Tutkimus: 53 % helsinkiläisistä valitsisi vihreän kaukolämmön - ani harva tietää, että vaihtaminen on jokaiselle mahdollista
Helsinkiläiset eivät tiedä voivansa vaikuttaa asuntonsa lämmöntuotantotapaan, selviää energiayhtiö Helenin teettämästä tutkimuksesta. Vastaajien tietoisuus omista vaikutusmahdollisuuksistaan asunnon lämmityksen tuotantomuodon valitsemiseen on alhainen: valinnanvapaus on selvää vain 7 prosentille. Samalla yli puolet vastaajista vaihtaisi varmasti tai todennäköisesti nykyisen kaukolämpönsä ympäristöystävälliseen vaihtoehtoon, jos siitä koituisi vain pieni lisäkustannus.
”Erittäin mielenkiintoinen tulos on, että asunnon lämmityksen vaihtaminen ilmastoystävälliseen vaihtoehtoon koetaan viidenneksi tehokkaimmaksi tavaksi taistella ilmastonmuutosta vastaan, mutta omaan repertuaariin sisällytettävistä ekoteoista se on listan häntäpäässä”, sanoo Helenin lämpö- ja jäähdytystuotteiden tuoteryhmäpäällikkö Anssi Juvonen.
Helenin Uusiutuva kaukolämpö nollaa päästöt
Harva vastaaja tietää, että asukkaalla itsellään on nykyään mahdollisuus päättää lämmityksen tuotantotavan muutoksesta asuntokohtaisesti. Yleiset lämmitysratkaisut tehdään keskitetysti taloyhtiötasolla, minkä johdosta yleinen harhaluulo siitä, ettei asukas voi itse vaikuttaa oman asuntonsa lämmityksen tuotantotapaan, elää yhä vahvana.
”Helenin Uusiutuvan kaukolämmön avulla kerros-, rivi-, pari- ja omakotitalossa asuvat helsinkiläiset voivat omalla päätöksellään nollata asuntonsa lämmityksestä koituvat päästöt ja tehdä merkittävän ilmastoteon. Uusiutuva kaukolämpö on samantyyppinen kuin vihreä sähkösopimus, ja hinta määräytyy asunnon koon mukaan”, Juvonen sanoo.
Helen tuottaa Uusiutuvan kaukolämmön Sörnäisissä, Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa puhdistetun jäteveden hukkalämmöstä.
Helsinkiläinen on valmis maksamaan päästöttömyydestä
Lämmityksen tuotantotavan vaihtaminen maksaa kaukolämpöverkkoon kuuluvalle kuukaudessa keskimäärin vain reilu 2 euroa nykyistä enemmän. Tutkimukseen vastanneista kuusi kymmenestä olisi valmis maksamaan tuotakin enemmän tehdäkseen kaukolämmöstään täysin päästötöntä.
”Uusiutuvalla kaukolämmöllä asiakas voi lämmittää kotinsa täysin kierrätetyllä ja päästöttömällä lämmöllä, joka on peräisin puhdistetusta jätevedestä. Kaukolämpöasiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa ilmastotyöhön omilla valinnoillaan ja siten edistää siirtymistä kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää. Uusiutuva kaukolämpö antaa helsinkiläisille mahdollisuuden tehdä omakohtaisia ympäristöystävällisiä kuluttajavalintoja, asunnon omistusmuodosta riippumatta”, sanoo Anssi Juvonen.
Uusiutuvan kaukolämmön hankkiminen on yhtä helppoa kuin sähkösopimuksen teko. Tuotteen vaihto ei vaadi muutoksia lämmitysjärjestelmiin ja tuote voidaan ottaa käyttöön heti. Asiakas ostaa tuotetta oman asuntonsa kulutuksen verran.
Tavat osallistua ilmastotalkoisiin vaihtelevat iän mukaan
Helsinkiläisten mielestä lämmityksen vaihtaminen ilmastoystävällisempään vaihtoehtoon on viidenneksi tehokkain keino, jolla yksilö voi vaikuttaa kestävään ilmastokehitykseen. Vastaajien mukaan tehokkain tapa on julkisen liikenteen tai kimppakyytien suosiminen yksityisautoilun sijaan. Seuraavaksi vaikuttavimmat teot ovat pikamuodin hankintojen välttely, lentomatkustamisen vähentäminen ja kotitalousjätteen kierrätyksen lisääminen.
Mutta mitä keinoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi helsinkiläiset ovat omaksuneet tai olisivat valmiita omaksumaan omaan arkeensa? Järjestys ei ole sama kuin tehokkaimmiksi koetuissa teoissa. Vastaajat vähentävät tai voisivat vähentää ympäristön ja ilmaston kuormitusta ennen kaikkea kierrättämällä enemmän. Seuraavaksi suosituimpia ekotekoja ovat julkisen liikenteen tai kimppakyytien suosiminen, pikamuodin vältteleminen ja energiansäästö asunnossa esimerkiksi sammuttamalla valot tyhjistä huoneista.
”Energiansäästö asunnossa on tutkimuksen mukaan etenkin vanhempien sukupolvien suosima ekoteko, samoin kuin julkisen liikenteen käyttäminen ja jätteiden kierrätys. Nuorten vastauksissa sen sijaan korostuu tiedostus ruokavalion ja kiertotalouden merkityksestä ilmastokuormituksen vähentämiseksi.”
FAKTA: NOSTOJA TUTKIMUKSESTA
- Kaikki ikäluokat pitävät lentomatkustamisen vähentämistä tehokkaana keinona.
- Nuoret kokevat lihansyönnin vähentämisen ja kasvispainotteisen ruuan suosimisen tehokkaammaksi kuin vanhemmat ikäluokat.
- Etenkin yli 65-vuotiaat näkevät kotitalousjätteen kierrätyksen roolin merkittävänä.
- 50–64-vuotiaat nostavat julkisen liikenteen ja kimppakyytien roolin tärkeämpään asemaan kuin muut ikäluokat.
- Naiset vaikuttavat tekevän enemmän tai olevan tiedostavampia, kun kyse on omasta tekemisestä ympäristön ja ilmaston kuormituksen vähentämiseksi.
- Nuoret vaikuttavat olevan tiedostavampia ja tekevän useampia toimia kuormituksen vähentämiseksi – etenkin ruokavaliota koskevat toimet ja kiertotalous nousevat esille.
800 vastaajaa tavoittanut tutkimus toteutettiin Helenin toimeksiannosta Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 4.-11.12.2019. Kohderyhmänä oli yli 18-vuotiaat helsinkiläiset, jotka ovat muuttaneet vanhempiensa luota ja vastaavat kotitaloutensa hankinnoista. Otos on painotettu sukupuolen mukaan, mutta ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin kuin Helsingin väestö todellisuudessa on.