Jäähdytys

Kaukojäähdytys suojelee kansallisaarteita

  • Teksti: Riitta Ekholm
  • Kuvat: Kalle Kataila
  • 04.05.2016
Suomalaiset klassikot ja vaihtuvat näyttelyt vetävät taiteen ystäviä Ateneumiin sankoin joukoin. Taideteoksille lämpötila ja ilmankosteus ovat tärkeitä asioita. Mittavan remontin yhteydessä arvorakennus liitettiin kaukojäähdytysverkkoon.

”Taide voi auttaa peilaamaan isoja kysymyksiä elämässä. Sen ei aina tarvitse olla kaunista tai hauskaa. Se voi olla rajua, raadollista ja pelottavaakin. Jos se auttaa kohtaamaan tunteita ja käsittelemään asioita, taide täyttää tehtävänsä”, sanoo Susanna Pettersson.

Kun Ateneum avattiin yleisölle lokakuussa 1888, sijaintia moitittiin siitä, että se oli liian kaukana keskustasta. Museon edustalla oleva aukio oli suomaata, missä sorsat porskuttelivat, mutta kaupunkilaiset eivät olleet ottaneet sitä omakseen.

Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemaa rakennusta kutsuttiin alkuvuosina Miljoonapalatsiksi korkeiden rakennuskustannusten vuoksi. Sen vanha konsepti taiteiden kohtaamispaikkana kantaa Ateneumin taidemuseon johtaja Susanna Petterssonin mukaan edelleen sekä opiskelu- että katselumielessä.

Tälle vuodelle kävijämääräksi on arvioitu noin 350 000. Vuonna 2014, jolloin päänäyttelynä oli Tove Jansson, museossa kävi reippaasti yli 400 000 taiteen ystävää. Turistien osuus vierailijoista on etenkin Itä-Aasian maista tasaisesti kasvanut.

Kansallisgallerian museoperheeseen kuuluvat Ateneumin lisäksi myös Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Tänä vuonna jo yli 180 000 kävijää on kivunnut Ateneumin hienot rappuset ja aistinut arvokkaan tunnelman.

”Museossa vierailee hyvä kattaus eri-ikäisiä aikuisia, mutta ilmainen sisäänpääsy on houkutellut alle 18-vuotiaat mukavasti liikkeelle. Kuten muissakin kulttuurikohteissa, varttuneemmat naiset ovat selkeästi suurin ryhmä”, sanoo Pettersson.

Varhaisessa vaiheessa niin sanotussa Taiteiden talossa toimivat sekä Suomen Taideyhdistyksen että Taideteollisuusyhdistyksen koulut ja kokoelmat. Koulut ovat edelleen olemassa Kuvataideakatemia- ja Aalto ARTS -nimisinä. Taideteollisuusyhdistyksen kokoelma on Designmuseon, ja Suomen Taideyhdistyksen kokoelma puolestaan Kansallisgallerian ydin.

Vuosien valmistelu

Näyttelyavajaisia on edeltänyt useiden vuosien työ. Esimerkiksi 18.2.2016 avattuun Japanomania-näyttelyyn valmistautuminen alkoi jo vuonna 2011. Yleensä Ateneumissa on vähintään kolme isompaa näyttelyä vuodessa.

”Niihin valmistautuminen lähtee tutkimuksesta. Päivänvaloon nousee asioita ja ilmiöitä, jotka ovat nukkuneet Ruususen unta ja odottaneet hetkeä, jolloin tutkimusintressit suuntautuvat kyseiseen ilmiöön ja alueeseen”, kertoo Pettersson.

”Taide syntyy aina vuorovaikutuksessa siihen, mitä muualla maailmassa tapahtuu eikä taide tunne rajoja.”

Japanomania on hänen mielestään hyvä esimerkki tutkimattomasta ilmiöstä. Sen vaikutusta on tutkittu pohjoismaisiin taiteilijoihin yksilöinä, mutta ilmiötä ei ole koskaan aikaisemmin tutkittu kokonaisuutena.

”Uusia ja ennakoimattomia asioita alkoi nousta esiin. Voidaan puhua kansainvälisestä sensaatiosta.”

Kulissien takana

Haastattelupäivänä Pettersson on herännyt puoli kuusi niin kuin aina. Lounasaikaan mennessä hän on ehtinyt suunnitella Ateneumin työtiloja, hoitaa Japanin kirjeenvaihtoa, istua Kansallisgallerian johtoryhmässä.

