Kuntavaaliehdokkaat panostaisivat aurinkoenergiaan
Kuntavaaliehdokkaiden viesti Helenin energiantuotantoon on osin hyvin selvä: aurinkoenergiaan pitäisi panostaa enemmän, kivihiilen käyttöä taas tulisi vähentää.
Teksti: Pirjo Jantunen
Selvitimme Helsingin kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä eri energiantuotantomuodoista. Aurinkoenergiaan panostamista kannattaa peräti 84 % vastaajista. Kannatusta keräävät myös tuulivoima, lämpöpumppuratkaisut ja vesivoima.
Kivihiilen käytön vähentämisestä ollaan lähes yhtä mieltä: 87 % vastaajista on sitä mieltä, että Helenin tulee vähentää kivihiilen käyttöä tulevaisuudessa. Myös turpeen käytön vähentämistä kannatetaan, vaikka emme turvetta polttoaineena käytäkään.
Energiantuotantomuodot myös jakavat ehdokkaita: maakaasun, puupohjaisten polttoaineiden ja ydinvoiman käyttöä toivotaan sekä lisättävän että vähennettävän lähes yhtä paljon.
Puolueiden välillä eroja
Aurinkoenergian kannatus on vahvaa puoluekannasta riippumatta. Yhtenevimpiä ovat mielipiteet vesivoiman lisäämisestä.
Sen sijaan tuulivoima, turve ja ydinvoima jakavat mielipiteitä voimakkaasti. Perussuomalaisista 37 % toivoo tuulivoiman käytön vähentämistä, kun taas kristillisdemokraatit, vihreät, SDP ja vasemmisto kannattavat tuulivoiman lisäämistä.
Ydinvoima jakaa mielipiteitä puolueiden välillä, mutta myös puolueiden sisällä. Vahvimmin ydinvoiman puolesta on kokoomus, jonka edustajista 58 % lisäisi ydinvoimaa. Vasemmistoliiton edustajista 61 % vähentäisi ydinvoimatuotantoa tulevaisuudessa.
Puupolttoaineiden käytön lisäämiselle on selvää kannatusta vain keskustan ehdokkaissa.
Sähköntuotantoa vai lämmöntuotantoa?
Hanasaaren voimalaitoksen alasajo vuoden 2024 loppuun mennessä vähentää kivihiilen käyttöä Helsingissä voimakkaasti. Tälle on selvästi vahva poliittinen tuki.
Lämmöntuotantoa tarvitaan Helsingissä myös tulevaisuudessa, etenkin talvisin. Eniten kuntavaaliehdokkaiden kannatusta keräävät kuitenkin lähinnä parhaiten sähköntuotantoon sopivat tuotantomuodot: aurinkoenergia, tuulivoima ja vesivoima. Näillä energiamuodoilla ei nykyteknologioilla pystytä hoitamaan Helsingin lämmitystä ympäri vuoden.
Yksi ratkaisu voisi olla varastointi. Vuorokauden sisäiseen kulutuksenvaihteluun olemme käyttäneet lämpövarastoja jo vuosikymmeniä ja jäähdytysvarastoja muutamia vuosia. Pilotoimme parhaillaan sähkövarastoa. Kesän aurinkoenergian hyödyntäminen talvella edellyttäisi kuitenkin kausivarastointia, mihin ei Helsingin mittakaavassa ole vielä löytynyt käyttökelpoista ratkaisua.
Muita ratkaisuvaihtoehtoja voisivat olla kysyntäjousto, lämpöä sähköstä tuottavat sähkökattilat ja laajemmin yhteiskunnan sähköistyminen.
Poliitikkojen lisäksi monilla muillakin on oma suosikkienergianlähteensä. Suosikeista ja trendeistä huolimatta tarvitsemme jatkossakin monipuolisia energianlähteitä turvaamaan toimitusvarmuuden säällä kuin säällä. Monipuoliseen energiamixiin mahtuu onneksi monen suosikki.