• Heleniltä lähetetty sähköpostitse ja kirjeellä virheellisiä sähkösopimuksen sopimusvahvistuksia. Lue lisää

Hiilineutraali energia

Tavoitteenamme on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

Energiantuotantoa Katri Valan lämpöpumpulla

Hiilineutraali energiantuotanto tarkoittaa tuotantoa, joka ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä eikä siten lämmitä ilmastoa. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, lisätä uusiutuvan energian osuus 25 prosenttiin ja puolittaa kivihiilen käyttö.

Valmistaudumme luopumaan kivihiilestä vuonna 2029 hallituksen linjauksen mukaisesti. Kivihiilen käyttö lopetetaan vaiheittain: Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Hanasaaren lämmöntuotanto korvataan lämmön kierrättämisellä lämpöpumpuilla, energian varastoinnilla ja Vuosaareen rakennettavalla biolämpölaitoksella. Salmisaari säilyy tärkeänä energiantuotantoalueena; siellä kivihiili korvataan vuoteen 2029 mennessä. Ratkaisujen suunnittelu on täydessä vauhdissa. Energiantuotanto on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vähintään 80 % päästöistä vähennämme itse ja loput kompensoidaan eli Helen huolehtii, että päästövähennykset toteutetaan muualla.

Energiantuotanto vuonna 2019

Vuonna 2019 uusiutuvalla energialla tuottamamme energian osuus oli 12 prosenttia, eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (2018: 12 %).

Päästöttömän tuotannon osuus oli 23 prosenttia. Tuotamme päästötöntä energiaa ydinvoimalla ja uusiutuvalla energialla: vesivoimalla, puupelleteillä, tuulivoimalla ja aurinkoenergialla sekä erilaisista hukkaenergiavirroista lämpöpumppujen avulla.

Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa

  %
2016 10
2017 12
2018 12
2019 12
Tavoite 2025 25

Tuotamme energiaa pääasiassa voimalaitoksissamme ja lämpölaitoksissamme eri puolilla Helsinkiä. Täydennämme tuotantoamme myös Helsingin ulkopuolelta osakkuusyhtiöidemme ja ostojen kautta.

Vuonna 2019 tuotantomäärämme pienenivät edellisvuoteen verrattuna, johtuen normaalia lämpimämmästä alku- ja loppuvuodesta ja sähkömarkkinatilanteesta Tuotimme sähköä 6 520 gigawattituntia (2018: 6730 gigawattituntia), lämpöä 7 000 gigawattituntia (2018: 7 140 gigawattituntia) ja jäähdytystä 173 gigawattituntia (2018: 180 gigawattituntia).

Kaukolämmön alkuperä, GWh

  Maakaasu Kivihiili Lämpöpumppu Bio Öljy
2015 3380 2550 420 20 50
2016 2190 4150 490 100 170
2017 1980 4320 570 150 70
2018 2510 3850 570 190 80
2019 2270 3940 545 185 60

Sähkön alkuperä, GWh

  Maakaasu Kivihiili Ydinvoima Uusiutuvat
2015 3460 1240 1390 890
2016 1950 2090 1460 960
2017 1790 2140 1370 990
2018 2290 2100 1460 880
2019 2270 1980 1520 820

Katso myymämme sähkön, lämmön ja jäähdytyksen ominaispäästöt ja alkuperä.

Vuonna 2019 kivihiilellä tuottamamme energian määrä laski 1 prosentin 5920 gigawattituntiin ja maakaasutuotannon määrä laski 6 prosenttia 4490 gigawattituntiin. Muutos johtuu energiamarkkinatilanteesta. Tulevaisuudessa kivihiilen osuus putoaa merkittävästi, kun Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä ja valmistaudumme luopumaan kivihiilestä vuonna 2029 hallituksen linjauksen mukaisesti.  

Tuotimme ydinvoimaa osakkuusyhtiömme Teollisuuden Voima Oy:n ja ostojen kautta 1520 gigawattituntia. Ydinvoiman tuotanto laski 1 prosenttia. Vesivoiman tuotanto oli 700 GWh (2018: 760 GWh) eli se väheni kuivan vesivuoden myötä 8 prosenttia.  

