Helen Oy: Pitkäjänteinen veropolitiikka jouduttaa investointeja matkalla hiilineutraaliuteen
Helen tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035. Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että Suomen energiajärjestelmä muuttuu entistä puhtaammaksi, joustavammaksi ja älykkäämmäksi. Kuluvan vuoden aikana olemme investoineet muun muassa uusiutuvaan energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen 350 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan energia-ala investoi vuoteen 2035 mennessä noin 40 miljardia euroa puhtaaseen tuotantoon ja energian jakeluun.
Pitkäjänteinen ja pysyvä veropolitiikka edesauttaa näiden investointien toteutumista. Tukea puolestaan tarvitaan tutkimukseen ja uusien teknologioiden pilotointiin.
Yksi tämänhetkisistä kärkihankkeistamme on Kilpilahden jalostamoalueen hukkalämpöjen hyödyntäminen Helsingin lämmityksessä. Hanke vaatii toteutuessaan 700-1000 miljoonan euron investoinnin, ja sen arvioidaan vähentävän päästöjä 2-3 miljoonaa tonnia eli 3-5 prosenttia koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Hankkeen edellytyksenä on hallitusohjelmaan kirjattu lämpöpumppujen veroluokan lasku teollisuuden käyttämään sähköveroluokkaan. On hyvä, että valtiovarainministeriön verotyöryhmä on tunnistanut muutoksen tärkeyden ja toteaa, että veroluokan lasku voidaan toteuttaa nopeutetulla aikataululla.
Fossiilisten polttoaineiden muita tiukemman verotuksen tarkoituksena on ohjata energiantuotantoa vähäpäästöisemmäksi. Budjettiriihessä esillä olevat lämmityspolttoaineiden lisäveronkorotukset eivät kuitenkaan sitä tee. Energiantuotannon päästöjä vähentävät ensisijaisesti päästökauppa ja kivihiilikielto. Nyt ehdotetut veronkorotukset ovat siten puhtaasti fiskaalisia, ja ne ainoastaan heikentävät energia-alan investointivalmiutta. Siksi polttoaineverojen korotukset pitäisi toteuttaa porrastetusti vaalikauden aikana, kuten hallitusohjelmassa on linjattu.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) on energiatehokas ja joustava tuotantomuoto, jonka käyttöön myös EU kannustaa esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivissä. CHP:n kilpailukykyä ei pidä heikentää 0,9-kerrointa poistamalla. Kertoimen poistaminen tarkoittaisi yhteistuotannon energiatehokkuushyödyn sivuuttamista erillislämmöntuotantoon verrattuna. Toisin sanoen kertoimen poisto vähentäisi kannustimia tehokkaaseen energiantuotantoon, vaikka siihen on Suomen energiajärjestelmässä pyrittävä.
Helenin viestit budjettiriiheen
- Lämpöpumppujen veroluokan lasku teollisuuden sähköveroluokkaan on toteutettava viipymättä.
- Lämmityspolttoaineiden veronkorotukset on porrastettava koko vaalikaudelle hallitusohjelman mukaisesti.
- Sähkön ja lämmön yhteistuotannon 0,9-kerroin on säilytettävä.