Sähkö

Kallistuneet päästöoikeudet ja heikko vesitilanne ovat nostaneet sähkön hintoja

  • Teksti: Esa Tarkiainen, Jaakko Kiviluoma
  • Kuvat:
  • 03.05.2019

Sähkömarkkinat ovat myllerryksessä. Kallistuneet päästöoikeudet ja heikko vesitilanne ovat nostaneet sähkön hintoja pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. 2020-luvulla tuulivoiman tuotanto tuplaantuu ja Olkiluoto 3 kasvattaa Suomen omavaraisuutta energiantuotannossa. Uusiutuvat tuotantomuodot määrittävät yhä enemmän sähkön tarjontaa ja hintaa.

Päästöoikeuksien hinnat kääntyivät nousutrendiin alkukesästä 2017, jolloin päästöoikeuksilla käytiin kauppaa hieman yli 4,5 euroa tonnilta. Vuoden loppuun mennessä hinnat olivat liki tuplaantuneet, jatkaen lähes yhtäjaksoista nousua vuoden 2018 syyskuun alkuun asti. Tuolloin päästöoikeudet noteerattiin korkeimmillaan tasolla 26 €/t, ylimmillään sitten vuoden 2011 huhtikuun. Hinnat nousivat 15 kuukaudessa miltei 500 prosenttia. Syyskuun jälkeen hintojen vaihteluväli oli 16-26 €/t, kunnes tämän vuoden huhtikuun alussa ne ponkaisivat läpi vastustason.

Päästökaupan markkinavakausvarasto säätelemään päästöoikeuksien määrää

Keskeisin tekijä päästöoikeuksien hintojen nousussa on ollut vuoden 2019 alussa käyttöön otettu päästökaupan markkinavakausvaranto (MSR, Market Stability Reserve). Markkinavakausvarantoa käyttäen säädellään päästöoikeuksien määrää markkinoilla siirtämällä oikeuksia varantoon/varannosta, jos tarjonta on liian runsasta/niukkaa. Tarjontaa osaltaan vähensi varantoon siirretyt aiemmilta vuosilta jääneet ja kohdentamattomat päästöoikeudet. MSR:n käyttöön oton lähestyessä päästöoikeuksia tarvitsevat toimijat ostivat oikeuksia ennalta, millä on ollut hintoja nostava vaikutus, kuten myös lisääntyneellä spekulatiivisella kaupankäynnillä.

Sähkön systeemihintaisten vuosituotteiden hinnat ovat myös nousseet voimakkaasti. Vuoden 2020 tuote on noussut 16 € eli 37 euroon megawattitunnilta. Seuraavissa vuosissa nousu on ollut vähäisempää, vuosi 2021 nousi 11 €/MWh, vuosi 2022 puolestaan 8 € ja vuosi 2023 enää 5 €. Ensi vuoden muita selvästi suurempaa hintojen nousua selittää osaltaan myös tavanomaista heikompi kokonaisvesitilanne pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, mikä heijastuu jo ensi vuoden hintaan.

Heikko vesitilanne päällä jo vuoden ajan

Vesitilanne painui vuosi sitten kylmän ja vähäsateisen lopputalven ja aurinkoisen kevään myötä miinukselle, ollen siitä saakka miinukselle. Heikoimmillaan vesitilanne oli heinäkuussa 2018, 33 TWh alle ajankohdan normaalin, eikä kesä- ja elokuussa tilanne ollut juuri parempi. Viime vuoden kovimmat sähkön spot-hinnat koettiinkin poikkeuksellisesti heinä-elokuussa ja alhaisimmat tammikuussa.

Heikosta vesitilanteesta sekä osaltaan Suomen kasvaneesta tuulivoiman tuotantokapasiteetista johtuen hintaero Suomen alueen ja systeemispotin välillä on pitkään ollut alhainen. Kun vesitilanne on Pohjolassa heikko, sähköä siirretään Saksasta Pohjolaan, jolloin hinta asettuu lähelle kivihiililauhteella tuotetun sähkön rajatuotantokustannusta. Tällöin sähkön systeemihinta nousee suhteessa Suomen hintaa enemmän. Viime vuonna Suomen aluehintaero oli vain 2,8 €/MWh ja tänä vuonna tähän mennessä se on ollut vajaan euron verran.