Erilaisista hukkalämmöistä, kuten puhdistetun jäteveden lämmöstä ja kiinteistöjen hukkalämmöistä lämpöpumpuilla tuottamamme energian määrä laski 5 %, ollen 540 gigawattituntia (2018: 570 gigawattituntia). Korkea sähkön hinta vähensi lämpöpumppujen käyttöä. Lisäksi lämmön tarve oli pienempi.  

Puupelleteillä tuottamamme energian määrä oli 230 GWh, mikä nousi 5 % edellisestä vuodesta. Saimme vuonna 2018 käyttöön vihityn Salmisaaren pellettilämpölaitoksen teknisiä toimintaongelmia osittain ratkaistua. Jatkoimme puupelletin seospolttoa myös Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa, mutta kokonaisenergiatuotanto laski edellisestä vuodesta. Biokaasua emme käyttäneet vuonna 2019.

Puupelleteillä tuotettu energia

  GWh
2017 230
2018 220
2019 230

Tuotimme tuulivoimalla aiempaa enemmän energiaa, yhteensä 70 gigawattituntia (2018: 60 gigawattituntia). Hankimme tuulivoimaa osakkuusyhtiömme Hyötytuuli Oy:n kautta. Tuotantomäärä kasvoi, sillä osaomistamamme Hyötytuuli Oy:n hankki omistukseensa syksyllä 2018 Jokelan tuulivoimapuiston. Tuulivoimatuotannon odotetaan kasvavan myös vuonna 2020.  

Lisäsimme myös aurinkoenergian tuotantoa. Aurinkovoimalamme Kivikossa, Suvilahdessa ja kesällä 2019 valmistuneessa Messukeskuksessa tuottivat vuonna 2019 sähköä yhteensä 1,0 gigawattituntia (2018: 1,0 gigawattituntia). Rakensimme aurinkosähkövoimaloita asiakkaidemme kiinteistöihin ja jatkoimme aurinkolämmön talteenottoa kiinteistöistä kaukojäähdytyksen avulla.

Investointeja vähäpäästöiseen energiantuotantoon

Tavoite hiilineutraalista energiajärjestelmästä ohjaa tulevaisuuden energiajärjestelmämme kehittämistä. Teemme vaiheittain investointeja päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi sekä hyödynnämme uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet. Kehitämme uusia energiantuotantoratkaisuja myös yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa. Uudet avaukset teollisten hukkalämpöjen, meriveden ja geotermisen lämmön hyödyntämiseen olivat merkittäviä askelia kohti hiilineutraaliutta.    

Vuoden 2019 aikana investoimme 56 miljoonaa euroa päästöjen vähentämiseen ja vähäpäästöisen energiantuotannon lisäämiseen. Suurimmat investoinnit olivat pellettilämpökeskus, luolalämpövarasto sekä lämpöpumppu[ET1]  Keskuskadun jäähdytyslaitokseen[ET2] .[ET3]   

Hukkalämpöjen ja lämpöpumppujen rooli hiilineutraalissa tulevaisuudessa on suuri ja uusia lämmönlähteitä etsitään jatkuvasti.  

Pauligin Vuosaaren paahtimon paahtoprosessin ylijäämälämpö kierrätetään kaukolämpöverkkoon. Tämä vastaa 1000 kerrostalokaksion vuotuista lämmöntarvetta.

Rakennamme uuden lämpöpumpun täydentämään Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitosta. Uuden lämpöpumpun kaukolämpöteho on 18 megawattia ja jäähdytysteho 12 megawattia. Sen myötä Katri Valan lämpöpumppulaitoksen lämpöteho nousee 123 megawattiin ja jäähdytysteho 82 megawattiin. Laitoksen tuotantomäärä kasvaa jopa 30 prosenttia. Investoinnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa ja sen myötä hiilidioksidipäästömme vähenevät 65 000 tonnia vuodessa. Lämpöpumppu valmistuu vuonna 2021.  

Helen rakentaa Vuosaaren voimalaitosten yhteyteen lämpöpumpun, joka käyttää lämmön lähteinä voimalaitoksen omaa jäähdytysvesikiertoa ja meriveden lämpöä. Kyseessä on tässä kokoluokassa ainutlaatuinen meriveden lämpöä hyödyntävä lämpöpumppu Suomessa. Rakentaminen alkaa vuonna 2020 ja valmistuu 2022. Teholtaan se on 13 MW kaukolämpöä ja 9,5 MW kaukojäähdytystä.

