus on vähentää energiankulutusta, sillä mielestäni uusiutuviakaan ei saa tuhlata. Talomme on yli 100 vuotta vanha ja kaikki eristystoimet pitää tehdä huolella, tämä työ siis jatkuu.

Työmatkani teen junalla, mutta silti aiheutan hiukan alle keskimääräisen suomalaisen verran liikennepäästöjä. Iso osa tulee mökkimatkailusta. Mökillä käyntejä en haluaisi vähentää ja ehkä tässä pidemmän aikavälin ratkaisuna on vähäpäästöisempi auto. Ehkä myös saamme enenevässä määrin biopolttonesteitä tarjolle. Ruoka ja erityisesti hyvä ruoka on elämän suola. Miten tinkiä tästä? Otan tarkkailuun ainakin, paljonko ruokaa menee hukkaan ja pyrin vähentämään hävikkiä.

Haastan kaikki mukaan tekemään ilmastolupauksen!

 

Lue lisää aiheesta

Hiilineutraalisuus