Teknos tekee maalin

Huippumoderni tuotantolaitos

Robottitrukki tuo syöttöpisteelle taas uuden raaka-ainesäiliön. Raaka-aine kaadetaan extruderiin, missä seos sulaa ja ainesosat sekoittuvat keskenään. Tämän jälkeen matka jatkuu jäähdytysvalsseille. Laitteen toisesta päästä teräshihnalle työntyy kaunista oranssia levyä. Mutta tässä prosessissa valmista syntyy vain rikkomalla: seuraavaksi levy murskataan ja jauhetaan hienoksi jauhoksi.

Olemme seuraamassa jauhemaalin valmistusta Teknoksen Rajamäen tehtaalla. Tehdas on Suomen ainoa ja Pohjoismaiden suurin jauhemaalien valmistaja. Tuotantojohtaja Jaakko Koskenpää kertoo, että huippumoderniin, pitkälti automatisoituun tuotantolaitokseen käydään tutustumassa aina Japania ja Australiaa myöden. Jalkapallotermein tilannetta voisi kuvailla, että noin hyvällä tarjoilulla kelpaa tehdä maaleja. Mutta mitä raaka-aineita esimerkiksi tämän jauhemaalierän synnyttämiseen tarvittiin?

– Maalien tarkat valmistustiedot ovat yhtä tarkoin varjeltuja salaisuuksia kuin Coca-Colan resepti. Sen voin sanoa, että kokonaisuudessaan kokonaisuudessaan käsittelemme täällä Rajamäen tehtaalla yli tuhatta eri raaka-ainetta, Koskenpää mainitsee.

Asiakaslähtöistä toimintaa 

Robotti pistää valmiit maalit paketteihin ja varustaa ne etiketeillä. Toinen robotti vie paketit keskusvarastoon. Varastolla on korkeutta hulppeat 27 metriä, ja lavapaikkoja löytyy yli 13 000. Seuraamamme maalierä on teollisuusyritykselle räätälöity tilaustyö, joten se ei todennäköisesti ehdi viivähtää varastossa pitkään.

– Toimimme hyvin asiakaslähtöisesti. Teemme paljon tilaustöitä, vaikkapa erikoismaaleja, jotka täyttävät tarkat kestävyys- ja kiiltovaatimukset, Koskenpää kertoo. Rajamäen tehtaalla valmistetaan jauhemaalien lisäksi vesiohenteisia maaleja. Teknoksella on Suomessa tuotantolaitos myös Helsingin Pitäjänmäellä, missä valmistetaan liuotinmaaleja. Pitäjänmäellä sijaitsee lisäksi yhtiön tuotekehitysyksikkö ja hallinto.

Vuonna 1948 perustettu perheyritys on kasvanut myös kansainvälisesti: Suomen lisäksi Teknoksella on tuotantoa Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Puolassa, Venäjällä ja Kiinassa. Pienimuotoista toimintaa on käynnistetty myös Vietnamissa. Vaikka Teknoksen jauhemaaliosasto onkin pitkälle automatisoitu, Teknos on myös  merkittävä työllistäjä. Maailmanlaajuisesti yhtiö työllistää noin 1 100 henkeä.

Vähemmän liuottimia 

Pitäjänmäen tuotekehitysosastolla selvitetään esimerkiksi, miten materiaaleja kehittämällä maalausprosessit saataisiin entistä kustannustehokkaammiksi.  

– Yritys säästää valtavasti, jos vaikkapa jokin esine tarvitsee maalata vain kaksi kertaa aikaisemman kolmen kerran sijasta. Säästö tulee voitetun ajan ja kuivumiseen tarvittavan tilan myötä, Koskenpää kertoo. Teknos kehittää myös maaleja, joissa ei tarvita liuottimia. Kategoriaan kuuluvat sekä jauhemaalit että vesiohenteiset maalit.

– Liuottimet ovat palonarkoja ja niihin liittyy myös ympäristöriskejä. Selvänä trendinä on, että alalla pyritään ylipäätään vähentämään liuotinmaalien käyttöä.