Ydinvoimaosuuksiemme määrä kasvaa, kun Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen käyttö alkaa. Laitostoimittaja Areva-Siemens-konsortiolta saadun päivitetyn aikataulun mukaan Olkiluoto 3 liitetään valtakunnan sähköverkkoon marraskuussa 2020 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2021.

Lisäksi rakennamme suuren lämpövaraston syvällä Helsingin kallioperässä sijaitseviin, käytöstä poistettuihin Mustikkamaan öljyluoliin. Varaston tilavuus on 260 000 kuutiometriä, ja siihen voi varastoida 12 gigawattituntia lämpöä. Lämpövaraston lataus- ja purkuteho on 120 megawattia, eli täydellä teholla purkaminen tai lataaminen kestää neljä vuorokautta. Varasto lisää Helsingin energiajärjestelmän joustavuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Investoinnin arvo on noin 15 miljoonaa euroa. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2019, ja lämpövarasto valmistuu vuonna 2021.  

Lisäämme vesivoiman tuotantoa uudistamalla Kymijoella sijaitsevan Klåsarön vesivoimalaitoksen, jonka teho on 4,6 megawattia ja vuosituotanto noin 32 gigawattituntia. Voimalaitoksen turbiinien modernisoinnilla laitoksen tuotantomäärä nousee noin 18 prosenttia. Uudistustyöt tehdään vuosien 2019–2020 aikana. Helen luopui Vanhankaupunginkosken voimalamuseon energiantuotantokäytöstä. Museovoimalalla ei ole energian tuotannon kannalta valtakunnallista merkitystä (teho 0,25 MW), mutta sillä ja erityisesti Vanhankaupunginkosken padolla on haitallisia vaikutuksia joen ekosysteemiin ja vaelluskalakantoihin.  

Rakensimme aurinkovoimalan Messukeskuksen katolle kesällä 2019. Aurinkovoimala koostuu 2300 aurinkopaneelista ja sen teho on 695 kilowattia. Voimala toimii Helenin omalla nimikkopaneelikonseptilla eli kuka tahansa voi vuokrata sieltä oman paneelin. Rakensimme myös kauppakeskus Elon katolle Suomen suurimman kattoasenteisen aurinkovoimalan. 

Rakennamme biolämpölaitoksen Helsinkiin

Selvitimme eri vaihtoehtoja biolämpölaitoksen rakentamisesta Helsinkiin. Suunnitelmissa oli alueet Patolassa, Tattarisuolla ja Vuosaaressa. Biolämmöllä korvataan kivihiilen käyttöä ja varmistetaan kaukolämmön riittävyys Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen jälkeen. Tattarisuon biolämpölaitoksen ympäristövaikutusten arviointiprosessi päättyi keväällä 2019 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen annettua lausuntonsa, jossa todettiin tehtyjen selvitysten olevan tässä vaiheessa riittäviä. Vuosaaren biolämpölaitokselle myönnettiin ympäristölupa keväällä 2019. Helenin hallitus teki suunnittelupäätöksen Vuosaaren biolämpölaitoksesta ja investointipäätös tehtiin alkuvuodesta 2020. Tämä ja aiemmin tehdyt investointipäätökset lämpöpumpuista ja energian varastoinnista mahdollistavat Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen.  

Sekä Tattarisuon että Patolan alueiden energiakäyttöselvitykset etenevät Vuosaaren suunnittelun rinnalla ja mahdolliset päätökset niiden osalta tehdään myöhemmin. Uusia energianhuoltoalueita kuitenkin tarvitaan, energiantuotantomuodosta riippumatta.

Edistämme tulevaisuuden ratkaisuja

Helsingin energiajärjestelmä on joustava ja mahdollistaa erinomaisesti erilaiset uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian ratkaisut.  

Lämpö- ja jäähdytysverkot ovat polttoaineesta tai tuotantotavasta riippumattomia. Biopolttoaineiden lisäämisen lisäksi selvitämme esimerkiksi hukkalämpöjen hyödyntämistä erilaisten lämpöpumppujen, aurinkolämmön, geotermisen lämmön ja modulaarisen ydinvoiman hyödyntämistä. Lisäksi kartoitamme kysyntäjouston, hajautetun tuotannon, varastoinnin ja energiansäästön mahdollisuuksia sekä yhdessä asiakkaiden kanssa toteutettavia tuotanto- ja energiatehokkuusratkaisuja.  

