Hiilineutraali energia

Tavoitteenamme on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

Energiantuotantoa Katri Valan lämpöpumpulla

Hiilineutraali energiantuotanto tarkoittaa tuotantoa, joka ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä eikä siten lämmitä ilmastoa. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, lisätä uusiutuvan energian osuus 25 prosenttiin ja puolittaa kivihiilen käyttö. Valmistaudumme luopumaan kivihiilestä vuonna 2029 hallituksen linjauksen mukaisesti.

Kivihiilen käyttö lopetetaan vaiheittain: Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Hanasaaren lämmöntuotanto korvataan lämmön kierrättämisellä lämpöpumpuilla, energian varastoinnilla ja Vuosaareen rakennettavalla biolämpölaitoksella.
Biolämpölaitoksen valmistuttua Hanasaaren voimalaitos siirtyy vara- ja huippukäyttöön vuoden 2022 lopulla. Salmisaari säilyy tärkeänä energiantuotantoalueena; siellä kivihiili korvataan vuoteen 2029 mennessä. Ratkaisujen suunnittelu on täydessä vauhdissa. Energiantuotanto on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vähintään 80 % päästöistä vähennämme itse ja loput kompensoimme eli huolehdimme, että päästövähennykset toteutetaan muualla.

Helen sitoutui ensimmäisenä suomalaisena energiayhtiönä asettamaan tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteen (Science Based Target). Päästölaskenta tulee perustumaan GHG-protokollaan eli CO2-päästöjen lisäksi huomioidaan myös muut kasvihuonekaasut, jotka lasketaan elinkaariperusteisesti. Tarkasteluun otetaan suorien piipunpääpäästöjen (scope 1) lisäksi toiminnasta syntyvät välilliset päästöt kuten kiinteistöjen ja liikkumisen (scope 2) sekä hankintojen päästöt (scope 3).

Energiantuotanto vuonna 2020

Vuonna 2020 uusiutuvalla energialla tuottamamme energian osuus oli 14 prosenttia (2019: 12 %). Osuuden kasvu johtui lämpimän vuoden johdosta fossiilisen tuotannon vähenemisenä. Päästöttömän tuotannon osuus oli 26 prosenttia. Tuotamme päästötöntä energiaa ydinvoimalla ja uusiutuvalla energialla: vesivoimalla, puupelleteillä, tuulivoimalla ja aurinkoenergialla sekä erilaisista hukkaenergiavirroista lämpöpumppujen avulla.

Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa

  %
2017 12
2018 12
2019 12
2020 14
Tavoite 2025 25

Tuotamme energiaa pääasiassa voimalaitoksissamme ja lämpölaitoksissamme eri puolilla Helsinkiä. Täydennämme tuotantoamme myös Helsingin ulkopuolelta tytär- ja osakkuusyhtiöidemme sekä ostojen kautta.

Vuonna 2020 tuotantomäärämme pienenivät edellisvuoteen verrattuna, johtuen normaalia lämpimämmästä alku- ja loppuvuodesta ja sähkömarkkinatilanteesta. Sähkön hinta Suomessa oli 28,0 €/MWh. Näin alhainen sähkön hinta on viimeksi ollut 2000-luvun alussa. Tuotimme sähköä 6 120 gigawattituntia (2019: 6520 gigawattituntia), lämpöä 6420 gigawattituntia (2019: 7 000 gigawattituntia) ja jäähdytystä 179 gigawattituntia (2019: 173 gigawattituntia).

Kaukolämmön alkuperä, GWh

  Maakaasu Kivihiili Lämpöpumppu Bio Öljy
2015 3380 2550 420 20 50
2016 2190 4150 490 100 170
2017 1980 4320 570 150 70
2018 2510 3850 570 190 80
2019 2270 3940 545 185 60
2020 2720 2960 495 217 31

Sähkön alkuperä, GWh

  Maakaasu Kivihiili Ydinvoima Uusiutuvat
2015 3460 1240 1390 890
2016 1950 2090 1460 960
2017 1790 2140 1370 990
2018 2290 2100 1460 880
2019 2270 1980 1520 820
2020 2320 1375 1475 950

Katso myymämme sähkön, lämmön ja jäähdytyksen ominaispäästöt ja alkuperä.