Tuulivoiman tuotanto jopa tuplaantuu

Tuulivoimaa rakennettiin Suomeen 2010-luvun alussa ainoastaan anteliaan ja kritiikkiä saaneen tukijärjestelmän avulla, Ruotsia ja Tanskaa vähemmän. Eroa on tosin kurottu kiinni.

Vaikka Suomen edellinen hallitus julkaisi uuden uusiutuvan energiantuotannon tukiohjelman, merkittävä osa tuulivoiman rakentamishankkeista toteutetaan ilman valtion tukea. Tämä johtuu siitä, että tuulivoimatuotannon rakentaminen on halventunut ja turbiinit ovat entistä tehokkaampia. Tuulivoimaa pidetäänkin sähköntuotannon muotona, johon investoiminen maksaa varmimmin itsensä takaisin.

Huhtikuun alun hetkellinen tuotantotehoennätys 1833 MW lyödään vielä useasti, sillä Suomeen on suunnitteilla merkittävä määrä tuulivoimapuistoja.

Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2018 Suomessa sähköä noin 6 TWh. Tuotannon määrä tuplaantunee 2020-luvun alussa, mikä parantaa Suomen omatuotantoa, mutta vaikeuttaa sähkön hinnan ennustamista lyhyellä tähtäimellä. Vastaavasti tuuliolosuhteiden suuret vuosivaihtelut vaikuttavat pidemmän ajan suunnitteluun. Tarvittaessa tuuliriskeiltä voi jo nyt suojautua johdannaismarkkinoiden tuotteilla.

Olkiluoto 3:lla merkittävä vaikutus Suomen sähkömarkkinoihin

Eurajoen suulle rakennettava Olkiluoto 3 saataneen kaupalliseen käyttöön vuoden 2020 alkupuolella ja se kasvattaa Suomen sähköntuotantokapasiteettia 1600 MW:lla.

Kun Suomen spot-hinta per megawattitunti on 2010-luvulla pysytellyt joitain euroja Pohjoismaista sähkön systeemihintaa korkeampana, niin jatkossa ero aluehinnassa jos ei katoa, niin tasaantuu suhteessa systeemihintaan. Hintojen arvioidaan konvergoituvan Ruotsin hintojen kanssa. Ruotsissa ydinvoimakapasiteetin sulkeminen sekä tuulivoiman rakentaminen muuttaa maan hintaeroa systeemihintaan.

Olkiluoto 3 parantaa myös Suomen omavaraisuutta energiantuotannossa. Suomen sähkönkulutus oli viime vuonna noin 89 TWh, josta yli 20 TWh katettiin tuontisähköllä Ruotsista ja Venäjältä. Olkiluoto 3:n vuotuinen tuotanto tulee olemaan n. 12 TWh. 2020-luvulla Suomi toimii ajoittain jopa nettoviejänä.

Uusiutuvat tuotantomuodot määrittävät sähkön tarjontaa sekä hintaa

Seuraava vuosikymmen sähkömarkkinoilla tulee olemaan hyvin erilainen kuin edelliset vuosikymmenet. Uusiutuvat tuotantomuodot, tuuli- ja aurinkovoima etunenässä, määrittävät vahvasti sähkön tarjontaa ja sitä myöten hintaa. Hinnanmuodostuksen dynamiikka muuttuu ja polttoaineiden merkitys sähkön loppuhinnassa luultavasti heikentyy. Näkemys sähkötuotteiden hinnoittelusta tulee vaihtelemaan voimakkaasti.

Asiantuntijamme ovat palveluksessasi

Asiantuntijamme palvelevat yritysasiakkaita niin sähköön, lämpöön kuin jäähdytykseen liittyvissä asioissa.

Ota yhteyttä