Aurinkoa kattojen yllä

Aurinkovoimala on ympäristöteko, joka luo yritykselle imagoarvoa ja säästää energiakustannuksissa. Yritykset ovat ryntäämässä markkinoille, Otava Oy on etujoukoissa.

Kun yritysvastuuanalyytikko Wilhelm Ehrnrooth polkee pyörällä Uudenmaankadulta Pasilaan, hän siirtyy Otavan kirjakustantamon tiloista yhtiön lehtitaloon, Otavamediaan. Reitti ja myös katolle kiipeäminen tulivat tutuiksi viime kesänä, kun Helenin kanssa tehty sopimus aurinkovoimalan asentamisesta Esterinportti-toimitaloon siirtyi paperilta tekoihin.

”Kiipeilyn harrastajana en pelkää liikkua korkeilla paikoilla”, sanoo Ehrnrooth.

Aurinkoenergia on hänen mielestään paras vaihtoehto tuottaa puhdasta energiaa kaupungissa muun muassa siksi, että se on lähienergiaa.

”Myös käyttämättömät katot saataisiin hyötykäyttöön”, sanoo Ehrnrooth.

Päätös ostaa Heleniltä aurinkovoimala syntyi, kun hän kartoitti konsernin ympäristövaikutuksia ja kilpailutti sähkön ympäristöarvoja. Konsernin sähkönkäytössä pääenergianlähde on edelleen vesi, mutta se on nyt erityissertifioitua sähköä. Esterinportin toimitalo lämpiää kaukolämmöllä. Aurinkoenergia tukee Ehrnroothin mielestä tätä pakettia.

”Päätökseen vaikutti myös TEM:ltä (Työ- ja elinkeinoministeriö)saatu 30 prosentin investointituki ja se, että investointi maksaa itsensä takaisin ennen elinkaaren loppua”, sanoo Ehrnrooth.

TUOTTOMÄÄRÄ YLLÄTTI

Kun seisoo Esterinportti-toimitalon katolla, näkee Linnanmäenhuvipuiston ja lukemattomia Pasilan kattoja. Aurinkopaneeleita voisi rakentaa monelle toimitalolle tai asuinkiinteistölle.

”Valitsimme kiinteistöistämme Otavamedian toimitalon, koska parin sadan neliön tasakatto on paras mahdollinen alusta aurinkopaneeleille. Asennus sujui mutkattomasti ja kesti vain noin viikon.”

Heinäkuun alusta lähtien toiminut aurinkosähköjärjestelmä on marraskuuhun mennessä tuottanut jo
10 000 kWh. Aurinkosähkö kattaa noin neljä prosenttia kiinteistön sähkönkulutuksesta.

Otava-konserniin kuuluvassa Otavamediassa tehdään suomalaisille tuttuja aikakauslehtiä, kuten Seuraa, Annaa, Tekniikan Maailmaa ja Suomen Kuvalehteä sekä monimuotoista asiakasviestintää. Esterinportin toimitalossa työskentelee toimittajia, graafikoita ja kuvaajia.

Vuorokauden auringonsäteilytunnit noudattavat muodoltaan Gaussin käyrää. Keskipäivällä säteily on suurinta juuri silloin, kun toimituksissa ja asiakaspalvelussa energiankulutus on suurinta: aurinkosähköjärjestelmä tuottaa kaikkein eniten juuri oikeaan aikaan.

VASTUULLISUUS ON KAIKKIEN ASIA

Wilhelm Ehrnrooth on päivittänyt Otavakonsernin yritysvastuustrategiaa siitä lähtien, kun aloitti yritysvastuuanalyytikkona vuosi sitten marraskuussa.

”Yritysvastuullisuus voi aluksi vaikuttaa suoraviivaiselta ja helpoltakin. Ollaan vain reiluja ja rehtejä. Taloudellinen vastuu on helpoiten määriteltävissä, pitää löytyä voittoa omistajille. Kun asiaa pohtii enemmän, asiat eivät välttämättä olekaan niin yksinkertaisia. Miten yhdistää taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen vastuu? Se onkin haastavampi rasti”, Ehrnrooth pohtii.

”Voittoa tavoittelevan ominaisuutensa vuoksi yritys ei ikävä kyllä voi panostaa vain vastuullisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että ei puhuta joko tai -asiasta, vaan vastuullisuus on jatkuva prosessi, ei mikään erillinen osa-alue.”

KANNATTAVA INVESTOINTI

Kansainvälisesti aurinkoenergiamarkkinoiden nopea kasvu alkoi viitisen vuotta sitten. Nyt näyttää vahvasti siltä, että kasvu kiihtyy myös Suomessa. Aurinkoenergian läpimurto on FinSolarin arvion mukaan toteutumassa täällä vuosina 2015–2016.

Myös Helenissä on huomattu, että viimeksi kuluneen vuoden aikana yritysten kiinnostus aurinkoenergiaan on kasvanut. Uusia voimaloita nousee hyvässä tahdissa, ja kotitaloudet ovat innostuneet valitsemaan aurinkoenergian osaksi sähkönkulutustaan.

Yritykset ovat havahtuneet tekemään hyviä tekoja ympäristön suojelemiseksi, sanoo markkinointipäällikkö Timo Huolman Heleniltä.

Aurinkoenergia on Huolmanin mielestä järkevä valinta osana sähkönkulutusta monesta syystä. Ensinnäkin yritykset voivat saada investointiin 30 prosenttia TEM:n tukea. Se on tuntuva kannustin, jos puhutaan
50 000–100 000 euron hankkeista.

Myös toinen puoltava seikka on taloudellinen: Investointi maksaa itsensä takaisin ennen elinkaaren loppua. Takaisinmaksuaika on 12 vuotta tuen kanssa ja 17 vuotta ilman tukea, jos kiinteistö käyttää kaiken sähkön itse. Aurinkovoimalan käyttöikä on noin 25–30 vuotta.

Säästöä syntyy siitäkin, että aurinkovoimala harvoin tarvitsee huolto- ja kunnossapitoa asennuksen jälkeen. Aurinkosähkö on uusiutuvaa sähköä ja se sopii niin kaupunkiin kuin maaseudullekin, sanoo Huolman. Aurinkosähkö ei aiheuta melu- eikä hajuhaittoja.

Helen on ehtinyt hankkia mittavan kokemuksen aurinkovoimaloista asennettuaan niitä jo useita kymmeniä, myös muualle kuin Helsinkiin. Aurinkosähköä haluaville on tuotteistettu nimikkopaneelikonsepti, jonka avulla kuka tahansa voi vuokrata kuukausimaksua vastaan oman aurinkopaneelin ja saada sen tuottaman sähkön hyvityksenä sähkölaskussa. Nimikkopaneeleita on Suomen suurimmissa aurinkovoimaloissa Helsingin Suvilahdessa ja Kivikossa yhteensä yli 4 000 paneelia.

EETTINEN VALINTA

Tuotepäällikkö Hanna Veräjänkorva Heleniltä on havainnut saman kuin Huolman. Yritysten kiinnostus aurinkoenergiaan on herännyt.

”Liikkeellä ovat nyt edistyksellisimmät yritykset, jotka saavat mediassa huomiota tuottamalla puhdasta energiaa”, sanoo Veräjänkorva.

Investoinnilla voi hänen mukaansa tehdä samaan aikaan sekä imagoteon että säästää energiakuluissa. Aurinkoenergia on vahvasti myös eettinen valinta.

”Yritysvastuullisuus on siirtymässä konkreettisiin tekoihin”, ajattelee Veräjänkorva.

Hän on myös havainnut, että aurinkovoimalan tai nimikkopaneelin hankkineet asiakkaat ovat innostuneet seuraamaan syntynyttä tuottoa ja samalla myös omaa energiankulutustaan.

”Aurinkosähköjärjestelmän tuoton seuraaminen muuttaa usein myös omaa kulutuskäyttäytymistä ja lisää näin ympäristötietoisuutta.”

Aurinkoenergian käyttö kasvaisi, mikäli sitä tuettaisiin syöttötariffilla. Suomessa syöttötariffia käytetään tuuli-, biokaasu- ja puupolttoainevoimaloille. Vastaava tuki sopisi Veräjänkorvan mielestä myös aurinkovoimaloille.

Teksti Riitta Ekholm | Kuvat Ville Rinne

Julkaistu: 30.11.2015 14:31

Jaa: