Energian alkuperä ja kestävyys

Energian alkuperä ja toimitusketju vaikuttavat ympäristöön ja kestävyyteen.

Energian alkuperä ja kestävyys

Polttoaineiden hankintaketjuihin liittyy ympäristövaikutusten ja -riskien lisäksi myös taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja riskejä. Tavoitteenamme on tuntea tuottamamme energian alkuperä ja koko elinkaaren ympäristövaikutukset.

Vuonna 2020 keskustelu biomassan kestävyydestä ja tuonnista jatkui edelleen vilkkaana. Uusiutuvan energian direktiivi (RED II) julkaistiin joulukuussa 2018. Direktiivi sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit biomassoille. Vuodesta 2021 lähtien biomassan kestävyyskriteerit koskevat myös sähkön ja lämmön tuotantoa. Hankintamme täyttää vaaditut kestävyyskriteerit ja olemme varautuneet niihin jo etukäteen.

Polttoaineiden alkuperä

Tunnemme polttoaineidemme alkuperän. Vuonna 2020 hankimme polttoaineita yhteensä 260,7 miljoonalla eurolla (2019: 340 milj. euroa).

Vuonna 2020 hankimme kivihiilen Venäjältä. Edellytämme kivihiilen toimittajilta sitoutumista vastuullisen liiketoiminnan käytäntöihin, vähintään YK:n Global Compact -periaatteisiin.

Suomessa käytetty maakaasu on tullut viime vuoden alkuun saakka pelkästään Venäjältä Länsi-Siperiasta. Maakaasumarkkinan avautuessa 2020 alussa käynnistyi maakaasun Baltic connector siirtoyhteys Suomen ja Viron välillä. Helen on hankkinut maakaasua molempien yhteyksien kautta.

Käynnistys- ja varapolttoaineena sekä huippulämpökeskusten polttoaineena käyttämämme polttoöljy hankittiin vuonna 2020 kotimaisilta ja pohjoismaisilta jalostamoilta.

Puupellettien alkuperä

Suurin osa käyttämistämme puupelleteistä on valmistettu Suomessa saha- ja puunjalostusteollisuuden sivutuotteista. Vuonna 2020 hankimme pellettiä myös Virosta ja Venäjältä. Ulkomailta hankitun pelletin raaka-aineena olivat saha- ja puunjalostusteollisuuden sivutuotteet sekä metsäteollisuudelle kelpaamattomasta pyöreästä puusta valmistettu hake.

Tavoitteemme on, että 100 prosenttia hankkimastamme biomassasta on kestävää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankimme vain kestävyyssertifioituja (esim. PEFC, FSC tai SBP) tai muulla tavoin alkuperävalvottuja pellettejä. Edellytämme toimittajalta voimassa olevaa kestävyyssertifikaattia. Vuonna 2020 käytetystä pelletistä 68 prosenttia oli kestävyyssertifioitua ja loput sertifikaattien hyväksymällä tavalla alkuperävalvottuja.

Vaadimme pelletin toimittajilta tiedot pelletin ja sen raaka-aineen alkuperästä, pelletin toimitusketjusta ja mahdollisista sertifioinneista. Edellytämme pelletin toimittajilta sitoutumista Helen-konsernin yritysvaatimuksiin (Supplier Code Of Conduct). Olemme auditoineet kaikki pelletintoimittajamme ja teemme jatkossakin pellettitoimittajien auditointeja, joissa kiinnitetään huomiota toimitusvarmuuteen, pelletin laatuun, alkuperä- ja kestävyysasioihin, luonnon monimuotisuuteen sekä toimitusketjun vastuullisuuteen.

Biomassan hankinta

Vuosaaren biolämpölaitoksen rakentamispäätös tehtiin tammikuussa 2020. Olemme vuoden 2020 aikana aloittaneet biomassan hankinnan tämän biolämpölaitoksen polttoaineeksi. Teemme hankintaa sertifioiduilta toimijoilta, minkä ansiosta pystymme varmistamaan polttoaineen vastuullisen ja laillisen tuotannon. Hankitun polttoaineen alkuperä on aina tiedossa ja jäljitettävissä.

Edellytämme polttoainetoimittajilta kestävän metsänhoidon ja luonnon monimuotoisuuden huomioivaa tuotantoa. Tunnistamme lahopuun merkityksen luonnon monimuotoisuudelle talousmetsissä ja tunnemme keskeiset periaatteet lahopuun säilyttämiseksi sekä tuottamiseksi. Varmistamme polttoaineen toimittajien tietämyksen lahopuun merkityksestä metsien monimuotoisuudelle.

Koko elinkaari tärkeä

Tavoitteenamme on tuntea tuottamamme energian koko elinkaaren ympäristövaikutukset. Olemme arvioineet, miten uusiutuvan energian lisääminen vaikuttaa ympäristöön ja energiantuotannon koko elinkaaren päästöihin. Suomen ympäristökeskuksen kanssa tekemämme tutkimukset osoittavat, että voimalaitoksen päästöt vähenevät, kun hiiltä korvataan biomassalla.

Tavoitteenamme on, että aina kun otamme käyttöön uusia polttoainejakeita tai energiantuotantotapoja, selvitämme elinkaaren ympäristövaikutuksia etukäteen.

Vuonna 2020 tarkastelimme käyttämiemme polttoaineiden, maakaasun, kivihiilen, raskaan ja kevyen polttoöljyn sekä pelletin, koko elinkaaren aikaisia päästöjä.

Vesivoima vaikuttaa lähivesistöihin

Vesivoima on uusiutuva energiamuoto, josta ei synny ilmanlaatuun vaikuttavia päästöjä, mutta se muuttaa lähivesistöjen ekosysteemejä ja rajoittaa kalojen liikkumista. Vesivoimatuotanto edellyttää vesien säännöstelyä, mikä vaikuttaa myös vesistön virkistyskäyttöön. Kompensoimme Kymijoen länsihaarassa sijaitsevien vesivoimalaitostemme aiheuttamia haittoja kalatalousmaksulla, jolla huolehditaan mm. kalojen istutuksista.

Olemme mukana Luonnonvarakeskuksen jatkotutkimushankkeessa, jossa selvitetään rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteitä mm. Iijoella, Oulujoella, Kemijoella, Ala-Koitajoella, Pielis-ja Lieksanjoella sekä Kymijoella. Hanke seuraa vaelluskalojen (lohi, taimen ja siika) käyttäytymistä jo rakennetuissa kohteissa. Kerättyä tutkimustietoa voidaan käyttää sekä hankekohteiden että myös uusien vaelluskalojen kulkua parantavien toteuttamisratkaisujen yhteydessä. Meille on tärkeää saada tietoa erilaisista kalojen liikkumiseen vaikuttavista keinoista.

Vuonna 2017 käynnistimme selvityksen, jossa kartoitetaan parasta ja kustannustehokkainta tapaa varmistaa vaelluskalojen kulku Kymijoella Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitospatojen ohi. Myös uudet ja innovatiiviset ratkaisut haluttiin selvittää. Selvitys on osa valtion kärkihankkeita, ja se tehtiin yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

Esiselvitys ja selvitys ovat valmistuneet ja yhteenveto selvityksistä on julkaistu. Ahvenkosken osalta projektissa muodostui hyvä käsitys kalan kulusta. Tuloksia käydään läpi vuonna 2021 sidosryhmätyöpajassa. Klåsarön voimalaitospadon ohittaminen on ongelmallinen, ja siihen tarvitaan lisätutkimuksia.

Vuonna 2020 olimme mukana hankkeessa, joka tuki ns. kalasydänratkaisun toimivuutta, jossa kalat ohjataan padon ohi veden virtauksen avulla putkea pitkin. Hankkeessa perehdyttiin erityisesti smolttisydämeen, joka auttaa smolttien alasvaelluksen ongelmissa.

Tuulivoima

Helen kasvattaa merkittävästi tuulivoimatuotantoaan lähivuosina. Hankkeiden ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan jo suunnitteluvaiheessa mm. vaikutus linnustoon kartoitetaan sekä tehdään melumallinnukset. Suurten tuulivoimaloiden toteutus perustuu lähtökohtaisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitukseen. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa ääntä säännellään Suomessa tarkasti. Ympäristöministeriö on laatinut tuulivoimaloiden aiheuttamalle äänelle omat mallinnus- ja mittausohjeensa. Oikealla sijoittelulla tuulivoimaloiden haitat ympäristölle ja lähistön asukkaille voidaan minimoida.

Katso myös


Ympäristövastuu

Ympäristövaikutusten vähentäminen on tärkeä osa toimintaamme. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on ilmastoneutraali energiantuotanto.


Hiilineutraali energia

Tavoitteenamme on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.


Ympäristövaikutukset

Energiantuotannon savukaasupäästöt ovat merkittävin ympäristövaikutuksemme.


Ilmastovaikutukset

Tavoitteenamme on vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

Jaa: