Kysely: Helsingin energiapolitiikka jakaa kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä
Energiapolitiikka puhuttaa kuntavaaliehdokkaita Helsingissä. Kuntavaaliehdokkaat haluavat ottaa valtuustossa kantaa paikallisiin energiaratkaisuihin, kuten alueella käytettäviin energiantuotantomuotoihin.
Päästöttömien energiamuotojen, erityisesti aurinkoenergian, lisääminen saa helsinkiläisehdokkaiden parissa paljon kannatusta, mutta ohjauskeinoista on erimielisyyttä. Helsingin omat, EU:n ja kansallisen tason tavoitteita tiukemmat ilmastotavoitteet ja omat tukimekanismit päästöttömille tuotantomuodoille jakavat puolueita voimakkaasti.
Kuntavaaliehdokkaiden selvä enemmistö (89 %) näkee, että valtuuston tulee ottaa kantaa paikallisiin energiaratkaisuihin, kuten käytettäviin energiantuotantomuotoihin. Helsingin omat ilmastotavoitteet jakavat voimakkaasti vastaajia. Ehdokkaista 52 % näkee, että Helsingin tulisi asettaa omia, tiukempia ilmastotavoitteita ja 34 % vastustaa tätä. Vihreistä 97 % ja vasemmistosta 77 % kannattaa tiukempia tavoitteita, muissa puolueissa ei nähdä yhtä vahvasti tarvetta Helsingin omille tavoitteille.
Vihreissä ja vasemmistossa haluttaisiin luoda Helsinkiin myös omia tukimekanismeja päästöttömälle energiatuotannolle. Perussuomalaisissa ja kokoomuksessa sitä vastoin selvä enemmistö vastustaa Helsingin omia, erillisiä tukimekanismeja.
- Meidän näkemyksemme mukaan Helsingissä ei ole syytä ottaa käyttöön omia tukijärjestelmiä päästöttömän energiantuotannon lisäämiseksi. Päästöttömät energiamuodot ovat nykyisellään markkinaehtoisestikin kilpailukykyinen vaihtoehto, paikalliset ja päällekkäiset tukijärjestelmät vain häiritsisivät energiamarkkinoiden tehokasta toimintaa ja loisivat kustannuksia kaupungille ja veronmaksajille. Helsingin kaupunki omistajana ei myöskään voi tehdä sellaisia päätöksiä, jotka aiheuttavat kilpailuhaittaa tai etua yhtiölle, joka toimii markkinaehtoisesti, kommentoi tuloksia johtaja Maiju Westergren Helenistä.
- Kuntapäättäjät pystyvät edistämään päästöttömien energialähteiden käyttöä parhaiten kaavoituksen avulla. Monet uusiutuvan energian muodot tarvitsevat nykyisiä energianlähteitä enemmän tilaa ja siksi kaavoituksen merkitys korostuu tulevaisuudessa esimerkiksi aurinkoenergian tuotannon yleistyessä, Westergren jatkaa.
Päättäjiltä kysyttiin myös näkemystä siitä, kuinka paljon päästöttömiin energiamuotoihin siirtyminen heidän mielestään saisi kuluttajille maksaa. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle päästöttömiin siirtyminen saisi tuoda suurimman osan mielestä korkeintaan 1 - 5 % korotuksen energialaskuun, mikä tarkoittaisi keskimäärin 1 – 115 euron korotusta vuositasolla.
Kerrostalokaksiossa asuville päästöttömyys saisi päättäjien enemmistön mukaan tuoda 5 – 10 % korotuksen (keskimäärin 32 – 64 euroa vuodessa). Erityisesti perussuomalaisissa, kokoomuksessa ja SDP:ssa kuluttajien energialaskun korotukset halutaan pitää maltillisempina, kun taas vihreiden näkemyksen mukaan kuluttajat voisivat maksaa päästöttömyydestä enemmänkin.
Aula Research toteutti Helenin toimeksiannosta kyselytutkimuksen energiapolitiikasta ja paikallisista energiaratkaisuista. Kyselyn kohderyhminä olivat helsinkiläiset kuntapoliitikot ja kuntavaaliehdokkaat. Kyselyyn osallistui 147 helsinkiläistä poliitikkoa ja sen vastausprosentti oli 30 %. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin 2.2. – 11.3.2017.