Ympäristövaikutukset

Energiantuotannon savukaasupäästöt ovat merkittävin ympäristövaikutuksemme.

Ympäristövaikutukset

Tavoitteenamme on pitää ilmanlaatuun vaikuttavat voimalaitosten päästöt eli rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt viranomaisten asettamien, jatkuvasti kiristyvien raja-arvojen mukaisina.

Vuonna 2020 rikkidioksidi- ja typenoksidipäästömme laskivat noin 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Uuden ympäristölainsäädännön myötä ilmanlaatuun vaikuttavien voimalaitospäästöjen raja-arvot ovat kiristyneet. Olemme investoineet päästöjä vähentävään tekniikkaan ja ajotapaan. Myös puhdistinlaitteiden tehokas toiminta sekä maakaasun käytön lisäämien vaikuttivat päästöjen vähenemiseen.

Happamoittavat päästöt

tonnia

  Rikkidioksidi Typen oksidit
2016 2700 3600
2017 2200 3600
2018 2100 3600
2019 2000 3300
2020 1400 2100

 

mg/kWh*

  Rikkidioksidi Typen oksidit
2016 220 280
2017 170 280
2018 160 260
2019 150 250
2020 110 170

Pienhiukkaspäästöt 2020 samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.

Pienhiukkaspäästöt

tonnia

  Hiukkasia
2016 110
2017 100
2018 86
2019 55
2020 59

 

 mg/kWh* 

  Hiukkasia
2016 9.8
2017 8.6
2018 7.2
2019 4.2
2020 5.0

Rikkidioksidin päästöraja-arvo ylittyi vuonna 2020 vuorokausitasolla Salmisaaressa yhden kerran ja Hanasaaressa kaksi kertaa. Tämän lisäksi Salmisaaressa ylittyi kerran typenoksideille asetettu kuukausiraja-arvo.  

Tarkkailemme voimalaitostemme päästöjä viranomaisten hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaan. Ulkopuolinen, akkreditoitu mittaaja varmistaa mittaustemme laadun vuosittain.  

* Happamoittavat päästöt ja pienhiukkaspäästöt mg/kWh lasketaan jakamalla energiantuotantomme ja osuustuotantomme päästöt myydyllä kokonaisenergialla. Tuotetun energiamäärän laskemisessa on huomioitu tuotannon ja siirron häviöt. Vuonna 2017 laskentaa tarkennettiin ottamalla lämpöpumppujen ja kaukolämmön pumppauksen sähkö päästölaskentaan mukaan.

Sivutuotteet ja jätteet hyötykäyttöön

Energiantuotannossa syntyvät sivutuotteet ovat pääosin tuhkia ja savukaasujen rikinpoistossa syntyvää lopputuotetta. Vuonna 2020 tuotimme sivutuotteita yhteensä 102 400 tonnia (2019: 114 000 tonnia). Sivutuotteiden hyödyntäminen kaatopaikkarakenteissa jatkui edelleen. Pohjatuhkan maarakennuskäyttö piristyi hivenen ja siten pohjatuhkan välivarastoa saatiin purettua. Kokonaisuudessaan sivutuotteiden hyötykäyttöosuus säilyi hyvällä 93 prosentin tasolla (2019: 94 prosenttia).

Tavoitteenamme on hyödyntää sivutuotteet mahdollisimman tehokkaasti. Sivutuotteita käytetään muun muassa sementin valmistukseen ja maanrakentamiseen. Niitä hyödyntämällä vähennetään neitseellisen kivi- ja maa-aineksen käyttöä.

HUOM. Sivutuotteiden hyötykäyttö, tonnia –taulukossa on pari tarkennusta vuoden 2019 lukuihin. Ao. taulukossa päivitetyt tonnitiedot.

Sivutuotteiden hyötykäyttö, tonnia

  Välivarastointi Loppusijoitus Hyötykäyttö
2016 9400 31400 75100
2017 10500 572 108200
2018 1000 2000 110700
2019 6419 11 107446
2020 7401 22 94953

   

Toiminnastamme syntyy myös erilaisia jätteitä. Ensisijaisesti pyrimme ehkäisemään jätteen syntymistä. Syntyneet jätteet lajittelemme ja kierrätämme, mikäli se on mahdollista. Huolehdimme jätekirjanpidosta ja luovutamme jätteitä vain jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusyrityksille sekä toimijoille, joilla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä.  

Vuonna 2020 tuotimme jätteitä 14 373 tonnia (2019: 9 113 tonnia), josta 93 prosenttia hyödynnettiin materiaalina ja 3,7 prosenttia energiana (2019: 58 ja 5,6 prosenttia). Jätteen määrä lisääntyi erityisesti verkko- ja työmailla. Kaatopaikalle jätteitä vietiin edellisvuosia vähemmän. Myös vaarallisia aineita syntyi hieman edellisvuotta vähemmän.

Helen Oy:n kiinteistöjen ja 2016 alkaen myös energiaverkon alueilla syntyneiden jätteiden hyödyntäminen, tonnia

  Vaarallinen jäte Kaatopaikka Hyötykäyttö energiana Hyötykäyttö materiaalina
2016 450 1030 60 6800
2017 240 360 380 4610
2018 450 130 490 3710
2019 539 2746 514 5314
2020 367 97 534 13376

Vesistövaikutukset vähäisiä

Suurin osa tuottamastamme lämmöstä hyödynnetään kaukolämpönä, mikä pienentää mereen johdettavan lämmön ja siten myös vesistövaikutustemme määrää huomattavasti. Lisäksi hyödynnämme puhdistetun jäteveden lämpöä Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa, mikä vähentää mereen päätyvän hukkalämmön määrää.  

Vuonna 2020 päästimme mereen voimalaitosten ja jäähdytyskeskusten hukkalämpöä ja jäähdytysenergiaa yhteensä 169 gigawattituntia eli 1,6 prosenttia käytetystä polttoaine-energiasta (2019: 147 gigawattituntia eli 1,2 prosenttia). Vuosittainen kuormitus on vaihdellut vuoden 2000 jälkeen 120–2 200 gigawattitunnin välillä.

Aiheuttamamme vesistövaikutukset syntyvät pääasiassa jäähdytysveden eli lämmenneen meriveden johtamisesta mereen. Voimalaitosten vesistövaikutuksia tutkittaessa rehevöittävää vaikutusta ei ole havaittu. Helsingin edustan vesialueiden rehevöityminen johtuu muusta kuormituksesta, käytännössä asumisen jätevesistä ja hajakuormituksesta.  

Jäähdytysvesien lisäksi johdamme mereen voimalaitoksilta pieniä määriä hukka- ja pesuvesiä sekä neutraloituja vedenkäsittelylaitosten ja laboratorioiden pesuvesiä. Tarkkailemme mereen johtamiemme vesien virtaamaa, lämpötilaa, lämpötilan nousua, veden happamuutta ja hiilivety- eli öljypitoisuutta ja raportoimme niistä viranomaisille. Estämme öljyn pääsyn vesistöihin hälytysjärjestelmillä varustetuilla öljynerotuskaivoilla.

Selvitämme ympäristöpoikkeamat

Vuonna 2020 ei tapahtunut ympäristöpoikkeamia.

Katso myös


Ympäristövastuu

Ympäristövaikutusten vähentäminen on tärkeä osa toimintaamme. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on ilmastoneutraali energiantuotanto.


Hiilineutraali energia

Tavoitteenamme on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.


Ilmastovaikutukset

Tavoitteenamme on vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.


Energian alkuperä ja kestävyys

Energian alkuperä ja toimitusketju vaikuttavat ympäristöön ja kestävyyteen.

Jaa: