Ympäristövaikutukset
Energiantuotannon savukaasupäästöt ovat merkittävin ympäristövaikutuksemme.
Tavoitteenamme on pitää ilmanlaatuun vaikuttavat voimalaitosten päästöt eli rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt viranomaisten asettamien, jatkuvasti kiristyvien raja-arvojen mukaisina.
Vuonna 2019 rikkidioksidi- ja typenoksidipäästömme laskivat noin 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Päästöjen väheneminen johtuu puhdistinlaitteiden tehokkaasta toiminnasta sekä vähärikkisten polttoaineiden käytön lisäämisestä.
Happamoittavat päästöt
tonnia
| Rikkidioksidi | Typen oksidit | |
|---|---|---|
| 2015 | 1600 | 3600 |
| 2016 | 2700 | 3600 |
| 2017 | 2200 | 3600 |
| 2018 | 2100 | 3600 |
| 2019 | 2000 | 3300 |
mg/kWh*
| Rikkidioksidi | Typen oksidit | |
|---|---|---|
| 2015 | 130 | 280 |
| 2016 | 220 | 280 |
| 2017 | 170 | 280 |
| 2018 | 160 | 260 |
| 2019 | 150 | 250 |
Pienhiukkaspäästöt laskivat edellisestä vuodesta noin 50 prosenttia tehokkaan savukaasun puhdistusjärjestelmän ja vähäisten häiriötilanteiden ansiosta.
Pienhiukkaspäästöt
tonnia
| Hiukkasia | |
|---|---|
| 2015 | 72 |
| 2016 | 110 |
| 2017 | 100 |
| 2018 | 86 |
| 2019 | 55 |
mg/kWh*
| Hiukkasia | |
|---|---|
| 2015 | 6.2 |
| 2016 | 9.8 |
| 2017 | 8.6 |
| 2018 | 7.2 |
| 2019 | 4.2 |
Vuonna 2019 alitimme päästöraja-arvot kaikilla laitoksillamme.
Teemme jatkuvasti muutoksia saavuttaaksemme kiristyvät päästöraja-arvot. Vuonna 2019 Lassilan lämpökeskuksessa siirryttiin käyttämään ainoastaan kevyttä polttoöljyä. Lisäksi laitoksen maakaasukattiloiden polttimet vaihdettiin low-NOx-polttimiin. Muutosten ansiota laitoksen päästöt vähenevät edelleen.
Tarkkailemme voimalaitostemme päästöjä viranomaisten hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaan. Ulkopuolinen, akkreditoitu mittaaja varmistaa mittaustemme laadun vuosittain.
* Happamoittavat päästöt ja pienhiukkaspäästöt mg/kWh lasketaan jakamalla energiantuotantomme ja osuustuotantomme päästöt myydyllä kokonaisenergialla. Tuotetun energiamäärän laskemisessa on huomioitu tuotannon ja siirron häviöt. Vuonna 2017 laskentaa tarkennettiin ottamalla lämpöpumppujen ja kaukolämmön pumppauksen sähkö päästölaskentaan mukaan.
Sivutuotteet ja jätteet hyötykäyttöön
Energiantuotannossa syntyvät sivutuotteet ovat pääosin tuhkia ja savukaasujen rikinpoistossa syntyvää lopputuotetta. Vuonna 2019 tuotimme sivutuotteita yhteensä 114 000 tonnia (2018: 114 000 tonnia). Sivutuotteiden hyödyntäminen kaatopaikkarakenteissa jatkui edelleen. Sitä vastoin pohjatuhkan maarakennuskäyttö väheni, vaikka pohjatuhkan välivarastoa saatiinkin purettua, minkä takia sivutuotteiden hyötykäyttöosuus pieneni 94 prosenttiin (2018: 97 prosenttia).
Tavoitteenamme on hyödyntää sivutuotteet mahdollisimman tehokkaasti. Sivutuotteita käytetään muun muassa sementin valmistukseen ja maanrakentamiseen. Niitä hyödyntämällä vähennetään neitseellisen kivi- ja maa-aineksen käyttöä.