Vuonna 2020 kivihiilellä tuottamamme energian määrä laski 28 % ja maakaasutuotannon määrä kasvoi 12 %. Muutos johtuu maakaasumarkkinoiden avautumisesta ja kaasun kilpailukyvyn parantumisesta, energiamarkkinatilanteesta sekä lauhasta talvesta. Tulevaisuudessa kivihiilen osuus putoaa merkittävästi, kun Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä ja valmistaudumme luopumaan kivihiilestä vuonna 2029 hallituksen linjauksen mukaisesti.

Tuotimme ydinvoimaa osakkuusyhtiömme Teollisuuden Voima Oy:n kautta 1410 gigawattituntia. Ydinvoiman tuotanto laski yhden prosentin. Vesivoiman tuotanto oli 850 GWh (2019: 700 GWh) eli se kasvoi paremman vesivuoden myötä 21 prosenttia.

Erilaisista hukkalämmöistä, kuten puhdistetun jäteveden lämmöstä ja kiinteistöjen hukkalämmöistä lämpöpumpuilla tuottamamme energian määrä laski 9 %, ollen 490 gigawattituntia (2019: 540 gigawattituntia). Tuotannon aleneminen johtui Katri Valan lämpöpumppulaitoksen pitkästä seisokista, jossa laitosta uudistettiin.

Puupelleteillä tuottamamme energian määrä oli 220 GWh, mikä laski 4 % edellisestä vuodesta johtuen siitä, että pellettiä käytettiin kivihiilen kanssa seospoltossa aiempaa vähemmän.

Puupelleteillä tuotettu energia

  GWh
2017 230
2018 220
2019 230
2020 220

Tuotimme tuulivoimalla aiempaa enemmän energiaa, yhteensä 87 gigawattituntia (2019: 70 gigawattituntia). Hankimme tuulivoimaa osakkuusyhtiömme Hyötytuuli Oy:n kautta.
Tuulivoimatuotannon odotetaan kasvavan jatkossa huomattavasti uusien hankkeiden ja omistuksen lisäämisen myötä.

Lisäsimme myös aurinkoenergian tuotantoa. Rakensimme aurinkovoimaloita asiakkaidemme kiinteistöihin ja jatkoimme aurinkolämmön talteenottoa kiinteistöistä kaukojäähdytyksen avulla. Asiakkaiden kanssa yhdessä toteuttamamme aurinkovoimalat tuottivat v. 2020 yhteensä 6,5 GWh energiaa.

Investointeja vähäpäästöiseen energiantuotantoon

Teimme investointipäätöksiä yhteensä 350 miljoonan euron edestä hiilineutraaliin tuotantoon.

Tavoite hiilineutraalista energiajärjestelmästä ohjaa tulevaisuuden energiajärjestelmämme kehittämistä. Teemme vaiheittain investointeja päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi sekä hyödynnämme uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet. Kehitämme uusia energiantuotantoratkaisuja myös yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa. Uudet avaukset teollisten hukkalämpöjen, meriveden ja geotermisen lämmön hyödyntämiseen olivat merkittäviä askelia kohti hiilineutraaliutta.

Helen kasvattaa merkittävästi tuulivoimatuotantoaan lähivuosina. Kokonaisinvestointi vuonna 2020 uuteen tuulipuistoon oli yhteensä 100 miljoonaa euroa. Helen on aloittanut Lakiakangas 3 -tuulipuiston (86 MW) rakentamisen Pohjanmaalle yhdessä hankekehittäjä CPC Finlandin kanssa. Hanke tukee Helenin tavoitetta viisinkertaistaa tuulivoimatuotanto kahdessa vuodessa. Uuden tuulipuiston energiaa Helen tarjoaa asiakkailleen vuonna 2022. Lisäksi osakkuusyhtiö Hyötytuulella on rakennusvaiheessa kaksi tuulipuistoa, jotka valmistuvat tuotantoon vuosina 2021 ja 2022. Hyötytuulella on selvitettävänä myös useita suunnitteluvaiheessa olevia hankkeita eri puolella Suomea.