”Museojohtajan työhön kuuluu kokonaisvastuu henkilöstöstä, taloushallinnosta, ohjelmistotyöstä ja siitä, että saavutamme tuloksen, johon olemme sitoutuneet.”

Koko Kansallisgalleriassa on henkilökuntaa noin 250. Kulissien takana on iso kaarti ammattilaisia, joita yleisö ei tapaa näyttelyissä käydessään. Ilman heitä yhtäkään näyttelyä ei Petterssonin mukaan syntyisi eikä nousisi seinille.

”Konservaattorit huolehtivat siitä, että teokset pysyvät terveinä ja tekevät kuntotarkastuksen ennen ja jälkeen näyttelyn.  Näyttelymestarit siitä, että teokset ripustetaan asianmukaisesti seinille. Meillä on koko joukko teknikoita, jotka huolehtivat siitä, että olosuhdearvot lämpötilan ja kosteuden suhteen ovat kohdallaan.”

Logistiikkaan ja registrointiin erikoistuneet ammattilaiset hoitavat esimerkiksi näyttelylainat eri puolilta maailmaa. Viime vuonna liikennettä oli 900 teoksen verran. Lisäksi on valokuvaajia, kultaajia, puuseppiä ja esimerkiksi viestintää ja markkinointia. Tulevien näyttelyiden suunnittelu on täydessä käynnissä.

Ateneum valmiina juhlaan 2017

Ateneumin remontissa rakennuksen vesikatto korjattiin paremmin tuulettuvaksi. Myös kattolasi-ikkunoiden lämmöneristystä tehostettiin energiataloudellisemmaksi. Samalla on uusittu valaistusta ja trimmattu jäähdytystä.

Senaatti-kiinteistöjen toteuttama mittava remontti noudattaa rakennuksen pitkäntähtäimen korjaussuunnitelmaa. Vuonna 1887 valmistuneessa Ateneumissa edellinen laajempi peruskorjaus on tehty 1980-luvulla.

Kansallisgallerian LVIA-tekniikan asiantuntija Hannu Salo on istunut pääkallopaikalla koko remontin ajan. Sen yhteydessä muun muassa jäähdytysjärjestelmä uusittiin ja Helenin toimittama kaukojäähdytysjärjestelmä otettiin käyttöön lokakuussa 2015.

”Vanhat laitteet olivat teknisesti tiensä päässä. Samalla saatiin lisää jäähdytystehoa. Kun ilmanvaihtokoneet uusitaan, saadaan enemmän raitista ulkoilmaa näyttelytiloihin”, sanoo Salo.

Ateneumissa on säilytetty omat vedenjäähdyttimet kuivauksen vuoksi. Sitä tarvitaan, kun heinä- ja elokuussa ilmankosteus on ulkona korkea.

”Maalauksille huonelämpötilan pitää olla viileähkö”, sanoo Salo.

Talvella lämpötila säädetään 20-asteiseksi ja kosteus 42 prosenttiin. Kesällä lukemat ovat 22 astetta ja 52 prosenttia.

”Ateneumissa tarvitaan jäähdytystä talvellakin. Valaistus ja suuret ihmismäärät tuottavat lämpöä sen verran paljon”, sanoo Salo.

Yksi kerros rappusia alas Ateneumin sisäänkäynnistä sijaitsee lämmönvaihtimien, säätöventtiilien, vedenjäähdyttimien, pumppujen ja muiden komponenttien valtakunta. Valvomossa seurataan tilojen lämpötiloja ja kosteusprosentteja kiinteistöautomaation avulla.

Lukemattomien putkien lisäksi kellarissa on myös Helenin kaukojäähdytyksen mittauskeskus, jota seurataan yhtiöstä etänä ja tarvittaessa myös paikan päältä.

”Jos kaukojäähdytyksessä sattuu toimituskatkos esimerkiksi putkirikon vuoksi, Ateneumissa voidaan ottaa käyttöön hätälauhdutus. Jäähdytystehoa on yhteensä 350 kilowattia”, sanoo Salo.

Putkivuotoja varten kellarissa on putkivuotoantureita, jotka hälyttävät tarvittaessa. Kiireellisiksi luokitellut hälytykset menevät hälytyskeskukseen.

 

 

Kysy lisää!

Kiinnostuitko kaukojäähdytyksestä? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Myyjämme ovat palveluksessasi

Myyjämme palvelevat yrityksiä niin jäähdytykseen, lämpöön kuin sähköön liittyvissä asioissa.

Ota yhteyttä