Energiakriisiin löytyy sekä nopeita että pitkävaikutteisia lääkkeitä
Viime syksynä oli jo nähtävissä viitteitä tulevasta. Venäjä ei toimittanutkaan Keski-Eurooppaan tarvittavaa määrää maakaasua. Maakaasun hinta lähti nousuun ja veti perässään myös sähkön ja hiilen hinnan. Koska olemme yhteisellä markkina-alueella, vaikutukset tuntuivat myös Suomessa.
Kun Venäjä aloitti helmikuussa sotatoimet Ukrainassa, meille konkretisoitui, miten riippuvaisia me olemme Venäjältä tulevasta fossiilisesta energiasta. Kohtuuhintainen energia ja sen riittävä saatavuus ovat nyky-yhteiskunnan tukipilareita, ja nyt ne horjuvat. On selvää, että tarve vauhdittaa vihreää siirtymää ja kasvattaa Euroopan energiaomavaraisuutta on suuri.
Helen on huoltovarmuustoimijana varautunut polttoaineiden saannin häiriöihin. Energiantuotantomme on monipuolista, mikä tarkoittaa, että emme ole riippuvaisia yhdestä polttoaineesta tai energiamuodosta. Siitä huolimatta valtion täytyy nyt toimia, jotta energian kohtuullinen hinta ja riittävä saatavuus saadaan turvattua. Siksi olemme ehdottaneet päättäjille näitä kolmea toimenpidettä:
1. Lämmityspolttoaineiden verotus on puolitettava tai sitä on alennettava merkittävästi vuoden 2022 ajaksi.
Kaukolämmön hinta koostuu kolmesta elementistä: raaka-ainekustannuksesta, päästöoikeuden hinnasta ja verosta. Koska raaka-ainekustannus on arviomme mukaan nousussa ja päästöoikeuden hintaa ohjataan EU-tasolla, helpoin ratkaisu kaukolämmön hinnan hillitsemiseen olisi verotuksen alentaminen määräajaksi.
2. Venäjältä tuodun bioenergian korvaamisessa on hyödynnettävä kotimaista pellettiä ja puuhaketta.
Kestävästi tuotetun kotimaisen pelletin ja puuhakkeen käyttöä lisäämällä vahvistamme energiaomavaraisuutta ja tuemme kotimaista metsäteollisuutta. Esimerkiksi ensiharvennusrästit ovat Suomen metsien krooninen metsänhoidollinen ongelma, joka on nyt mahdollista ratkaista poikkeuksellisen maailmantilanteen myötä.
3. Kansalaisille suunnattuja energia-avustusjärjestelmiä on jatkettava määrätietoisesti.
Energia-avustusjärjestelmien avulla pystytään kasvattamaan energiatehokkuutta ja kehittämään energiankulutusta entistä älykkäämpään ja joustavampaan suuntaan. Energian kysynnän tasaantuminen hillitsee osaltaan hintapainetta.
Pidemmällä aikavälillä on tärkeää tukea vihreitä investointeja, jotta energian toimitusvarmuus voidaan taata kestävällä tavalla.
Tähän ehdotamme viittä toimenpidettä:
1. Toimitus- ja huoltovarmuus on taattava vihreän siirtymän aikana.
Uuden teknologian tukeminen on keskeinen tavoite EU:n elpymisvälineen kautta jaettavan rahoituksen ohjaamisessa. Energiakriisi ja Ukrainan sota ovat kuitenkin muuttaneet toimintaympäristöä niin voimakkaasti, että toimitus- ja huoltovarmuuden takaaminen on syytä nostaa korkealle elpymisvälineen päätösten kokonaisharkinnassa.
2. Hallinto-oikeuksille on ohjattava merkittävästi lisää resursseja, ja päästöttömien energiaprojektien luvitusta on nopeutettava.
Hallinto-oikeuksien jopa kahteen vuoteen venyvät käsittelyajat ovat merkittävä hidaste vihreän siirtymän toteuttamiselle. Helen esittää, että valtioneuvosto budjetoi vähintään kolme miljoonaa euroa hallinto-oikeuksien henkilöstöresurssien lisäämiseksi kevään kehysriihessä.
Myös tuulivoimahankkeiden voimajohtojen lunastuslupahakemuksien käsittelyssä on huomattavaa viivettä. Hakemuksien käsittely on yksi tärkeimmistä vaiheista sähkön saamiseksi tuulivoimapuistosta kantaverkkoon. Käsittelyyn on ohjattava lisäresursseja, jotta luvitus ei muodostu entistä pahemmaksi pullonkaulaksi tuulivoimahankkeiden etenemisessä.
3. Energiainvestointukea tarvitaan itäenergiasta irtautumiseen ja vihreään siirtymään.
Energia-alalle on budjetoitava riittävästi lisätukea investointeihin, jotka korvaavat aiemmin Venäjältä ostettua energiaa ja vähentävät päästöjä.
4. EU:n ryhmäpoikkeusasetusta on laajennettava.
Pitkään valmisteltu teollisten lämpöpumppujen veroluokan alennus on edelleen jumissa EU:n notifikaatioprosessissa. Lain toimeenpanon viivästymisen takia pelkästään helsinkiläiset kerrostaloasujat ovat maksaneet miljoonia liikaa veroja, vaikka laki on muuttunut jo kuluvan vuoden alussa.
Muut samankaltaiset muutokset tulevat jäämään jumiin ruuhkaiseen EU:n notifikaatioprosessiin. Suomen pitäisi neuvotella EU:ssa vihreisiin energiainvestointeihin poikkeus, jotta näitä hankkeita ei tarvitse hyväksyttää komissiossa. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa käytännöksi se, että luvat haetaan takautuvasti voimaan. Näin toimittiin esimerkiksi biokaasun verottomuuden kohdalla: valtiontukilupa haettiin voimaan takautuvasti 1.1.2022 alkaen.
5. Pienydinvoiman rakentaminen on mahdollistettava lainsäädännöllä.
Pienydinvoima eli SMR on yksi merkittävimmistä yksittäisistä ratkaisuista päästöttömän energiantuotannon lisäämiseen ja toimitusvarmuuden takaamiseen. Pienydinvoiman sääntely on valmisteltava nopeasti ydinenergialain kokonaisuudistuksesta erillisenä kokonaisuutena, jotta pienydinvoimalat saadaan käyttöön mahdollisimman pian. Ensimmäisenä askeleena Säteilyturvakeskukselle on taattava riittävät resurssit pienydinvoiman turvallisuusarviointien ja kaavoitusvaatimusten valmisteluun. Tulevassa kehysriihessä STUKille on ohjattava kaksi miljoonaa euroa lisärahoitusta tähän työhön.
Vaikka Ukrainan sota on ravistellut energiajärjestelmäämme ja horjuttanut perusturvallisuuden tunnettamme, energia-ala ei ole voimaton sotatilan edessä. Suomella ja EU:lla on käytettävissään keinoja, joilla voidaan vähentää riippuvuutta venäläisestä fossiilisesta energiasta ja samalla saavuttaa tärkeitä ja nopeita investointeja päästöttömään energiaan.