Biopolttoaineilla korvataan kivihiiltä
Helen on muutaman vuoden ajan korvannut kivihiiltä biopolttoaineella Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla lisäämällä pellettiä kivihiilen sekaan. Tämä ei kuitenkaan pidemmällä tähtäimellä riitä, vaan kivihiilivoimalat tullaan kokonaan korvaamaan muilla tuotantomuodoilla.
Olemme siirtymässä vaiheittain kohti ilmastoneutraalia energiantuotantoa. Korvaamme fossiilisia polttoaineita muun muassa hukkalämpöjä hyödyntämällä ja uusiutuvalla energialla.
Salmisaaressa on alkuvuodesta otettu käyttöön Suomen suurin pellettikattila tuottamaan uusiutuvaa kaukolämpöä. Tuotantolaitoksen polttoaineteho on lähes 100 megawattia.
Keväällä on tehty investointipäätös suuresta Mustikkamaan luolalämpövarastosta, joka valmistuu käyttöön vuonna 2021. Varaston lataus- ja purkausteho on 120 megawattia, mikä riittää neljäksi vuorokaudeksi. Luolalämpövarastolla pystytään vähentämään kivihiilen käyttöä yli 60 gigawattituntia vuodessa, ja lämpökeskusten öljyn käyttöä kolmanneksella.
Keskitetystä tuotannosta hajautettuun
Vuonna 2017 Helsingin kaukolämmöstä yli puolet on tuotettu kivihiilellä, ja tämä määrä tullaan puolittamaan vuoteen 2025 mennessä. Hanasaaren voimalaitos suljetaan suunnitelmien mukaan vuonna 2024. Tämän vuoksi etsimme parhaillaan uusia sijoituspaikkoja korvaaville biomassaa polttaville lämpölaitoksille.
Mahdollisia sijoitusvaihtoehtoja ovat Tattarisuon, Patolan ja Vuosaaren alueet. Näiden tuotantopaikkojen toteuttamisedellytyksiä selvitetään. Parhaillaan on käynnissä Tattarisuon hakelämpölaitoksen ympäristövaikutusten arviointi, josta saadaan tietoa hankkeen vaikutuksista lähiympäristöön.
Uusien biolämpölaitosten investoinnit tullaan toteuttamaan vaiheittain. Toteuttamisedellytysten selvittämisen jälkeen on vuorossa tarvittavien viranomaislupien, kuten ympäristö ja kemikaalilupien, hakeminen. Vasta lupien saannin jälkeen on toteutuspäätösten vuoro.
Biotuotanto tarvitsee tilaa
Sama energiamäärä biopolttoainetta vaatii merkittävästi suuremmat varastointitilat kuin kivihiili tai öljy. Tämän vuoksi biolämpölaitoksille tarvitaan useiden hehtaarien suuruisia tontteja, joita tiiviisti rakennetusta kaupungista löytyy todella vähän.
Myös biolämpölaitosrakennuksista tulee kooltaan suurempia kuin nykyisistä kaasua ja öljyä käyttävistä lämpölaitoksista, mikä tulee vaikuttamaan lähialueiden kaupunkikuvaan.
Patolan nykyisen lämpökeskuksen yhteyteen ei tilan ahtauden vuoksi mahdu metsähaketta käyttävää lämpölaitosta, joten polttoaineeksi on kaavailtu pellettiä. Vuosaaren ja Tattarisuon laajemmat tontit mahdollistaisivat metsähakkeen hyödyntämisen.
Kivihiiltä polttavat voimalaitokset sijaitsevat satamien yhteydessä, ja polttoaine tuodaan laitoksille suurilla laivoilla. Hajautetusti ympäri kaupunkia sijaitseville biolämpökeskuksille polttoaineet kuljetetaan maantiekuljetuksilla.
On totta, että biopolttoaineisiin liittyy logistisia ja muita haasteita. Biopolttoaineet ovat kuitenkin tällä hetkellä paras korvata kivihiiltä isossa mittakaavassa. Etenkin talvikaudella tarvitsemme polttamalla tuotettua lämpöä, jotta helsinkiläisten kodit ja kiinteistöt pysyvät lämpiminä.