Selvitämme Kilpilahden jalostamojen hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia yhteistyössä Nesteen, Borealis Polymersin, ja eri energiayhtiöiden kanssa. Kilpilahdessa syntyy merkittävä määrä matalalämpöistä hukkalämpöä, jota ei tähän mennessä ole pystytty jalostamaan hyötykäyttöön. Esiselvitys valmistui vuonna 2019 ja jatkuu vuonna 2020 teknis-taloudellisella selvityksellä.  

Kehitämme Vuosaareen Kaupunkijalostamoa yhdessä Lassila & Tikanojan ja VTT:n kanssa, tavoitteena kiertotalouden mukainen materiaalien ja energian hyödyntäminen. Kaupunkijalostamon tarkoituksena on jalostaa vaikeasti kierrätettävistä materiaaleista ja biomassasta korkean jalostusasteen tuotteita. Näin tehostetaan kaupungin materiaalikiertoa. Sivutuotteena prosessista saadaan lämpöä, joka kierrätetään kaukolämpöverkkoon. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi hankkeelle 7,9 miljoonan euron tuen. Suunnittelu ja selvitykset etenevät. Investointipäätös olisi tarkoitus tehdä vuoden 2020 lopussa.  

Modulaariset pienydinreaktorit eli SMR-reaktorit (Small Modular Reactors) ovat keino tuottaa päästötöntä energiaa, joiden kehitystä Helen seuraa ja osallistuu aktiivisesti toimintaedellytysten kehittämiseen. Suunnittelemme lämmön kausivarastoa Kruunuvuorenrannan käytöstä poistettuihin öljyluoliin. Ratkaisussa Kruunuvuorenrannan kausivaraston suuret luolat täytetään kesäaikaan auringon lämmittämällä merivedellä, jota hyödynnetään talvikaudella lämpöpumppujen energianlähteenä. Luolien tilavuus on yhteensä noin 300 000 kuutiometriä. Toteutamme hankkeen, jos sen tekniset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät.  

Selvitämme myös tuulivoiman lisäämistä, jos sopivia kohteita löytyy ja investoinnit osoittautuvat kannattavaksi. Olemme kiinnostuneita rakentamaan tuulivoimaa myös Helsingin edustalle.

Energiatehokkuus on toimintamme perusta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto yhdessä kaukolämmön ja voimakkaasti kasvavan kaukojäähdytyksen kanssa muodostavat energiatehokkaan energiajärjestelmän perustan Helsingissä.  

Tavoitteenamme on parantaa energiatehokkuutta 5,4 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Pyrimme hyödyntämään hukka- ja kierrätyslämpöjä entistä tehokkaammin, optimoimaan tuotantoa sekä tehostamaan sähköasemien omakäyttöenergian käyttöä.  

Vuoden 2019 aikana toteutettiin energiatehokkuuslain edellyttämä energiakatselmus Helen- konsernin Suomen toimintojen ja omistusten osalta. Vaadittu yritystason katselmuksen edellyttämä kohdekatselmus tehtiin Vuosaari B -voimalalle. Energiakatselmus-raporttiin on koottu konsernitason sekä tytäryhtiötason energiakäytön profiilit sekä keskeiset toteutetut, suunnitellut sekä selvitystä vaativat energiakäytön tehostamiskohteet.  Merkittäviä toimenpiteitä vuonna 2019 olivat mm. hankintapäätös kaukolämmön jakelun optimointiohjelmasta sekä kiinteistövahti-tuotteen lanseeraus taloyhtiön lämmityksen optimointiin.          

Vuonna 2019 Helen-konsernin energiantuotannon tehokkuus oli 94,25 prosenttia (2018: 94,4 prosenttia). Sähköverkon häviöt olivat ennätyspienet 2,17 %.  

Katso myös


Ympäristövastuu

Ympäristövaikutusten vähentäminen on tärkeä osa toimintaamme. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on ilmastoneutraali energiantuotanto.


Ympäristövaikutukset

Energiantuotannon savukaasupäästöt ovat merkittävin ympäristövaikutuksemme.


Ilmastovaikutukset

Tavoitteenamme on vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.


Energian alkuperä ja kestävyys

Energian alkuperä ja toimitusketju vaikuttavat ympäristöön ja kestävyyteen.

Jaa: