• Asiakaspalvelumme palvelee normaalisti verkossa ja puhelimitse, asiakaspalvelupiste Helsingin Kampissa on toistaiseksi suljettu.

Vastuullisuusraportti

Energian alkuperä ja kestävyys

Energian alkuperä ja toimitusketju vaikuttavat ympäristöön ja kestävyyteen.

Energian alkuperä ja kestävyys

Polttoaineiden hankintaketjuihin liittyy ympäristövaikutusten ja -riskien lisäksi myös taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja riskejä. Tavoitteenamme on tuntea tuottamamme energian alkuperä ja koko elinkaaren ympäristövaikutukset.  

Vuonna 2019 keskustelu biomassan kestävyydestä jatkui edelleen vilkkaana. Loppuvuodesta 2018 Euroopan komissio julkaisi puhtaan energian paketin ja uusiutuvan energian direktiivin, joka sisälsi kiinteän biomassan kestävyyteen liittyviä vaatimuksia. Varaudumme tuleviin kestävyyskriteereihin jo etukäteen.

Polttoaineiden alkuperä

Tunnemme polttoaineidemme alkuperän. Vuonna 2019 hankimme polttoaineita yhteensä 340 miljoonalla eurolla (2018: 360 milj. euroa).  

Vuonna 2019 hankimme kivihiilen Venäjältä. Edellytämme kivihiilen toimittajilta sitoutumista vastuullisen liiketoiminnan käytäntöihin, vähintään YK:n Global Compact -periaatteisiin.  

Käyttämämme maakaasu tuli meille kokonaisuudessaan vuonna 2019 putkea pitkin Länsi-Siperiasta, Venäjältä.  

Käynnistys- ja varapolttoaineena sekä huippulämpökeskusten polttoaineena käyttämämme polttoöljy hankittiin vuonna 2019 kotimaisilta ja pohjoismaisilta jalostamoilta.

Puupellettien alkuperä

Suurin osa käyttämistämme puupelleteistä on valmistettu Suomessa saha- ja puunjalostusteollisuuden sivutuotteista. Vuonna 2019 hankimme pellettiä myös Virosta. Ulkomailta hankitun pelletin raaka-aineena olivat saha- ja puunjalostusteollisuuden sivutuotteet sekä metsäteollisuudelle kelpaamattomasta pyöreästä puusta valmistettu hake.

Tavoitteemme on, että 100 prosenttia hankkimastamme biomassasta on kestävää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankimme pellettejä, jotka ovat kestävyyssertifioituja (esim. PEFC, FSC tai SBP) tai muulla tavoin alkuperävalvottuja. Vuonna 2019 käytetystä pelletistä 81 prosenttia oli kestävyyssertifioitua ja loput sertifikaatin hyväksymällä tavalla alkuperävalvottuja tai peräisin sertifioiduilta toimittajilta.

Pyydämme pelletin toimittajilta tiedot pelletin ja sen raaka-aineen alkuperästä, pelletin toimitusketjusta ja mahdollisista sertifioinneista. Myös pelletin toimittajilta edellytetään sitoutumista vastuullisen liiketoiminnan käytäntöihin. Olemme auditoineet itse kaikki pelletintoimittajamme ja teemme jatkossakin pellettitoimittajien auditointeja, joissa kiinnitetään huomiota toimitusvarmuuteen, pelletin laatuun, alkuperä- ja kestävyysasioihin sekä koko ketjun vastuullisuuteen.

Koko elinkaari tärkeä

Tavoitteenamme on tuntea tuottamamme energian koko elinkaaren ympäristövaikutukset. Olemme arvioineet, miten uusiutuvan energian lisääminen vaikuttaa ympäristöön ja energiantuotannon koko elinkaaren päästöihin. Suomen ympäristökeskuksen kanssa tekemämme tutkimukset osoittavat, että voimalaitoksen päästöt vähenevät, kun hiiltä korvataan biomassalla.  

Tavoitteena on, että aina kun otamme käyttöön uusia polttoainejakeita tai energiantuotantotapoja, selvitämme elinkaaren ympäristövaikutuksia jo etukäteen.

Vesivoima vaikuttaa lähivesistöihin

Vesivoima on uusiutuva energiamuoto, josta ei synny ilmanlaatuun vaikuttavia päästöjä, mutta se muuttaa lähivesistöjen ekosysteemejä ja rajoittaa kalojen liikkumista. Vesivoimatuotanto edellyttää vesien säännöstelyä, mikä vaikuttaa myös vesistön virkistyskäyttöön. Kompensoimme Kymijoen länsihaarassa sijaitsevien vesivoimalaitostemme aiheuttamia haittoja kalatalousmaksulla, jolla huolehditaan mm. kalojen istutuksista.  

Olemme mukana Luonnonvarakeskuksen jatkotutkimushankkeessa, jossa selvitetään rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteitä mm. Iijoella, Oulujoella, Kemijoella, Ala-Koitajoella, Pielis-ja Lieksanjoella sekä Kymijoella. Hanke seuraa vaelluskalojen (lohi, taimen ja siika) käyttäytymistä jo rakennetuissa kohteissa. Kerättyä tutkimustietoa voidaan käyttää sekä hankekohteiden että myös uusien vaelluskalojen kulkua parantavien toteuttamisratkaisujen yhteydessä. Meille on tärkeää saada tietoa erilaisista kalojen liikkumiseen vaikuttavista keinoista.  

Vuonna 2017 käynnistimme selvityksen, jossa kartoitetaan parasta ja kustannustehokkainta tapaa varmistaa vaelluskalojen kulku Kymijoella Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitospatojen ohi. Myös uudet ja innovatiiviset ratkaisut haluttiin selvittää. Selvitys on osa valtion kärkihankkeita, ja se tehtiin yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Esiselvitys ja selvitys valmistuivat vuonna 2018. Työ jatkui radiokalatutkimuksella (Lohen nousuvaellus ja käyttäytyminen ja Lohen vaelluspoikasten käyttäytyminen), jossa pyrittiin saamaan selville kalojen todellista liikkumista. Selvitys valmistui kokonaisuudessaan vuonna 2019. Ahvenkosken osalta projektissa muodostui hyvä käsitys kalan kulusta. Tuloksia käydään läpi vuonna 2020 sidosryhmätyöpajassa. Klåsarön voimalaitospadon ohittaminen on ongelmallinen, ja siihen tarvitaan lisätutkimuksia.

Jaa: