Suomi tarvitsee kotimaista sähkön tuotantoa

Sähkömarkkinoita täydentävä tehomarkkina voisi ratkaista Suomea uhkaavan sähköpulan. Sähköpulan riski on kasvanut, koska Suomessa on suljettu ja tullaan sulkemaan huomattava määrä sähkön tuotantokapasiteettia.

Helenin Gaia Consulting Oy:llä teettämän selvityksen mukaan markkinaehtoisen tuotantokapasiteetin poistuminen sähkömarkkinoilta sekä huippukulutuksen kasvu lisäävät sähköpulan riskiä Suomessa 2020-luvulla, jos kehitys jatkuu nykyisellään. Kasvuun vaikuttavat mm. sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen määrän lisääntyminen. Sähkön tuontia ei voida ilman uusia rajajohtoja kasvattaa eikä lisääntyvä aurinko- ja tuulituotanto voi korvata talvipakkasilla tarvittavaa sähkön määrää. Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on pudonnut niin alas, että sähkön tuotantoon ei kannata Suomessa investoida.

- Investointeja syntyy lähinnä vain jos tuotantoa tuetaan. Se ei ole markkinoiden kannalta terveellistä. Lähes kaikki lauhdevoimalaitokset on jo suljettu Suomessa. Lisäksi merkittävä määrä yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa on poistumassa markkinoilta, toteaa johtaja Harri Mattila Helenistä.

Myös Helen on päättänyt korvata Hanasaaren sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen vain lämpöä tuottavilla biolaitoksilla ja erilaisilla hajautetuilla lämmöntuotantoratkaisuilla. Yhteistuotannon rooli on kuitenkin merkittävä Suomen energiajärjestelmässä ja sen merkitys korostuu talven kireimpinä pakkaspäivinä, jolloin lähes puolet sähköstä tuotetaan yhteistuotannolla.

- Nyt pitäisi varmistaa yhteistuotannon säilyminen jatkossakin. Yhteistuotanto on ollut luotettavasti käytettävissä huippukulutuksen aikana, se vakauttaa koko energiajärjestelmää ja hidastaa järjestelmään tulevia vaikutuksia nopeissa muutostilanteissa, Mattila korostaa.

Nykyiset tehoreservit ovat kalliita

Sähkötehon riittävyydestä huolehtivat tällä hetkellä kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj ja viranomaiset. Pohjoismainen sähkömarkkinamalli perustuu energiapohjaiseen hinnoitteluun, eli vain tuotetusta energiasta maksetaan. Jotta energiaa on saatavilla joka hetki, se varmistetaan Suomessa tehoreservilaitoksilla, joiden toiminnasta vastaa Fingrid. Tämä on osaltaan lisännyt sääntelyä muutoin markkinaehtoisessa mallissa. Mikäli tuotantoa poistuu markkinoilta edelleen, varalla olevien tehoreservien määrää pitäisi kasvattaa huomattavasti. Helenin mukaan tämä ei ole järkevää, sillä nykyinen tehoreservijärjestelmä ei synnytä uutta kapasiteettia, se on markkinoille joustamaton ja kuluttajille kallis. Myös EU suhtautuu tehoreserveihin kriittisesti.

Teholle tulisi saada korvaus

Ratkaisu uhkaavaan sähköpulaan voisi olla sähkömarkkinoita täydentävä tehomarkkina, jossa energian hinnan lisäksi myös teholla olisi rahallinen arvo. Tehomarkkinalla varmistettaisiin sähköjärjestelmän tarvitsema teho maksamalla siitä korvausta sovitulla menettelyllä. Tämä vaikuttaisi positiivisesti investointien kasvamiseen. Toistaiseksi Suomen tilanne on kohtuullinen, mutta käännös huonompaan suuntaan on jo tapahtunut. Helenin mukaan nyt on syytä selvittää, millainen malli sopisi Suomelle parhaiten. Tehomarkkina on käytössä mm. Englannissa ja Yhdysvalloissa. Ranskassa se otettiin käyttöön tämän vuoden alussa, ja myös Irlannissa ja Puolassa suunnitellaan vastaavaa.

Tehomarkkina olisi kaikille toimijoille avoin, ja kilpailuun voisi osallistua nykyinen ja uusi tuotanto.

- Tehomarkkina on alustavien arvioiden mukaan taloudellisesti edullisin tapa huolehtia sähkömarkkinan toimivuudesta tulevaisuudessa. Se vahvistaisi kotimaisen energiantuotannon edellytyksiä ja parantaisi mahdollisuuksia kysyntäjouston lisäämiselle ja siihen liittyville palveluille. Se mahdollistaisi myös mm. tuulivoiman ja aurinkovoiman merkittävän lisäämisen, Mattila toteaa.

Tehomarkkinalla voimalaitokset ovat koko ajan markkinan käytettävissä. Tehomarkkinalla olisi Helenin näkemyksen mukaan myös sähkön käyttäjille positiivinen vaikutus pienentyneenä sähkölaskuna.

Sähköpulassa käyttöä säännöstellään tai sähköt katkeavat

Suomessa sähköä tarvitaan eniten kylminä pakkaspäivinä, ja silloin noin kolmasosa Suomen sähköstä tuodaan naapurimaista. Jos kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyydestä ei huolehdita tai sähkön tuontia ei pystytä lisäämään merkittävästi, riskinä on sähköpula. Sähköpulassa riittävää sähkön tuotanto- ja siirtotehoa ei ole saatavilla. Seurauksena voivat olla kierrätettävät sähkökatkot, joilla olisi laajoja kustannusvaikutuksia koko yhteiskuntaan.

Gaia Consulting Oy: Tehomarkkinaselvitys – loppuraportti

Aiheesta lisää Helenin Uutta voimaa -blogissa

Julkaistu: 23.02.2017 12:24

Seija Uusitalo
Viestintä
Jaa: