Helsingin kaupungin pääekonomisti Mikko Kiesiläinen: ”Suuret investoinnit hiilineutraaliuteen ovat erittäin perusteltuja”
Helsingin kaupungin ensimmäinen pääekonomisti Mikko Kiesiläinen näkee, että politiikassa tulee asettaa tiukat ilmastotavoitteet, mutta tehokkaimmat keinot vähentää päästöjä löytyy markkinoiden muskeleilla. Pahinta myrkkyä tehokkuudelle on päällekkäinen tai jopa ristiriitainen poliittinen ohjaus.
Elokuussa 2021 Helsingin kaupunkiin perustettiin pääekonomistin tehtävä, johon valittiin EK:ssa ekonomistina aikaisemmin työskennellyt Mikko Kiesiläinen. Kiesiläinen sanoo, että Helsingin tulee vaikuttaa ilmastonmuutokseen paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
”Helsingillä on kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, joka tuo meille nopeasti suuria päästövähennyksiä. Pääkaupunkina meillä on erityinen vastuu näyttää suuntaa ja auttaa muita kaupunkeja päästöjen vähentämisessä globaalistikin.”
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii suuria investointeja ja nopeaa päästöjen leikkaamista
Kiesiläinen näkee isot ilmastonmuutosta hidastavat investoinnit pelkästään taloudenkin näkökulmasta erittäin järkevinä. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kustannukset ovat moninkertaiset, mikäli investoinnit jätetään nyt vajaiksi.
”Lyhyellä aikavälillä vihreä siirtymä tulee maksamaan paljon. Nyt tehtävät investoinnit luovat kuitenkin kasvua ja positiivisia vaikutuksia varsinkin pidemmällä aikavälillä. Nyt kannattaa maksaa ilmastonmuutoksen torjunnasta ja vihreästä siirtymästä, koska ilmastonmuutoksen aiheuttamat negatiiviset vaikutukset olisivat kertaluokkaa kalliimpia. On siis erittäin perusteltua tehdä hyvin suuriakin investointeja, jotka vähentävät päästöjä ja hillitsevät ilmastonmuutosta”, Kiesiläinen korostaa.
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista energiantuotantomuodoista luopumista. Suomessa kustannustehokkaimman päästövähennyspotentiaalin Kiesiläinen näkee turpeessa.
”Meidän on vähennettävä voimakkaasti ja nopeasti sellaiset päästölähteet, joita on kustannustehokkaasti mahdollista vähentää. Suomessa energia-alalla tällainen päästölähde on turpeen energiakäyttö. Turpeen polttamisen jatkuminen on täysin ristiriidassa yhteiskunnallisten päästövähennystavoitteiden kanssa. Se, että jatkamme tällaisilla tukimekanismeilla turpeen polttoa, tekee vihreästä siirtymästä tarpeettoman kallista”, sanoo Kiesiläinen.
Päästöt tulee hinnoitella kaikilla toimialoilla
Monesti ajatellaan, että ilmastonmuutos vaikuttaa lähinnä energiantuotantoon ja energian hintaan. Kiesiläinen huomauttaa, että päästöjen hinta tulee maksettavaksi kaikille toimialoille.
”Keskeisin ja nopein ilmastonmuutoksen vaikutus talouteen on se, että aikaisemmin ilmainen ”resurssi”, hiilidioksidipäästön aiheuttaminen, tulee hinnoitelluksi. Se näkyy konkreettisimmin esimerkiksi päästökaupan kautta, mutta päästöt tulee hinnoitella kaikilla toimialoilla. Päästöistä maksaminen muuttaa kaikkia toimialoja ja tuotantofunktiota. Ne toimialat, joilla muutostarve on pienin, saavat suhteellisen kilpailuedun”, sanoo Kiesiläinen.
Taloudelliset kannusteet tekevät siirtymästä kustannustehokasta
Yksinkertaistetusti päästöjä voi vähentää kahta reittiä: rajoituksilla ja taloudellisilla kannusteilla. Kiesiläinen korostaa taloudellisen ohjauksen merkitystä erityisesti tehokkuuden näkökulmasta.
