Aurinkosähkö on päästötöntä energiaa
Aurinkosähkö on päästötöntä ja ilmaista energiaa.
Pohjoishelsinkiläisen pientaloalueen vuonna 1954 rakennettu rintamamiestalo näyttää läheltä aivan tavalliselta aikakautensa edustajalta, mutta kun astuu muutaman askeleen kauemmas, huomaa neljä aurinkopaneelia talon etelänpuoleisella katolla. Ne tuottavat talon tarpeisiin sähköä parhaimmillaan jopa 900 kilowattituntia vuodessa. Keskiverto pientalo ilman sähkölämmitystä kuluttaa vuodessa noin 5 000 kilowattituntia.
Vaikka aurinkoenergia ei välttämättä kuulosta pimeän talven vuoksi parhaalta mahdolliselta tavalta tuottaa sähköä, on Suomen eteläosien aurinkosähkön vuosi tuotanto samaa luokkaa kuin Saksassa. Maamme pohjoista sijaintia kompensoi kesän yötön yö ja matalammat lämpötilat.
”Toisin kuin voisi kuvitella, aurinkopaneelien kannalta ideaalein ilmasto ei ole kuuma ja aurinkoinen, vaan viileä ja aurinkoinen. Kun paneeli lämpiää, se ei tuota niin tehokkaasti sähköä”, tuotepäällikkö Hanna Veräjänkorva Helsingin Energiasta kertoo.
Aurinkoenergia on päästötöntä ja paneelien asentamisen jälkeen myös ilmaista. Paneelien käyttöikä on noin 30 vuotta, eli ne kestävät saman ajan kuin keskivertokatto. Paneelit eivät Veräjänkorvan mukaan vaadi huoltoa.
Auringonsäteitä kannattaakin hyödyntää mahdollisimman paljon. Aurinkosähkö on kestävä energiamuoto, joka peittoaa esimerkiksi tuulivoiman yhdellä merkittävällä tavalla: aurinkopaneelit voi asentaa melkein mille tahansa katolle tai paremman puutteessa vaikka aitaan tai seinään, kunnan rakennusmääräyksistä riippuen, eikä niistä aiheudu maisemallista tai meluhaittaa. Myöskään rakennus- tai toimenpidelupaa ei yleensä tarvita. Lupa-asioissa on kuitenkin vielä kuntakohtaisia eroja, joten asia kannattaa aina tarkistaa omasta kunnasta.
Aurinkovoiman saatavuus ja helppous mahdollistaa sen pientuotannon ja yksittäisten talojen omat aurinkosähköjärjestelmät, joita Helsingin Energia asiakkailleen tarjoaa. Paljon aurinkovoimaa valuu silti meillä hukkaan.
”Suomi oli joskus parikymmentä vuotta sitten edelläkävijä aurinkoenergiassa, mutta nykyään aurinkosähkön osuus Suomen kokonaissähköstä on valitettavasti aivan olematon. Se on kuitenkin ihan parhaita energiantuotantomuotoja, tulevaisuuden energiaa, jolla on myös tietynlainen statusarvo. Se liitetään ajan hermolla olemiseen”, Veräjänkorva summaa.
Sähkölasku pienemmäksi
Rintamamiestalon katolla kiiltelee neljä aurinkopaneelia vielä uutuuttaan, sillä järjestelmä asennettiin vasta alkusyksystä. Se ei siis ole nähnyt yhtään kokonaista kevättä ja pitkää valoisaa kesää, jolloin aurinkopaneelien teho on meillä suurimmillaan.
”Halusin aurinkosähköjärjestelmän, sillä tahdon pienentää sähkölaskuani. Tämä vuosi sitten näyttää, miten sen kanssa käy”, talon omistaja Veikko Holmström kertoo.
Aurinkoisessa kevätsäässä on helppo uskoa paneelien voimaan. Ne heijastavat sinistä taivasta, keräävät säteitä itseensä ja muuttavat ne sähköenergiaksi. Talven tullen ja päivien pimetessä paneelien tuotto kuitenkin laskee. Suomen oloissa ne eivät tuota koko vuotta.
Koska aurinkosähköä ei synny ilman aurinkoa, paneeleista ei saa juuri hyötyä keskitalvella. Marras-, joulu- ja tammikuu ovat aurinkoenergia kannalta hiljaista aikaa, ja runsaslumisina talvina paneelien päälle kasaantuva lumi estää niiden toiminnan myös kevättalvella.
Sopivasti kallellaan
Aurinkopaneelien ja katon väliin jätetään rako, jotta ilma pääsee virtaamaan eivätkä paneelit lämpiä turhaan.
”Jotta paneelit tuottaisivat mahdollisimman hyvin, ne kannattaa sijoittaa etelään suuntautuvalle katonlappeelle. Kun paneelit sijoitetaan lappeen suuntaisesti, lähelle katon harjaa, lumi ei talvella pakkaudu niiden taakse”, Hanna Veräjänkorva sanoo.
Paras on yhtenäinen, etelään suuntautuva kattopinta, jota eivät varjosta suuret puut, savupiiput tai esimerkiksi naapurin korkea talo. Pieni varjo ei kuitenkaan ole aurinkosähkön tuho, Holmströmin talon pihassa seisoo kaksi suurta koivua. Ne varjostavat hiukan, mutta auringon säteet osuvat paneeleihin kuitenkin riittävän hyvin.
