Helsingin kaukolämpöverkko on hyvässä kunnossa
Helsingin katujen alla risteilee 1400 kilometriä kaukolämpöjohtoja eli 2800 kilometriä kaukolämpöputkia. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana kaukolämpöverkon pituus on tuplaantunut, mutta vaurioiden lukumäärä on saatu puolitettua. Lämmön toimitusvarmuus on Helsingissä hyvä, ja se on varmistettu myös poikkeusolosuhteissa.
Ensimmäiset kaukolämpöputket asenettiin Helsingin katujen alle Ruoholahdessa jo vuonna 1955. Siihen aikaan paikan päällä putket eristettiin, minkä jälkeen niiden ympärille valettiin betoniset suojakuoret. Nämä kaikista vanhimmat putket on jo uusittu nykyaikaisella muovisuojakuorisella putkirakenteella.
Helsingin katujen alla risteilee 1400 kilometriä kaukolämpöjohtoja, eli 2800 kilometriä kaukolämpöputkia. Putkea siis riittäisi lähes 2,5 kertaa Suomen päästä päähän. Lisäksi kantakaupungin katujen alle on vuodesta 2000 lähtien rakennettu kaukojäähdytysjohtoja, joita on jo 80 kilometriä.
Suurimmat kaukolämpöjohdot on sijoitettu tunneleihin, ja verkosto on rakennettu rengasmaiseksi, mikä mahdollistaa lämmön toimittamisen asiakkaille vaihtoehtoisia reittiä pitkin. Rengasmaisuus pienentää verkon rakentamisesta ja korjaamisesta aiheutuvia jakelukeskeytyksiä.
Verkon kuntoa analysoidaan systemaattisesti
Kaukolämpöverkoston kuntoa seurataan jatkuvasti, ja kunnossapitosuunnitelmat tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Verkoston valvontaan on käytössä hyvä dokumentointihistoria sekä työvälineet kunnossapitotiedon analysointiin. Systemaattisella analysoinnilla hallitaan verkon kuntoa ja tiedostetaan paremmin riskikohdat, ja oikea-aikaisilla uusinnoilla varmistetaan lämmöntoimituksen kanalta kriittisiä johto-osuuksia. Uusittavat kohteet valitaan verkon kunnon ja kaupungin tekemien laajempien katuremonttien perusteella. Yhdessä rakentamalla pienennetään työmaista aiheutuvia haittoja.
Älykkäiden kaivojen anturit valvovat putkiston kuntoa ja lähettävät reaaliaikaisesti tietoa huolto- ja korjaustarpeista jo ennen vauriotumista. Uudemmissa putkissa on alkavista vuodoista varoittavat hälytyslankajärjestelmät. Verkon kunnon valvontaan, ja uusittavien kohteiden valintaan on hyödynnetty lämpökamerakuvausta niin helikoptereilla kuin droneilla. Testaamme erilaisia korroosion mittausmenetelmiä, joilla pystyy analysoimaan putkien seinämien vahvuuksia. Olemme jopa kokeilleet koulutettua koiraa vuotokohtien etsinnässä.
Systemaattisen ja pitkäjänteisen työn tuloksena kolmenkymmenen viime vuoden aikana vaurioiden lukumäärä on puolitettu, vaikka kaukolämpöverkon pituus on samalla ajanjaksolla tuplaantunut.
Virtaavan veden laadusta pidetään hyvää huolta
Kaukolämpöputkissa virtaavan veden laadusta pidetään hyvää huolta, minkä takia vaurioiden aiheuttajana ei ole sisäpuolinen korroosio. Pääosa verkoston vaurioista johtuu putkien suojarakenteiden tiiviyden heikkenemisestä, joka mahdollistaa vauriomekanismin syntymisen. Vuosikymmenien saatossa kaupunki-infran rakentaminen, sen muutokset ja liikennemäärät putkien päällä ovat merkittäviä tekijöitä, jotka ovat lisänneet mekaanista rasitusta, kuormaa sekä suojarakenteiden vaurioita. Vauriot suojarakenteissa eivät aiheuta välittömiä vikaantumisia kaukolämpöputkiin vaan ilmenevät vähitellen vasta monien vuosien päästä.
Kaukolämpöputkissa virtaava vesi on värjätty vihreäksi, jotta vuodot pystytään helposti erottamaan muiden verkostojen vuodoista. Erottuva väri myös nopeuttaa korjauskohteiden paikantamista.
lämmön toimitusvarmuus on hyvä
Verkoston säännöllisellä huollolla ja putkien suunnitelmallisella uusinnalla on saavutettu hyviä tuloksia lämmön toimitusvarmuudessa. Keskimääräinen lämmönjakelun keskeytysaika on helsinkiläisille alle kolme tuntia. Keskeytysaika ei kuitenkaan jakaudu asiakkaiden kesken tasapuolisesti.
Jakelukeskeytykset johtuvat pääosin verkolla suunnitellusti tehtävistä töistä, kuten uuden verkon rakentamisesta, uusien asiakkaiden liittämisestä ja vanhan verkon uusimisesta. Verkon uusimisen taustalla on kuntoanalyysit sekä kaupungin kehittäminen: vanhaa verkkoa siirretään muun muassa uusien raitiolinjojen tai rakennusten alta.