Vuoden 2020 aikana investoimme 59,3 miljoonaa euroa päästöjen vähentämiseen ja vähäpäästöisen energiantuotannon lisäämiseen sekä teimme investointipäätöksiä yhteensä 350 miljoonan euron edestä hiilineutraaliin tuotantoon. Suurimmat investoinnit olivat tuulivoima, Vuosaareen rakenteilla oleva uusi biolämpölaitos, Mustikkamaan luolalämpövarasto sekä Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen laajennus. Hukkalämpöjen ja lämpöpumppujen rooli hiilineutraalissa tulevaisuudessa on suuri ja uusia lämmönlähteitä etsitään jatkuvasti.

Panostamme asiakkaidemme hukka- ja ylijäämälämpöjen hyödyntämiseen. Pauligin Vuosaaren paahtimon paahtoprosessin ylijäämälämpö kierrätetään kaukolämpöverkkoon. Tämä vastaa 1000 kerrostalokaksion vuotuista lämmöntarvetta.

Laajennamme Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitosta uusilla kuudennella ja seitsemännellä lämpöpumpulla. Uusien lämpöpumppujen myötä Katri Valan lämpöpumppulaitoksen lämpöteho nousee 155 megawattiin ja jäähdytysteho 103,5 megawattiin. Investoinnin arvo on noin 50 miljoonaa euroa ja sen myötä hiilidioksidipäästömme vähenevät 150 000 tonnia vuodessa. Lämpöpumput valmistuvat vuosina 2021 ja 2023.

Rakennamme Vuosaaren voimalaitosten yhteyteen lämpöpumpun, joka käyttää lämmön lähteinä voimalaitoksen omaa jäähdytysvesikiertoa ja meriveden lämpöä. Kyseessä on tässä kokoluokassa ainutlaatuinen meriveden lämpöä hyödyntävä lämpöpumppu Suomessa. Hanke valmistuu vuonna 2022. Teholtaan se on 13 MW kaukolämpöä ja 9,5 MW kaukojäähdytystä.

Ydinvoimaosuuksiemme määrä kasvaa, kun Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen käyttö alkaa. Laitostoimittaja Areva–Siemens-konsortiolta elokuussa 2020 saadun päivitetyn aikataulun mukaan Olkiluoto 3:n polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

Rakennamme suuren lämpövaraston syvällä Helsingin kallioperässä sijaitseviin, käytöstä poistettuihin Mustikkamaan öljyluoliin. Varaston tilavuus on 260 000 kuutiometriä ja siihen voi varastoida 12 gigawattituntia lämpöä. Lämpövaraston lataus- ja purkuteho on 120 megawattia ja täydellä teholla purkaminen tai lataaminen kestää neljä vuorokautta. Varasto lisää Helsingin energiajärjestelmän joustavuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Investoinnin arvo on noin 15 miljoonaa euroa. Lämpövarasto valmistuu vuonna 2021.

Lisäämme vesivoiman tuotantoa uudistamalla Kymijoella sijaitsevan Klåsarön vesivoimalaitoksen, jonka teho on 4,6 megawattia ja vuosituotanto noin 32 gigawattituntia. Voimalaitoksen turbiinien modernisoinnilla laitoksen tuotantomäärä on suunniteltu nousevan noin 10 %. Uudistusprojekti valmistui viime vuoden lopulla ja laitokset ovat tuotannossa.

Helen on luopunut Vanhankaupunginkosken voimalamuseon energiantuotantokäytöstä. Museovoimalalla ei ole energian tuotannon kannalta valtakunnallista merkitystä (teho 0,25 MW), mutta sillä ja erityisesti Vanhankaupunginkosken padolla on haitallisia vaikutuksia joen ekosysteemiin ja vaelluskalakantoihin.

Lisäämme aurinkoenergian tuotantoa omissa ja asiakkaidemme kiinteistöissä. Vuonna 2020 rakensimme Patolan ja Myllypuron lämpölaitosten sekä Vuosaaren voimalaitoksen varastorakennuksen katolle aurinkovoimalat. Tutkimme omissa aurinkovoimaloissamme aurinkoenergiamarkkinoiden uusimpia komponentteja maailmalta ja niiden toimintaa Suomen olosuhteissa. Rakennamme lisää aurinkovoimaloita kiinteistöjemme katolle vuonna 2021. Suurin osa rakentamistamme aurinkovoimaloista sijaitsee asiakkaidemme kiinteistöissä.

Rakennamme biolämpölaitoksen Vuosaareen

Parhaillaan rakennamme Vuosaareen uutta biolämpölaitosta, jonka rakennustyöt käynnistyivät keväällä 2020. Biolämpölaitos on kooltaan 260 MW ja sen investoinnin arvo on noin 270 miljoonaa euroa. Laitos valmistuu käyttöön lämmityskaudelle 2022-2023. Tämä ja aiemmin tehdyt investointipäätökset lämpöpumpuista ja energian varastoinnista mahdollistavat Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen. Biolämpölaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 330 000 tonnia vuodessa.

Edistämme tulevaisuuden ratkaisuja

Helsingin energiajärjestelmä on joustava ja mahdollistaa erinomaisesti erilaiset uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian ratkaisut. Kaukolämpöverkko on loistava alusta mm. hukkalämpöjen ja tulevaisuuden energialähteiden hyödyntämiseen ja kuljettamiseen kuluttajille. Lämpö- ja jäähdytysverkot ovat polttoaineesta tai tuotantotavasta riippumattomia.

Biopolttoaineiden lisäämisen lisäksi selvitämme esimerkiksi hukkalämpöjen hyödyntämistä erilaisten lämpöpumppujen, aurinkolämmön, geotermisen lämmön ja modulaarisen ydinvoiman ja vedyn hyödyntämistä. Lisäksi kartoitamme kysyntäjouston, hajautetun tuotannon, varastoinnin ja energiansäästön mahdollisuuksia sekä yhdessä asiakkaiden kanssa toteutettavia tuotanto- ja energiatehokkuusratkaisuja.

Ratkaisuliiketoimintaan kuuluva Uudet ratkaisut yksikkömme konseptoi ja testaa jatkuvasti useita energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä tukevia tuote- ja palveluaihioita yhdessä kuluttaja- ja yritysasiakkaiden kanssa. Konseptien lähtökohta on palvella asiakkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita energiatehokkuuden ja liikkumisen saralla ja uudistaa Helenin tuoteportfoliota ympäristöystävällisin keinoin.

Selvitämme Kilpilahden jalostamojen hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia yhteistyössä kumppanien kanssa. Kilpilahdessa syntyy merkittävä määrä matalalämpöistä hukkalämpöä, jota ei tähän mennessä ole pystytty jalostamaan hyötykäyttöön. Teknis-taloudellinen selvitys valmistui vuonna 2020. Hankkeelle on haettu elpymisrahaa. Parhaillaan arvioidaan hankkeen edellytyksiä siirtyä suunnitteluvaiheeseen

Kehitimme Vuosaareen Kaupunkijalostamoa yhdessä Lassila & Tikanojan ja VTT:n kanssa, tavoitteena kiertotalouden mukainen materiaalien ja energian hyödyntäminen. Kaupunkijalostamon tarkoituksena on jalostaa vaikeasti kierrätettävistä materiaaleista ja biomassasta korkean jalostusasteen tuotteita. Näin tehostetaan kaupungin materiaalikiertoa. Sivutuotteena prosessista saadaan lämpöä, joka kierrätetään kaukolämpöverkkoon. Kaupunkijalostamon raaka-aine-, teknologia- ja lopputuotemarkkinan esiselvitystyötä toteutettiin vuoden 2020 aikana. Esiselvitystyön tuloksien perusteella hanketta ei kannata edistää nykyisessä konseptissaan. Hanketta jatketaan soveltavin osin kiertotalous-teeman alla.

