Kalan nousun edellytyksiä selvitetään Kymijoella

Helen käynnistää selvityksen, jossa kartoitetaan parasta ja kustannustehokkainta tapaa varmistaa vaelluskalojen kulku Kymijoella voimalaitospatojen ohi. Selvitys on osa valtion kärkihankkeita ja tehdään yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön ja ELY:n kanssa.

Helenin vetämässä selvityksessä etsitään vaihtoehtoja vaelluskalojen kulun varmistamiseksi Kymijoella Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten ohi. Myös uudet ja innovatiiviset ratkaisut halutaan selvittää. Nykyisin viranomaisten määräämä voimalaitosten kalatalousvelvoite toteutetaan kalaistutuksilla sekä kalatalousmaksulla.

Selvitys on osa valtion kärkihankkeita ja tehdään yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön ja ELY:n kanssa. Selvitys sisältää nykytilan taustakartoituksen, asiantuntijatyöpajan sekä varsinaisen selvitystyön, ja se valmistuu keväällä 2018.

Valtion kalatiestrategiassa Kymijoki on nostettu yhdeksi kärkikohteeksi. Itäiseen haaraan Korkeakoskelle on nyt rakennettu kalatie. Samalla, kun saadaan käyttökokemusta Korkeakosken kalatiestä, selvitetään parhaat vaihtoehdot Ahvenkosken ja Klåsarön osalta.

Helenin omistaman Oy Mankala Ab:n vesivoimalaitokset sijaitsevat Kymijoen länsihaarassa, joka ei ole valtioneuvoston kalatiestrategian mukaan kalojen nousun kannalta yhtä kriittinen Kymijoelle kuin itäinen haara. Helen hoitaa vesivoimaloiden aiheuttamat haitat kalaistutuksilla ja viranomaisten määräämillä kalatalousmaksuilla ja noudattaa lupaehtoja vastuullisesti.  Istutusmaksut ja kalatalousmaksut voidaan ohjata kalateiden rakentamiseen, mikäli ympäristö- ja kalatalousviranomaiset sen sallivat. Vaelluskalojen kulun järjestäminen tulee ajankohtaiseksi valtioneuvoston kalatiestrategian mukaisessa järjestyksessä. Kalaporrashankkeiden toteutus vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja. Ennen investointipäätöstä on syytä varmistaa, että tehtävät ratkaisut ovat kalakantojen hoitamisen kannalta kaikkein parhaita ja  kustannustehokkaita. Tärkeää on, että valtiovalta, kunnat, voimayhtiöt ja asianosaiset ovat valmiina yhteistyöhön.  Mahdollisissa toimissa kannattaa edetä valtioneuvoston kalatiestrategian mukaisesti.

Kymijoen Ahvenkosken ja Klåsarön kalateiden suunnittelua on myös esitetty Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2016-2021.

Suurin osa uusiutuvasta energiasta on vesivoimaa

Uusiutuvan energian määrä Helenin sähkönhankinnan tukkumyynnissä oli 15 % vuonna 2016, ja suurin osa uusiutuvasta energiasta on peräisin vedestä. Vesivoimakapasiteettia Helenillä on tytär- ja osakkuusyhtiöiden kautta Kymijoella, Kemijoella ja Ruotsissa Indalsälven-joella. Vanhimmat vesivoimalat ovat tuottaneet energiaa 1930-luvulta asti.

Kymijoella on yhteensä neljä Helenin vesivoimalaa: Mankala, Ahvenkoski, Klåsarö ja Ediskoski. Ahvenkoski, Klåsarö ja Ediskoski sijaitsevat Kymijoen länsihaarassa ja Mankalan vesivoimalaitos Kymijoen pohjoisosassa.

https://www.helen.fi/helen-oy/vastuullisuus/hiilineutraali-tulevaisuus/energiantuotanto/

Lisätiedot:

Maiju Westergren, johtaja, vastuullisuus ja yhteiskuntasuhteet, Helen Oy, puh. 0400 276 660

Jouni Tammi, kalatalousylitarkastaja, Maa- ja metsätalousministeriö, puh. 02 95162313

 

Julkaistu: 20.09.2017 13:31

Jaa: