Mitkä energia-alan teemat paitsiossa?
Kun energia-alan globaaleista megatrendeistä puhutaan, esiin nousevat muun muassa ilmastonmuutoksen luomat muutospaineet, digitaalisten innovaatioiden tuomat mahdollisuudet sekä kyberuhkat, jotka pakottavat kehittämään energiajärjestelmiä. Mistä teemoista sen sijaan ei puhuta?
Teksti: Pirjo Jantunen
Energia-alan muutoksesta ja megatrendeistä keskusteltiin tällä viikolla World Energy Council Finlandin järjestämässä Nordic Energy Forumissa Helsingissä.
Globaalia energiamurrosta esitteli muun muassa World Energy Councilin pääsihteeri Christoph Frei, jonka mukaan murroksen tärkeimmät ajurit ovat dekarbonisaatio, innovaatio ja resilienssi. Ilmastonmuutos ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen luo suuria muutospaineita koko yhteiskuntaan, etenkin energia-alalle. Erityisesti digitaaliset innovaatiot tuovat uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia toimijoita ja uutta kilpailua. Maailmanlaajuisesti yleistyneet äärimmäiset sääilmiöt ja uudet kyberuhkat pakottavat kehittämään energiajärjestelmiä yhä paremmin muuttuviin olosuhteisiin sopeutuviksi.
Samat teemat toistuivat puheenvuorosta toiseen. Ehkä kiinnostavampaa on kuitenkin se, mistä ei puhuttu. Tai mistä ei ainakaan puhuttu tarpeeksi paljon ja kovaan ääneen.
Lämmön dekarbonisointi
Ilmastonmuutoksesta ja energiantuotannon päästöjen vähentämisestä puhutaan paljon, mutta lähes poikkeuksetta etenkin globaalin keskustelun näkökulmana on sähköntuotanto. Kuitenkin noin puolet EU:ssa käytetystä primäärienergiasta on lämpöä ja jäähdytystä, jotka tuotetaan suurimmaksi osaksi fossiilisilla polttoaineilla.
Lämmityksen päästöjen vähentämisessä on paljon tehtävää, myös meillä Helsingissä. Vaihtelevatuottoinen tuulivoima ja kesään painottuva aurinkovoima eivät ratkaise ongelmaa täällä pohjoisessa, ainakaan nykyteknologioilla. Ratkaisuja ovat esimerkiksi hukkalämpöjen vielä parempi hyödyntäminen, paikallisen biomassaresurssin hyödyntäminen ja tietysti energiansäästö. Uusiakin ratkaisuja tarvitaan.
Kuluttajan mukavuudenhaluisuus
Passiivisen kuluttajan transformaatiosta aktiiviseksi prosumeriksi tai jopa flexumeriksi on suuria odotuksia. Ajatus on kaunis, asiakkaillehan sitä energiaa tuotetaan.
Suurinta osaa ihmisistä ei kuitenkaan kiinnosta tuottaa energiaa, seurata sähkömarkkinoita tai säädellä kodin laitteita. Ja se heille sallittakoon. Uskon, että jatkossa yhä monimuotoisemmat energia-alan yritykset tekevät asiakkaan elämästä yhä vaivattomampaa niin, että hänen ei tarvitse olla aktiivinen. Asiakkaan roolina on valita sopiva energiapaketti (perus, premium tai lux), jonka jälkeen palveluntarjoaja hoitaa kotiin toivotut olosuhteet ja vastaa resurssien optimaalisesta käytöstä.
Muuttuvat osaamistarpeet
Digihypeltä ei voi välttyä, mutta digitalisaatiota käsitellään lähinnä teknologioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Entä ihmiset ja osaaminen? Energia-alan henkilöstön osaamistarpeet muuttuvat, joten nykyistä henkilöstöä pitää kouluttaa. Paljon kriittisempänä näkisin kuitenkin IT-alan osaajien puutteen. Ammattitaitoisista koodareista on pulaa, eikä energia-ala taida olla heidän unelmatyöpaikkalistansa kärjessä. Toki ala voi ostaa osaamista, mutta sekin vaatii ammattitaitoa. Ei digitalisaatiota tapahdu ilman tekijöitä.
Mikä siis ratkaisuksi? Yksi ratkaisu löytyy energia-alan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Energia on hyvinvoinnin perusta niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa. Ja jos ilmastonmuutos jossain ratkaistaan, niin energia-alalla. Uskon, että merkityksellisyyden kautta meidän on mahdollista saada alalle parhaita osaajia.
Nordic Energy Forumissa keskustelemassa Jochen Kreusel (ABB), Michael Weinhold (Siemens AG), Anne Särkilahti (UPM Energy) ja Mihkel Härm (World Energy Council Estonia).