Ympäristövaikutukset
Energiantuotannon savukaasupäästöt ovat merkittävin ympäristövaikutuksemme.
Tavoitteenamme on pitää ilmanlaatuun vaikuttavat voimalaitosten päästöt eli rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt viranomaisten asettamien, jatkuvasti kiristyvien raja-arvojen mukaisina.
Vuonna 2020 rikkidioksidi- ja typenoksidipäästömme laskivat noin 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Uuden ympäristölainsäädännön myötä ilmanlaatuun vaikuttavien voimalaitospäästöjen raja-arvot ovat kiristyneet. Olemme investoineet päästöjä vähentävään tekniikkaan ja ajotapaan. Myös puhdistinlaitteiden tehokas toiminta sekä maakaasun käytön lisäämien vaikuttivat päästöjen vähenemiseen.
Happamoittavat päästöt
tonnia
| Rikkidioksidi | Typen oksidit | |
|---|---|---|
| 2016 | 2700 | 3600 |
| 2017 | 2200 | 3600 |
| 2018 | 2100 | 3600 |
| 2019 | 2000 | 3300 |
| 2020 | 1400 | 2100 |
mg/kWh*
| Rikkidioksidi | Typen oksidit | |
|---|---|---|
| 2016 | 220 | 280 |
| 2017 | 170 | 280 |
| 2018 | 160 | 260 |
| 2019 | 150 | 250 |
| 2020 | 110 | 170 |
Pienhiukkaspäästöt 2020 samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.
Pienhiukkaspäästöt
tonnia
| Hiukkasia | |
|---|---|
| 2016 | 110 |
| 2017 | 100 |
| 2018 | 86 |
| 2019 | 55 |
| 2020 | 59 |
mg/kWh*
| Hiukkasia | |
|---|---|
| 2016 | 9.8 |
| 2017 | 8.6 |
| 2018 | 7.2 |
| 2019 | 4.2 |
| 2020 | 5.0 |
Rikkidioksidin päästöraja-arvo ylittyi vuonna 2020 vuorokausitasolla Salmisaaressa yhden kerran ja Hanasaaressa kaksi kertaa. Tämän lisäksi Salmisaaressa ylittyi kerran typenoksideille asetettu kuukausiraja-arvo.
Tarkkailemme voimalaitostemme päästöjä viranomaisten hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaan. Ulkopuolinen, akkreditoitu mittaaja varmistaa mittaustemme laadun vuosittain.
* Happamoittavat päästöt ja pienhiukkaspäästöt mg/kWh lasketaan jakamalla energiantuotantomme ja osuustuotantomme päästöt myydyllä kokonaisenergialla. Tuotetun energiamäärän laskemisessa on huomioitu tuotannon ja siirron häviöt. Vuonna 2017 laskentaa tarkennettiin ottamalla lämpöpumppujen ja kaukolämmön pumppauksen sähkö päästölaskentaan mukaan.
Sivutuotteet ja jätteet hyötykäyttöön
Energiantuotannossa syntyvät sivutuotteet ovat pääosin tuhkia ja savukaasujen rikinpoistossa syntyvää lopputuotetta. Vuonna 2020 tuotimme sivutuotteita yhteensä 102 400 tonnia (2019: 114 000 tonnia). Sivutuotteiden hyödyntäminen kaatopaikkarakenteissa jatkui edelleen. Pohjatuhkan maarakennuskäyttö piristyi hivenen ja siten pohjatuhkan välivarastoa saatiin purettua. Kokonaisuudessaan sivutuotteiden hyötykäyttöosuus säilyi hyvällä 93 prosentin tasolla (2019: 94 prosenttia).
Tavoitteenamme on hyödyntää sivutuotteet mahdollisimman tehokkaasti. Sivutuotteita käytetään muun muassa sementin valmistukseen ja maanrakentamiseen. Niitä hyödyntämällä vähennetään neitseellisen kivi- ja maa-aineksen käyttöä.
HUOM. Sivutuotteiden hyötykäyttö, tonnia –taulukossa on pari tarkennusta vuoden 2019 lukuihin. Ao. taulukossa päivitetyt tonnitiedot.
Sivutuotteiden hyötykäyttö, tonnia
| Välivarastointi | Loppusijoitus | Hyötykäyttö | |
|---|---|---|---|
| 2016 | 9400 | 31400 | 75100 |
| 2017 | 10500 | 572 | 108200 |
| 2018 | 1000 | 2000 | 110700 |
| 2019 | 6419 | 11 | 107446 |
| 2020 | 7401 | 22 | 94953 |
Toiminnastamme syntyy myös erilaisia jätteitä. Ensisijaisesti pyrimme ehkäisemään jätteen syntymistä. Syntyneet jätteet lajittelemme ja kierrätämme, mikäli se on mahdollista. Huolehdimme jätekirjanpidosta ja luovutamme jätteitä vain jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusyrityksille sekä toimijoille, joilla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä.
Vuonna 2020 tuotimme jätteitä 14 373 tonnia (2019: 9 113 tonnia), josta 93 prosenttia hyödynnettiin materiaalina ja 3,7 prosenttia energiana (2019: 58 ja 5,6 prosenttia). Jätteen määrä lisääntyi erityisesti verkko- ja työmailla. Kaatopaikalle jätteitä vietiin edellisvuosia vähemmän. Myös vaarallisia aineita syntyi hieman edellisvuotta vähemmän.
Helen Oy:n kiinteistöjen ja 2016 alkaen myös energiaverkon alueilla syntyneiden jätteiden hyödyntäminen, tonnia
| Vaarallinen jäte | Kaatopaikka | Hyötykäyttö energiana | Hyötykäyttö materiaalina | |
|---|---|---|---|---|
| 2016 | 450 | 1030 | 60 | 6800 |
| 2017 | 240 | 360 | 380 | 4610 |
| 2018 | 450 | 130 | 490 | 3710 |
| 2019 | 539 | 2746 | 514 | 5314 |
| 2020 | 367 | 97 | 534 | 13376 |
Vesistövaikutukset vähäisiä
Suurin osa tuottamastamme lämmöstä hyödynnetään kaukolämpönä, mikä pienentää mereen johdettavan lämmön ja siten myös vesistövaikutustemme määrää huomattavasti. Lisäksi hyödynnämme puhdistetun jäteveden lämpöä Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa, mikä vähentää mereen päätyvän hukkalämmön määrää.
Vuonna 2020 päästimme mereen voimalaitosten ja jäähdytyskeskusten hukkalämpöä ja jäähdytysenergiaa yhteensä 169 gigawattituntia eli 1,6 prosenttia käytetystä polttoaine-energiasta (2019: 147 gigawattituntia eli 1,2 prosenttia). Vuosittainen kuormitus on vaihdellut vuoden 2000 jälkeen 120–2 200 gigawattitunnin välillä.
Aiheuttamamme vesistövaikutukset syntyvät pääasiassa jäähdytysveden eli lämmenneen meriveden johtamisesta mereen. Voimalaitosten vesistövaikutuksia tutkittaessa rehevöittävää vaikutusta ei ole havaittu. Helsingin edustan vesialueiden rehevöityminen johtuu muusta kuormituksesta, käytännössä asumisen jätevesistä ja hajakuormituksesta.
Jäähdytysvesien lisäksi johdamme mereen voimalaitoksilta pieniä määriä hukka- ja pesuvesiä sekä neutraloituja vedenkäsittelylaitosten ja laboratorioiden pesuvesiä. Tarkkailemme mereen johtamiemme vesien virtaamaa, lämpötilaa, lämpötilan nousua, veden happamuutta ja hiilivety- eli öljypitoisuutta ja raportoimme niistä viranomaisille. Estämme öljyn pääsyn vesistöihin hälytysjärjestelmillä varustetuilla öljynerotuskaivoilla.
Selvitämme ympäristöpoikkeamat
Vuonna 2020 ei tapahtunut ympäristöpoikkeamia.