”Päästövähennysten toteuttaminen vaatii resurssien uudelleen allokaatiota, joten taloudelliset kannusteet ovat välttämättömiä. Jos muutos tehtäisiin pelkästään rajoitusten kautta, se maksaisi paljon enemmän”, Kiesiläinen sanoo.
Kiesiläinen painottaa, että politikkaa, taloutta ja markkinoita ei voida erottaa, eikä niiden välillä voi tehdä valintaa. Kaikkia tarvitaan.
”Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia järjestelyitä. Esimerkiksi päästöjen hinnoittelu on poliittinen päätös. Tarvitsemme ensin poliittisia päätöksen päästöjen vähentämisestä, mutta sen toteuttaminen ja jalkauttaminen markkinamekanismin kautta on tehokkain ja tasapuolisen tapa saada muutos aikaiseksi.”
Päällekkäinen ja ristiriitainen ohjaus on myrkkyä tehokkuudelle
Kiesiläinen korostaa, että looginen, ennakoitava ja mahdollisimman yksinkertainen ohjaus on tehokkainta.
”Itse näen, että ei pidä olla päällekkäisiä ohjauskeinoja. Energia-alan osalta kannatan sitä, että olisi mahdollisimman laaja, tiukka, toimiva ja sitova päästökauppa, ja mahdollisimman vähän muuta ilmasto-ohjausta”, hän sanoo.
”Yhteiskunnan kannalta tärkeää on myös se, että toimialojen välillä noudatettaisiin samaa päästölogiikkaa ja -hinnoittelua. Jos päästövähennyksen hinta, eli kuinka monta euroa maksaa vähennetty hiilidioksiditonni, olisi laskettu samalla tavalla, niin vähennykset ohjautuisivat ensiksi sinne missä se on kaikista halvinta”, hän jatkaa.
Ilmastotoimien kiihtyessä ja energianhinnan noustessa on alkanut keskustelu energiaköyhyydestä ja siitä, että pitäisikö ilmastotoimiin kytkeä sosiaalituen kaltaisia elementtejä. Kiesiläinen ei lähtökohtaisesti pidä tällaista ajattelua järkevänä.
”Yhden poliittisesti päätetyn vaikuttamismekanismin on syytä keskittyä yhteen tavoitteeseen. Päästömekanismi keskittyy päästöihin ja sosiaaliturvamekanismi sosiaalisiin tavoitteisin. Suomessa tätä varten on sosiaaliturva. Jos yhdelle mekanismille asetetaan useita tavoitteita, niin yleensä se johtaa tehottomaan ja epätarkoituksenmukaiseen julkisten varojen käyttöön. Vasaralla lyödään nauloja ja ruuvimeisselillä ruuvataan ruuveja”, hän painottaa.
”Jos kuitenkin EU-pöydissä päätetään antaa sosiaalitukea osana ilmastotoimia, niin kyllä Suomen kannattaa nettomaksajana ottaa kaikki saatavissa oleva tuki vastaan”, hän kuitenkin jatkaa.
Fakta: Mikko Kiesiläinen
- Pääekonomisti toimii pormestari Juhana Vartiaisen sekä koko kaupunkiorganisaation taloustieteellisenä tukena.
- Pääekonomistin tehtäviin kuuluvat pormestarin taloustieteellisen tuen lisäksi kaupungin palvelutoiminnan ja organisaation tehokkuuden ja panos-tuotossuhteen analysointi. Lisäksi pääekonomistin toimenkuvaan kuuluu tehokkuutta parantavien uudistusten ehdottaminen, suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä muun organisaation kanssa sekä yhteydenpito tutkijayhteisöihin ja niiden hyödyntäminen.
- Kiesiläinen siirtyi tehtävään Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomistin tehtävästä. Aiemmin Kiesiläinen on toiminut muun muassa ajatuspaja Liberan toiminnanjohtajana ja HYY Yhtymän liiketoimintajohtajana. Kiesiläisellä on myös poliittinen tausta ja hän on toiminut vihreiden ehdokkaana kuntavaaleissa 2017 ja 2021 sekä eduskuntavaaleissa 2019. Hän oli Helsingin kaupunginhallituksen varajäsenenä 2019-2021 ja kaupunginvaltuuston varajäsenenä 2017-2021.
- Kiesiläinen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän on valmistunut London School of Economicsista vuonna 2011.