Modulaariset pienydinreaktorit eli SMR-reaktorit (Small Modular Reactors) ovat yksi mahdollisuus uuden energia-aikakauden hiilineutraalien ja vähäpäästöisten energiantuotantotapojen joukossa, joiden kehitystä Helen seuraa. Osallistumme aktiivisesti SMR-teknologian toimintaedellytysten kehittämiseen ja hyödyntämiseen kaukolämmössä osana syyskuussa 2020 käynnistynyttä Business Finlandin rahoittamaa kaksivuotista EcoSMR-hanketta. (Finnish Ecosystem for Small Modular Reactors). Hanke yhdistää suomalaisia toimijoita kehittämään liiketoimintaa pienreaktoreiden mahdollisuuksien ympärille.

Suunnittelemme lämmön kausivarastoa Kruunuvuorenrannan käytöstä poistettuihin öljyluoliin. Ratkaisussa Kruunuvuorenrannan kausivaraston suuret luolat täytetään kesäaikaan auringon lämmittämällä merivedellä, jota hyödynnetään talvikaudella lämpöpumppujen energianlähteenä. Luolien tilavuus on yhteensä noin 300 000 kuutiometriä. Toteutamme hankkeen, jos sen tekniset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät.

Selvitämme myös tuulivoiman lisäämistä, jos sopivia kohteita löytyy ja investoinnit osoittautuvat kannattavaksi. Olemme kiinnostuneita rakentamaan tuulivoimaa myös Helsingin edustalle.

Meriveden lämmön hyödyntämismahdollisuuksien selvittämiseksi Helenin kaukolämmön tuotannossa on meneillään esiselvitys. Lähtökohtana on talviajan kylmän meriveden teknistaloudellinen hyödynnettävyys.

Uusi tekoälyjärjestelmämme parantaa energian tuotannon suunnittelua ja vähentää päästöjä. Olemme kehittäneet tekoälyyn perustuvan ratkaisun, jonka avulla lämmön kulutuksen ennustaminen on aiempaa tarkempaa ja tuotannon suunnittelu tehokkaampaa. Energiajärjestelmän tehostumisen myötä päästöt vähenevät. Kyseessä on Helenin ensimmäinen tuotantokäyttöön otettu tekoälyjärjestelmä, joka tehtiin yhdessä Silo AI:n kanssa.

Ulkoilman lämmön hyödyntämismahdollisuuksien selvittämiseksi Helenin kaukolämmön tuotannossa on meneillään esiselvitys. Selvityksessä tarkastellaan lämpökeskuskokoluokan lämpöpumppujen ns. ilma-vesilämpöpumppujen hyödyntämismahdollisuuksia ulkoilman lämmön keräämisessä ja muuttamisessa kaukolämmöksi. Keskeisessä osassa selvitystä ovat lämmönkeräyslaitteiden ja lämpöpumppujen teknistaloudellinen soveltuminen kaukolämmön tuotantokoneistoon.

Geotermisen lämmön hyödyntämisratkaisut ovat tällä hetkellä vielä kehitys- ja pilotointivaiheessa. Helen pilotoi tutkimushankkeessa teknologiaa ensin 2,5 km:n syvyisellä koekaivolla, jonka kokemuksien, tutkimuksen ja esisuunnittelun perusteella tehdään päätös 4-7 km syvän kaivon jatkoprojektista. Olemme aktiivisesti mukana useissa Business Finlandin ja EU-hankkeissa, oppilasyhteistöissä sekä osakkaana Clic-innovaatioklusterissa. Tutkimuskohteita näissä ovat esimerkiksi hiilidioksidin hyötykäyttö, vetytalouden mahdollisuudet sekä älykkään kaupungin kehitys.

Olemme aloittaneet esiselvityksen vetytaloudesta ja vedyn hyödyntämisestä tuotannossa. Selvityksellä pyritään saamaan selville vetytalouden kokonaiskuva ja vedyn hyödynnettävyys laitoksillamme. Tähän liittyy useampi tutkimus- ja kehityshanke yhteistyössä kumppanien kanssa mm. Aalto yliopiston "Advanced Energy Project"-kurssin yhteistyö. BECCU-tutkimushankkeessa (Performance chemicals and transportation fuels from bio-CO2 and hydrogen) tutkitaan bioperäisen hiilidioksidin hyötykäyttömahdollisuuksia korkea-arvoisten lopputuotteiden näkökulmasta. Hanke tarkastelee vetytalouden mahdollisuuksia Power-to-X-näkökulmasta. Lisäksi selvitämme vedyn hyödyntämisen liiketoimintamalleja.