Koska kaikki paneelit on kytketty yhteen, on tärkeää, että jokaiseen niistä riittää aurinkoa. Jos yksi paneeleista on varjossa, se vaikuttaa koko järjestelmän tehoon.
”Varjo heikentää järjestelmän tuottoa, joten on parempi rakentaa pienempi järjestelmä aurinkoon kuin osittain varjoon jäävä nimellistuotoltaan suurempi järjestelmä”, Veräjänkorva neuvoo.
Ensimmäinen askel aurinkosähkön pientuottajaksi ryhtymisessä onkin kutsua asiantuntijat paikalle. He ar vioivat, kannattaako taloon asentaa aurinkosähköjärjestelmä ja mikä on sen oikea teho. Helsingin Energia tarjoaa asiakkailleen avaimet käteen -palvelun, johon sisältyy paneelien lisäksi invertteri, eli vaihtosuuntaaja, paneelien kiinnitystelineet, kaapelointi ja asennus. Neljän paneelin paketti maksaa yhteensä noin 4 420 euroa. Kotitalousvähennykseen tästä menee maksimissaan noin 800 euroa.
Järjestelmä käytön mukaan
Veikko Holmströmin järjestelmän paneelit tuottavat auringon säteilystä tasasähköä. Tasasähkö muunnetaan invertterissä vaihtosähköksi, jota tavalliset sähkölaitteet pystyvät käyttämään. Invertteristä voi myös seurata, kuinka paljon paneelit ylipäätään tuottavat.
”Jos asiakkaalla on neljän aurinkopaneelin, eli yhden kilowattipiikin yksivaiheinen järjestelmä, on tärkeää,
että tuotto saadaan ohjattua sellaiseen kohteeseen, jossa energia voidaan hyödyntää kokonaan”, Hanna Veräjänkorva selventää.
Jotta kaikki paneelien tuottama sähkö saataisiin käytettyä hyväksi, järjestelmää suunniteltaessa on mietittävä tarkkaan, mihin aurinkoenergia ohjataan. Esimerkiksi kodin valaistus voidaan jaotella sähkösuunnitelmassa eri vaiheiden taakse – näin osa voi hyödyntää aurinko energiaa ja osa sähköverkon virtaa.
Veikko Holmströmillä on aurinkoenergialle selkeä kohde. Hän on hankkinut äskettäin useita, paljon energiaa kuluttavia sähkölaitteita, kuten sähkömankelin sekä ilmalämpöpumpun asunnon viilentämiseksi kesäkuumalla.
”Aurinkopaneelien on tarkoitus syöttää virtaa siihen vaiheeseen, johon nämä uudet laitteet on kytketty”, Holmström kertoo.
Neljä rintamamiestalon katolla loistavaa mustaa paneelia ei kuitenkaan riitä yksistään vastaamaan talon sähköntarpeeseen, joten koko sähkölaskua niillä ei voi kuitata.
Erilaista sähköä eri tarpeisiin
Kodin sähkölaitteet käyttävät joko yksi- tai kolmivaiheista sähköä. Molempia tarvitaan, jotta kaikki laitteet toimisivat.
”Neljän paneelin järjestelmä tuottaa yksivaiheista sähköä, joka riittää sytyttämään talon valaisimet ja pyörittää heikompitehoisia sähkölaitteita”, Veräjänkorva selittää.
Uuniruokaa pelkällä yksivaiheisella sähköllä ei valmisteta ja saunakin jää viileäksi, sillä liesi ja kiuas vaativat toimiakseen kolmivaiheista sähköä. Puuttuvat vaiheet täydentyvät Helen Sähköverkon verkosta, johon Holmströmin talo on kytketty.
Aurinkopaneelit eivät varastoi sähköä, joten myös illalla auringon laskettua Holmströmin talo saa virtansa sähköverkosta. Toisaalta sähkö virtaa myös toiseen suuntaan.
Helsingin Energia pyrkii järjestelmää suunniteltaessa selvittämään, minkä kokoinen järjestelmä sopii asiakkaalle parhaiten. Suunnitelmassa otetaan huomioon siihen astinen sähkönkulutus ja mahdolliset muutokset, joita siihen on tulossa.
Tarkoituksena on, että järjestelmä mitoitetaan oikean kokoiseksi eikä se tuottaisi paljon ylimääräistä sähköä – jollei asiakas nimenomaan toivo kulutustaan suurempaa järjestelmää. Ylijäämätuotannosta kannattaa aina tehdä takaisinostosopimus.
”Ylijäävää tuottoa saattaa syntyä esimerkiksi kesällä, kun asukkaat ovat poissa kotoa ja aurinko paistaa”, Veräjänkorva selventää.
Helsingin Energia ostaa aurinkopaneelien tuottamaa sähköenergiaa takaisin pohjoismaisen sähköpörssin Suomen aluehintaan. Takaisinsiirrosta ei Helen Sähköverkon alueella veloiteta. Aurinkoenergia on osa hiilidioksidineutraalia tulevaisuutta – ja juuri sitä Helsingin Energia haluaa tukea.
Teksti: Anna Kauhala
Kuvat Kirsi Tuura
Helen-lehti 2/2014
puh. 09 617 8080
energiatori(at)helen.fi