Teknos valmisti jo vuonna 1987 Suomen ensimmäisen täysin liuotteettoman sisämaalin. Vuonna 2012 yhtiö toi markkinoille useita uusia ympäristöystävällisiä maaleja, kuten vesiohenteisen lattiamaalin, erikoislakan, kalustemaalin ja peltikattomaalin sekä antimikrobisen maalin. Viime vuonna Teknos saikin vuoden perheyrityspalkinnon tunnustuksena jatkuvasta tuotekehitystyöstä.

Maali pidentää elinkaarta 

Jaakko Koskenpää kertoo, että maalitehtaan ympäristövaikutukset ovat varsin vähäiset.

– Maalien valmistaminen on lähinnä raaka-aineiden sekoittamista toisiinsa. Energiaintensiteettimme on vähäinen. Sama koskee materiaalihävikkiä. Maalitehtaan lopputuote ja kestävä kehitys sopivat erittäin hyvin yhteen:

– Ilman hyviä maaleja, pinnoitteita ja korroosionestoa monien tuotteiden elinkaari olisi paljon nykyistä lyhyempi, Koskenpää korostaa.

Energiasäästöjä tehostamalla ja säätämällä 

Teknos on mukana elinkeinoelämän sopimuksessa, jossa pyritään tehostamaan energian käyttöä. Tavoitteeksi on asetettu 2 200 MWh:n energiasäästö vuoteen 2016 mennessä – mikä on jo saavutettu.

– Energiankäyttöämme on tehostanut esimerkiksi Pitäjänmäen jälkipolttolaitoksen tehon nostaminen siten, että apuenergian tarve pienentyi. Polttolaitoksessa poltetaan maalitehtaan liuotinhöyryt. Energiatehokkuutta on lisännyt myös, että olemme luopuneet Rajamäellä omasta kattilalaitoksesta ja siirtyneet kaukolämpöverkkoon. Tavoitteen saavuttamisesta huolimatta tehostamistoimet jatkuvat. Teknos on mukana myös Motivan energiakatselmustoiminnassa.

– Esimerkiksi ilmastointilaitteiden pieni säätäminen – ja laitteiston hyvä huolto – voi tuottaa yllättävänkin paljon säästöjä. Myös kiinteistöjen valaistuksessa on usein järkeistämisen varaa, Koskenpää mainitsee pari käytännön esimerkkiä.

Tärkeä toimitusvarmuus 

Teknoksen Rajamäen ja Pitäjänmäen tehtaat hankkivat sähkön Heleniltä. Asiakassuhde on jatkunut pitkään.

– Yhteistyö Helenin kanssa on sujunut hyvin. Meillä on dynaaminen sähkösopimus, jossa sähkön hinta sidotaan pörssisähköön sovittuna hetkenä. Kauppaa on käyty avoimessa hengessä. Olen saanut Heleniltä päätöksenteon tueksi hyvin tietoa ja tukea. Takavuosina apunani oli ulkopuolinen konsultti, mutta huomasin, että en oikeas taan tarvitse sellaista, Koskenpää
sanoo.

– Myös sähkönhankinnan tilasta saamani raportit ovat olleet hyviä, ja ne ovat riittäneet hyvin omiin tarpeisiini. Maalitehtaalle tietenkin myös sähkön toimitusvarmuus on tärkeää. Mitä tehtailla tapahtuisi, jos sähköt menisivät poikki?

– Vastaus on yksinkertainen. Ei yhtään mitään, Koskenpää naurahtaa.

Pitäjänmäen tehdas on myös Helenin kaukolämpöasiakas. Kaukolämpö on sille helppo, huoleton ja ympäristöystävällinen
lämmitysvaihtoehto. 

Sähkö apuna myös maalaamisessa 

Tehdaskierroksemme Rajamäellä alkaa lähestyä loppuaan, mutta yksi asia vielä mietityttää. Maallikko, perinteinen pensselimies, on pyöritellyt vierailun aikana jauhemaalin murusta sormissaan niin, että sormet ovat värjäytyneet oransseiksi. Miten jauhemaalilla oikeasti maalataan?

– Maalauksessa käytetään hyväksi staattista sähköä. Sen avulla pienet maalihiukkaset kiinnittyvät maalattavaan pintaan tasaisesti. Sitten maalattava esine laitetaan uuniin. Maalipinnasta tulee erittäin kestävä, Koskenpää antaa selvityksen.

Helen B 3/2013