Kaupunkien hukkalämmöt talteen ja edelleen kiertoon markkinaehtoisesti
Hukkalämpö lakkaa olemasta hukkalämpöä heti kun se hyödynnetään. Helen haluaa Helsingistä löytyvät hukkalämmöt hyötykäyttöön.
Viime aikoina on mediassa vilahtanut tämän tästä artikkeleita, joista saa helposti sen mielikuvan, että hukkalämmön hyödyntäminen Suomessa olisi vasta alkutekijöissään tai että hukkaenergian hyödyntäminen olisi uusi idea. Myös direktiivinlaatijat Brysselissä ovat ottaneet esille hukkalämpö -käsitteen. Itsekin aloin pohtia, että mikähän mahtaa olla tilanne Helsingissä. Ja mikä on oikeastaan hukkalämpöä?
Käytännössä hukkalämpö lakkaa olemasta hukkalämpöä heti, kun se hyödynnetään. Kuitenkin rakennuksen käyttöveden mukana viemäriin mennyt lämpöenergia on yhä hukkaenergiaa rakennuksen käyttäjän näkökulmasta, vaikka se hyödynnettäisiinkin myöhemmin Helenin toimesta Katri Valan lämpöpumppulaitoksella kaukolämmöksi. Taserajalla on siis hyödynnettävien energiavirtojen käsittelyssä suuri merkitys.
Helsingissä kaukolämmön kulutus oli viime vuonna noin 6 600 000 MWh, ja tästä lähes 10 prosenttia oli alkuperältään ns. ”hukkalämpöä”. Puhdistetun jäteveden lämmön osuus oli noin kaksi kolmasosaa, ja kiinteistöissä jäähdytyksen avulla mm. toimistoista, kaupoista ja konesaleista kierrätettävän hukkalämmön osuus oli vastaavasti yksi kolmasosa. Määrä vastaa 68 000 asukkaan Hämeenlinnan kaupungin vuotuista kaukolämmön kulutusta.
Kiinteistökanta kehittyy vuosi vuodelta tehokkaammaksi ja teknisissä toiminnoissa keskitytään minimoimaan hukkaenergioiden syntymistä. Entä kuinka paljon Helsingissä on vielä jäljellä hyödynnettävissä olevaa hukkalämpöä?
Kaupungin ympäristöpalvelut kartoitti Helsingin hukkalämpöpotentiaalia ja päätyi lukuun 30 000 MWh, joka koostuu lähinnä kaupoista, uimahalleista ja pesuloista. Helsingin alueella syntyvistä hukkalämmöistä on hyödynnetty valtaosa.
Markkinaehtoinen lämpöjen hyödyntäminen toimii tasapuolisesti
En näe direktiivien kautta tapahtuvaa pakkoa kaukolämpöverkon avaamiselle tarpeellisena, jotta hukkalämpöjen hyödyntäminen toteutuu. Mielestäni markkinaehtoinen lämpöjen hyödyntäminen toimii tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti eli oleellisesti pakottamista paremmin. Olen varma, että kohdekohtaisesti on mahdollista löytää juuri se paras tapa saada yksilölliset hukkalämmöt hyötykäyttöön.
Helen haluaa Helsingistä löytyvät hukkalämmöt kierrätettyä hyötykäyttöön. Soitto Helenin asiakaspalveluun riittää käynnistämään prosessin. Ratkaistaan yhdessä, kuinka lämpö saadaan hyödyksi tai jalostettua hyödynnettäväksi!