Nämä kolme asiaa jokaisen helsinkiläisen taloyhtiön osakkaan tulisi tietää lämmityksestä
Taloyhtiöasuja kiinnittää harvoin huomiota lämmitykseen, ennen kuin kotona palelee tai lämmityskustannukset tulevat puheeksi taloyhtiön kokouksessa. Tässä artikkelissa asiantuntijat kertovat, mitä jokaisessa helsinkiläisessä taloyhtiössä olisi hyvä tietää lämmityksestä.
1. Lämmitys on iso kustannuserä taloyhtiössä
Lämmitys vie tyypillisesti reilut 20 % taloyhtiön hoitokuluista. Se on korjauskustannusten ohella suurin yksittäinen menoerä taloyhtiön budjetissa.
- Viimeaikainen energiahintojen nousu on johtanut siihen, että lämmityskustannusten osuus taloyhtiöiden hoitokustannuksista on kasvanut merkittävästi, ja ne voivatkin muodostaa taloyhtiön suurimman yksittäisen kustannuserän, sanoo lämmityksen tuotepäällikkö Elias Herva-Koivula Helenistä.
Helenin kaukolämmön energiahinnan nousu johtuu raaka-aineiden ja päästöoikeuksien hintojen noususta ja verotuksen kiristymisestä. Käynnissä oleva siirtymä pois fossiilisista polttoaineista paitsi hillitsee ilmastonmuutosta, myös säästää kaukolämpöasiakkaiden kukkaroa.
- Haluamme pitää kaukolämmön hinnan vakaana ja ennustettavana, vaikka vaihtelua energiamarkkinoilla olisi. Kaukolämmön lisäksi Helsingin hiilineutraalissa lämmittämisessä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös maalämpöä, ja autammekin asiakkaitamme löytämään parhaan lämmitysmuodon juuri heidän kiinteistöönsä, Herva-Koivula sanoo.
Lämmityskustannukset vaihtelevat myös sään mukaan: mitä kylmempi sää, sitä enemmän lämpöä kuluu ja sitä enemmän lämmitys myös maksaa. Joulu-tammikuun keskimääräistä kylmempi sää näkyy korottavasti taloyhtiöiden lämmityslaskuissa.
- Jokaisessa taloyhtiössä kannattaa selvittää mahdollisuus energiatehokkuus- ja säästötoimenpiteisiin, jolla vaikuttaa energiakustannuksiin. Joillekin taloyhtiöille jo pieni toimenpide, kuten patteriverkoston perussäätö, voi tuoda jo usean prosentin säästöt lämmityskustannuksiin, Herva-Koivula jatkaa.
2. Taloyhtiölle paras lämmitysmuoto selviää asiantuntijoiden avulla
Viime vuosina taloyhtiöiden lämmitykseen on tullut useita uusia ratkaisuja ja palvelumalleja, joilla taloyhtiöt voivat parantaa energiatehokkuuttaan, seurata asuntojen lämpötiloja reaaliajassa ja parantaa sen myötä myös asuinmukavuutta.
Osa lämmitykseen tehtävistä muutoksista hoituu kevyesti ja pienellä budjetilla, isommat muutokset lämmitystapaan vaativat luotettavan asiantuntijan avun, perusteellisen selvityksen sekä realistisen näkemyksen taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta.
Esimerkiksi maalämpöön siirtyminen vaatii muita lämmitysmuotoja suuremman investoinnin, mutta sen myötä taloyhtiö voi saavuttaa merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä.
Helen tarjoaa maalämpöratkaisuja myös palvelumallilla, jolloin taloyhtiön ei tarvitse tehdä alkuinvestointia, vaan maalämmön saa käyttöön kuukausimaksulla.
- Kun taloyhtiössä harkitaan lämmitystavan vaihtoa, on lämmitysjärjestelmien elinkaarikustannusten arviointi oikeilla lähtöarvoilla kaiken a ja o, sanoo maalämmön tuotepäällikkö Johannes Isohookana Helenistä.
Koska Helen tarjoaa niin kaukolämpöä kuin maalämpöä sekä poistoilmalämpöpumppuja, saa yrityksen asiantuntijoilta teknologiasta riippumattoman arvion parhaiten taloyhtiölle sopivasta lämmitysratkaisusta.
- Olemme tunnistaneet, että yhä useammalla taloyhtiöllä on kiinnostusta tuottaa itse käyttämäänsä energiaa. Usein maalämmön kaveriksi taloyhtiöön hankitaan myös aurinkovoimala, jolla taloyhtiö ottaa samalla toisenkin askeleen kohti energiaomavaraisuutta, Isohookana lisää.
3. Kaukolämpö on helppo ja luotettava – ja tämän vuosikymmenen päätteeksi hiilineutraali – tapa lämmittää
Vaikka monet taloyhtiöt selvittävät mahdollisuuksia siirtyä maalämpöön, on kaukolämpö silti suurelle helsinkiläisistä taloyhtiöistä sopivin lämmitysmuoto.
Erityisen hyvin kaukolämpö sopii taloyhtiöille, jotka arvostavat helppoutta ja luotettavuutta. Kaukolämmön toimitusvarmuus on huippuluokkaa, ja katkokset kaukolämmön jakelussa ovat harvassa. Vuonna 2021 Helenin kaukolämpöasiakkaan keskimääräinen keskeytysaika oli noin kaksi ja puoli tuntia.
- Kaukolämpö on usein paras vaihtoehto tiiviisti rakennetussa Helsingissä, jossa sen pohjoisen sijainnin vuoksi kuluu paljon lämpöä, Herva-Koivula sanoo.
- Maalämmön laajamittaisessa hyödyntämisessä on omat haasteensa Helsingissä. Maalämpökaivot vaativat tonttitilaa, joka on monessa osassa kaupunkia kortilla. Lisäksi kokonaisten taloyhtiöiden lämmittämiseen tarvittavan lämpötehon saavuttamiseksi vaaditaan suhteellisen syviä maalämpökaivoja. Yksikkökustannukset kasvavat kaivon syvyyden mukaan, mikä vaikuttaa maalämpöratkaisun taloudelliseen toteutettavuuteen. Nämä ovat asioita, joista keskustelemme taloyhtiöiden kanssa kartoittaessamme heille parasta lämmitysmuotoa, Isohookana jatkaa.
Maasta saatavaa lämpöä voidaan kuitenkin hyödyntää myös kaukolämmössä. Helenillä on käynnissä geotermisen pilottilämpölaitoksen rakennus Ruskeasuolle. Laitos valmistuu vuoden 2022 aikana.
- Kaukolämmön etuna onkin mahdollisuus hyödyntää erilaisia lämmönlähteitä. Lämpöpumppulaitoksissa kaukolämmöksi jalostettavat hukkalämmöt ja biolämpö ovat esimerkkejä Helenin käyttämistä hiilineutraaleista lämmönlähteistä, Herva-Koivula kertoo.
Jo reilun vuoden päästä, huhtikuussa 2023, kaukolämmön päästöt putoavat merkittävästi, kun Hanasaaren hiilivoimala suljetaan. Uusien, päästöttömien energialähteiden käyttöönotto muuttaa kaukolämmön askel kerrallaan hiilineutraaliksi, ja samoilla askelilla helsinkiläiset taloyhtiöt pienentävät omaa hiilijalanjälkeään.
Vuonna 2030 Helen on hiilineutraali energiayhtiö ja samalla myös helsinkiläisten taloyhtiöiden lämmitys on hiilineutraalia.