Mitä kivihiilen jälkeen?
Kuinka kivihiili korvataan lämmöntuotannossa Helsingissä? Helen järjesti sidosryhmätilaisuuden, jossa käytiin vilkasta keskustelua erilaisista tavoista korvata Helsingin lämmöntuotanto sen jälkeen, kun Hanasaari suljetaan ja kun myös Salmisaaren kivihiilen käyttö loppuu.
Johtaja Maiju Westergren avasi tilaisuuden kertomalla Helenin ilmastotavoitteista. Helen luopuu kivihiilen käytöstä 2029. Hanasaaren korvaavat ratkaisut ovat jo tiedossa, ja Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilen käyttö korvataan lämmöntuotannossa useilla eri ratkaisuilla, joiden suunnittelu on täydessä vauhdissa. Helenin tavoitteena on hiilineutraali energiatuotanto vuoteen 2035 mennessä.
Helen korvaa Hanasaaren yhteistuotantolaitoksen lämmön erillistuotannolla, lämpökaupalla ja lämpövarastoilla. Helenillä on jo selvät sävelet tämän tekemiseksi; satsaamme hukkalämpöjen hyödyntämiseen lämpöpumpuilla, geotermiseen lämpöön, lämpökaupan kehittämiseen naapuriyhtiöiden kanssa, alueelliseen uusiutuvaan energiaan ja Vuosaaren biolämpölaitokseen.
Yleisöä kiinnosti, mitä Helen tarkoittaa ”alueellisilla uusiutuvilla”, ja miksi Helen lähtee niihin mukaan. Alueellinen uusiutuva energia sisältää kortteli- tai aluetason ratkaisuja, joita voi toteuttaa Helen tai jokin muu toimija, kuten kiinteistönomistaja. Esim. Kruunuvuorenrantaan parhaillaan suunniteltava lämmön kausivarasto olisi alueellinen ratkaisu, joka palvelisi Kruunuvuorenrannan asukkaita. Muut voisivat olla erilaisia pienempiä lämpöpumppuratkaisuja, kuten maa-, ilma-, merilämpöpumput.
Helenin Jaakko Tiittanen kertoi, että energiajärjestelmässä tarvitaan tulevaisuudessa yhtä enemmän joustoa, ja lämpövarastot ovat hyviä järjestelmän tasapainottajia. Helenillä on lämpövarastot Salmisaaressa ja Vuosaaressa, ja parhaillaan rakennetaan jättimäistä lämpövarastoa Mustikkamaan luoliin. Myös Kruunuvuorenrantaan suunnitellaan meriveden lämpöä hyödyntävää kausilämpövarastoa.
Entä millaisia ratkaisuja Helenillä voisi olla käytössä myöhemmin, kun myös Salmisaaren kivihiililaitos korvataan muilla energiantuotantomuodoilla?
Teppo Arola GTK:sta kertoi geotermisen energian mahdollisuuksista Suomessa. Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomen termogeologiset olosuhteet ovat heikommat: Suomessa on kylmä maankamara ja alhainen lämpötilagradientti. Siitä huolimatta mahdollisuuksia on monia: kallioperän geoenergia eli maalämpö ja -viilennys, lämpöenergian varastointi maahan, pohjavesienergia ja geoterminen energia.
Arolan mukaan hybridiratkaisut kuten geoenergia ja aurinko yleistyvät erityisesti suurissa kohteissa. Lisäksi erilaisia geoenergiaratkaisuja kuten pohjavesienergiaa, energiapaaluratkaisuja ja geotermistä energiaa pilotoidaan jo rohkeasti.
VTT:n Ville Tulkki puolestaan kertoi pienydinreaktoreista kaukolämmön tuotannossa. Pienreaktorien kokoluokka on perinteisiä reaktoreita soveltuvampi lämpökäyttöön. Pelkästään kaukolämpöä tuottavat reaktorit voisivat olla kevyempiä, halvempia ja yksinkertaisempia kuin myös sähköntuotantoon soveltuvat.
Yleisöstä kysyttiin, eikö pienreaktoreita voi sijoittaa maan alle kallioperään. Tulkki vastasi, että suurin osa pienreaktoreista rakennettaisiinkin maan sisälle, ainakin osittain. Vaikka teknologia pienreaktoreissa on pian valmis, haasteita on kuitenkin monia; valmistajien kyky toimittaa riittävän valmis paketti, soveltuvuus systeemiin, lainsäädäntö jne. Entä saavuttaisiko ydinkaukolämpö yleisen hyväksyttävyyden? Keskustelua aiheen ympärillä on jo käyty, ja sitä tarvitaan yhä lisää.
Helenin Janne Rauhamäki kertoi lopuksi, että myös Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilen korvaamisen suunnittelu on täydessä vauhdissa.
Keinoina ovat muun muassa energiatehokkuuden parantaminen Helenin ja asiakkaiden toiminnassa, lämpöpumput eri lämmönlähteistä, konesalit ja muut teolliset hukkalämmönlähteet, merivesilämpöpumput, asiakkaiden kanssa toteutettavat ratkaisut: esim. maa- ja poistoilmalämpöpumput, geoterminen lämpö, ostolämmöt, Kilpilahden hukkalämmöt (yhteisselvitys on käynnissä Kilpilahden toimijoiden ja pk-seudun energiayhtiöiden kanssa) ja uudet teknologiat.
Yleisöstä nostettiin kysymyksiä konesalien tuottamien hukkalämpöjen ja ylipäätään hukkalämpöjen hyödyntämisestä Helsingissä. Janne Rauhamäki kertoi, että Helsingissä ei ole kovin paljon hukkalämpöä tuottavaa teollisuutta, mutta kaikki hukkalämmöt mitä kustannustehokkaasti saadaan, hyödynnetään. Helen hyödyntää lämpöpumpuilla mm. kiinteistöjen jäähdytyksestä saatavaa hukkalämpöä sekä puhdistetun jäteveden lämpöä. Myös uusia konesalimahdollisuuksia selvitetään.
Markkinatilanne muuttuu koko ajan, ja uusia mahdollisuuksia selvitetään jatkuvasti. Yhtä ratkaisua kivihiilen korvaamiseksi ei ole, vaan tarvitaan koko joukko ratkaisuja. Keskustelu jatkuu! Twitterissä sidosryhmätilaisuuden twiitit ja keskustelu löytyvät hashtagilla #postkivihiili
Teksti: Marina Galkin-Aalto