Sivutuotteiden hyötykäyttö, tonnia
| Välivarastointi | Loppusijoitus | Hyötykäyttö | |
|---|---|---|---|
| 2015 | 5000 | 14700 | 50000 |
| 2016 | 9400 | 31400 | 75100 |
| 2017 | 10500 | 600 | 108200 |
| 2018 | 1000 | 2000 | 110700 |
| 2019 | 10286 | 11000 | 107446 |
Toiminnastamme syntyy myös erilaisia jätteitä. Ensisijaisesti pyrimme ehkäisemään jätteen syntymistä. Syntyneet jätteet lajittelemme ja kierrätämme, mikäli se on mahdollista. Huolehdimme jätekirjanpidosta ja luovutamme jätteitä vain jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusyrityksille sekä toimijoille, joilla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä.
Vuonna 2019 tuotimme jätteitä 9113 tonnia (2018: 4 780 tonnia), josta 58 prosenttia hyödynnettiin materiaalina ja 6 prosenttia energiana (2018: 77 ja 10 prosenttia). Jätteen määrä lisääntyi erityisesti työmailla. Kaatopaikalle vietiin edellisvuosia runsaammin jätteitä (mm. työmaiden kivi- ja maa-aineksia). Vaarallisia aineita syntyi hieman edellisvuotta enemmän.
Helen Oy:n kiinteistöjen ja 2016 alkaen myös energiaverkon alueilla syntyneiden jätteiden hyödyntäminen, tonnia
| Vaarallinen jäte | Kaatopaikka | Hyötykäyttö energiana | Hyötykäyttö materiaalina | |
|---|---|---|---|---|
| 2015 | 240 | 1270 | 170 | 950 |
| 2016 | 450 | 1030 | 60 | 6800 |
| 2017 | 240 | 360 | 380 | 4610 |
| 2018 | 450 | 130 | 490 | 3710 |
| 2019 | 539 | 2746 | 514 | 5314 |
Vesistövaikutukset vähäisiä
Suurin osa tuottamastamme lämmöstä hyödynnetään kaukolämpönä, mikä pienentää mereen johdettavan lämmön ja siten myös vesistövaikutustemme määrää huomattavasti. Lisäksi hyödynnämme puhdistetun jäteveden lämpöä Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa, mikä vähentää mereen päätyvän hukkalämmön määrää.
Vuonna 2019 päästimme mereen voimalaitosten ja jäähdytyskeskusten hukkalämpöä ja jäähdytysenergiaa yhteensä 147 gigawattituntia eli 1,2 prosenttia käytetystä polttoaine-energiasta (2018: 126 gigawattituntia eli 1,0 prosenttia). Vuosittainen kuormitus on vaihdellut vuoden 2000 jälkeen 120–2 200 gigawattitunnin välillä.
Aiheuttamamme vesistövaikutukset syntyvät pääasiassa jäähdytysveden eli lämmenneen meriveden johtamisesta mereen. Voimalaitosten vesistövaikutuksia tutkittaessa rehevöittävää vaikutusta ei ole havaittu. Helsingin edustan vesialueiden rehevöityminen johtuu muusta kuormituksesta, käytännössä asumisen jätevesistä ja hajakuormituksesta.
Jäähdytysvesien lisäksi johdamme mereen voimalaitoksilta pieniä määriä hukka- ja pesuvesiä sekä neutraloituja vedenkäsittelylaitosten ja laboratorioiden pesuvesiä. Tarkkailemme mereen johtamiemme vesien virtaamaa, lämpötilaa, lämpötilan nousua, veden happamuutta ja hiilivety- eli öljypitoisuutta ja raportoimme niistä viranomaisille. Estämme öljyn pääsyn vesistöihin hälytysjärjestelmillä varustetuilla öljynerotuskaivoilla.
Selvitämme ympäristöpoikkeamat
Vuonna 2019 ei tapahtunut ympäristöpoikkeamia.