Olemme mukana EU-SysFlex-tutkimushankkeessa. Energiamurroksessa sähköverkkoon kytkeytyy entistä suurempi määrä uusiutuvaa energiaa ja tällöin voimajärjestelmää tulee tehokkaasti tukea koordinoitujen joustojen avulla. Tutkimme hankkeessa sähköverkkoon kytkettyjen pienempien resurssien, kuten sähkövarastojen ja sähköautojen latauspisteiden, kyvykkyyttä osallistua joustomarkkinoille.

EU-rahoitteisessa, VTT:n koordivoimassa, FLEXCHX-hankkeessa (Flexible combined production of power, heat and transport fuels from renewable energy sources) kehitetään tulevaisuuden energiajärjestelmien konsepteja, jossa uusiutuvat energiantuotantomuodot, kuten aurinko- ja tuulienergia, ovat nykyhetkeä merkittävämpänä osana kokonaissähköntuotantoa. Hankkeessa haetaan parhaita toimintamalleja sähkön- ja lämmöntuotannon kausivaihtelujen tasapainottamiseksi.

Energiatehokkuus on toimintamme perusta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto yhdessä kaukolämmön ja voimakkaasti kasvavan kaukojäähdytyksen kanssa muodostavat energiatehokkaan energiajärjestelmän perustan Helsingissä.

Tavoitteenamme on parantaa energiatehokkuutta 5,4 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Pyrimme hyödyntämään hukka- ja kierrätyslämpöjä entistä tehokkaammin, optimoimaan tuotantoa sekä tehostamaan sähköasemien omakäyttöenergian käyttöä.

Merkittäviä toimenpiteitä vuonna 2020 olivat Katri Valan lämpöpumppulaitoksen tehonkorotus, lämmönjakelun tehostaminen optimointiohjelmalla ja tekoälyä hyödyntämällä. Salmisaaren voimalaitoksella toteutettiin sisäisen jäähdytysvesikierron lämmön talteenotto. Vuosaareen voimalaan ollaan rakentamassa merivettä ja prosessilämpöjä hyödyntävä lämpöpumppu. Patolan lämpökeskuksen katolle asennetulla aurinkopaneelilla pienennetään puolestaan laitoksen omakäyttöä jne. Vuosi 2020 on energiatehokkuussopimuksen välitavoitevuosi ja nyt näyttää siltä, että tavoitetta vuodelle 2025 pitää nostaa.

Vuonna 2020 Helen-konsernin energiantuotannon tehokkuus oli peräti 95,29 prosenttia (2019: 94,25 prosenttia). Tämä johtuu em. toimenpiteiden lisäksi vähäpäästöisemmän ja energiatehokkaamman tuotannon osuuden kasvusta.

Asiakkaiden energiatehokkuuden edistäminen on yksi energiatehokkuussopimuksen päätavoitteista. Uudistuneen strategian myötä uusien asiakkaille tarjottavien energiatehokkuuspalvelujen määrä on kasvanut voimakkaasti ja liikevaihto on kasvussa. Valikoimassa on mm. maalämpö, kiinteistöjäähdytys, aurinkosähköjärjestelmät, sähköautojen latausratkaisut, kysyntäjousto, virtuaaliakku, lämmitystä optimoiva kiinteistövahti ja patteriverkoston perussäätö. Kaiken kaikkiaan Helen on investoimassa 100 M€ seuraavan viiden vuoden kuluessa asiakkaiden energiaratkaisuihin.

Katso myös


Ympäristövastuu

Ympäristövaikutusten vähentäminen on tärkeä osa toimintaamme. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on ilmastoneutraali energiantuotanto.


Ympäristövaikutukset

Energiantuotannon savukaasupäästöt ovat merkittävin ympäristövaikutuksemme.


Ilmastovaikutukset

Tavoitteenamme on vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.


Energian alkuperä ja kestävyys

Energian alkuperä ja toimitusketju vaikuttavat ympäristöön ja kestävyyteen.

Jaa: