Miksi sähkön markkinahinta on puoliintunut?

Teksti: Matti Sohlman

Markkinoilla on tapahtunut useita markkinadynamiikkaa muuttavia asioita, jotka ovat johtaneet siihen, että Suomen sähkönenergian tukkumarkkinahinta on puoliintunut reilussa viidessä vuodessa.

Olihan silloinen tilanne toki poikkeuksellinen. Ruotsin ydinvoimasta oli vain puolet käytössä. Laitosten kunnossapito ontui, kun osaavaa ja koulutettua kunnossapitohenkilöstöä ei ollut tarjolla. Tämä oli suoraa seurausta Ruotsin 80-luvulla tekemistä ydinvoiman luopumispäätöksistä: Ydinvoimatekniikkaan ei tarvitse kouluttaa, koska se on poistuvaa tekniikkaa.

Poikkeuksellisuutta talvina 2009-2011 lisäsi heikko lumitilanne, eli kokonaisvesitilanne oli tämän seurauksena huono. Vesisähköä ei olisi tulevaisuudessa saatavilla normaalia määrää. Erikoiseksi talven teki se, että kylmä säätila ulottui aina Norjasta Pietariin, ja samalla kylmä jakso kesti harvinaisen pitkään. Sähköä kului paljon ja kapasiteetti oli kaikkialla täydessä käytössä.

Sähkömarkkina koki hintapiikkejä, joita ei ennen eikä sen jälkeen ole nähty. Ne viestittivät, että sähköä ei ole riittävästi, ja järjestelmään pitää investoida tai vaihtoehtoisesti kulutusta karsia. Mahdollisuus hintapiikkeihin on yhä olemassa.

Jos esimerkiksi kovilla pakkasilla jokin siirtoyhteys vikaantuu tai merkittäviä voimalaitoksia on poissa käytöstä, hinta saattaa kohota jopa satakertaiseksi, tai sähköä ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Olisiko tämä hyväksyttävää? Kestäisimmekö lyhyen sähkökatkon silloin tällöin?

Uusiutuva tuotanto muuttanut markkinadynamiikkaa

Suomen sähkön aluehinta on viiden viime vuoden aikana laskenut merkittävästi. Tärkeä syy on se, että polttoaineiden ja raaka-aineiden hinnat ovat romahtaneet. Sähkön hintaa ajaa alaspäin myös hyvä vesitilanne Pohjolassa ja teollisuuden sähkönkulutuksen väheneminen.

Lisäksi markkinoille on tullut tuettua uusiutuvaa tuotantoa, joka on muuttanut markkinadynamiikkaa täysin, koska alhaisen muuttuvan kustannuksen ansiosta tämä tuotanto ajaa usein ensimmäisenä, ja se saa vielä tukieurot tilille. Voisikin sanoa, että sähkömarkkina on rikki.

Tuettu uusiutuva on vahvasti sääriippuvaista. Laskennallisesti vain noin 3 prosenttia tehosta voidaan ajatella olevan aina käytettävissä. Kun tehontarve kasvaa ja tuulituotanto on olematonta, nähdään korkeita hintoja, joita säätövoimakapasiteetin ylläpitoon tarvitaan. Halvan hinnan kääntöpuoli on korkeat hintapiikit, joiden riski on kasvanut merkittävästi.

Koska korkeita hintoja ei ole muutamana viime vuotena ollut, on säätöön kykeneviä laitoksia jouduttu sulkemaan kannattamattomina, eikä kapasiteettia kulutushuippujen kattamiseen omalla kansallisella tuotannolla enää ole. Tällöin kulutuksen täytyy joustaa, ehkä jo ensi talvena tai kesän huoltosesongin aikana.

Energiatoimiala murroksessa

Alhainen hinta on ajanut energiayhtiöt koville. Helen-konsernin vuoden 2015 tulos oli edellisvuotta alempi. Euroopan ja Suomen talouden ja energiamarkkinoiden epävarmuustekijät heijastuvat edelleen Helenin toimintaan.

Lähivuosien sähkömarkkinat tulevat ennusteiden mukaan olemaan sähköntuottajille vaikeat. Sähkön hintataso pysyy matalana, ja hintojen vaihtelu jatkuu ja voimistuu.

Haastava markkinatilanne on seurausta energiatoimialan murroksesta. Murrostila on muuttunut pysyväksi, ja se tarkoittaa jatkuvia muutoksia ja haasteita energiantuotannon kannattavuudelle.

Perinteisen energiantuotannon sijaan on kehitettävä uutta liiketoimintaa. Energiayhtiöt ovatkin nyt uusien mahdollisuuksien edessä.