Helenin suuri taloyhtiökysely: hallitusten ex-jäsenillä pinna ja naapurisuhteet ovat kireällä – mutta energiaratkaisuissa sopu lähestyy
Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelystä poisjäämisellä on selvä yhteys tyytymättömyyteen tavasta, jolla taloyhtiön asioita hoidetaan. Asia käy ilmi energiayhtiö Helenin teettämästä taloyhtiötoiminnan käytänteitä ja asenteita kartoittavasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1000 asunto-osakeyhtiöiden osakasta ja vaikuttajaa.
Hallitusten entisillä jäsenillä on selvästi nykyjäseniä kielteisempi kuva taloyhtiön kokouksista. Merkittävästi nykyisiä jäseniä pienempi osuus heistä kokee, että taloyhtiön kokouksissa yhteishenki on hyvä (68 % vs. 90 %), asioita käsitellään tarpeeksi tehokkaasti (58 % vs. 83 %) tai että kokouksiin osallistujilla on oikeanlaista asiantuntemusta (58 % vs. 79 %). Tyytymättömyys kärjistyy siten, että peräti 42 prosenttia hallituksen ex-jäsenistä kertoo ärsyyntyvänsä taloyhtiön kokouksissa usein – lukema on korkeampi vain hallituksen varapuheenjohtajien keskuudessa.
”Kyselyn tuloksista on selkeästi aistittavissa, että hallituksen entiset jäsenet ovat tyytymättömämpiä taloyhtiön kokouksiin kuin nykyjäsenet. Erityisesti tuntuu hiertävän se, ettei kokousten agendalle nosteta heidän mielestään oikeita asioita: entisten hallitusjäsenten mielestä nykyistä huomattavasti useammin pitäisi käsitellä lämmitysasioita ja hiljaisuuden rikkomista”, kertoo Helenin markkinointi-, viestintä- ja asiakaskokemusjohtaja Sohvi Salmelin.
Ex-jäsenillä lämmitysasiat hallussa
Hallitusten entiset jäsenet ovat vastaajaryhmistä kaikkein parhaiten perillä energia-asioista: peräti 97 prosenttia heistä tietää asuntonsa lämmitysmuodon ja sama osuus tuntee kaukolämmön hyvin.
”Lämmitys on taloyhtiöissä suuri menoerä, joten on luonnollista, että siitä keskustellaan. Hinnan lisäksi myös lämmityksen hiilijalanjälkeen on alettu kiinnittää taloyhtiöissä entistä enemmän huomiota. On hienoa, että taloyhtiöt harkitsevat ja ovat valmiita siirtymään hiilineutraaliin lämmitykseen – tämä vauhdittaa uusien vaihtoehtojen kehitystä, kuten teollisuuden hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämmössä,” kertoo Helenin myynnin ja asiakaspalvelun johtaja Anu-Elina Hintsa.
Entisten hallituslaisten toiveisiin lämmitysasioista keskustelusta todennäköisesti vastataan pian, sillä 80 prosenttia hallitusten nykyisistä puheenjohtajista kertoo, että energiaratkaisuiden merkitys heille on suurta.
Oikea tieto kaventaa naapureiden välistä railoa
Kysely antaa viitteitä myös siitä, että hallitustyöskentelyn lopettamisen jälkeen naapuruston ja taloyhtiön kipu- ja kehityskohdat nähdään aiempaa selvemmin, eikä omaa kantaa piilotella muilta. Hieman alle puolet (45 %) entisistä jäsenistä kokeekin taloyhtiön kokouksissa syntyvän usein riitoja naapureiden kesken, keskiarvon ollessa lähes 20 prosenttiyksikköä alhaisempi.
Selvästi suurin osa entisistä jäsenistä menee taloyhtiön kokouksiin asiat edellä, ja naapureiden kanssa ajan viettäminen on heille toissijaista. Ex-jäsenistä vain kolme prosenttia pitää taloyhtiön kokousten parhaana puolena kanssakäymistä naapureiden kanssa, keskiarvon ollessa 13 prosenttia.
”Taloyhtiön kokouksissa tehdään tärkeitä päätöksiä asioista, jotka monella liittyvät elämän suurimpaan sijoitukseen. Toisistaan poikkeavia näkemyksiä syntyy väkisinkin, mutta yhteisen maaperän löytymiseksi ajantasainen tieto on avainasemassa. Lämmitystä koskevien päätösten osalta esimerkiksi monelle tulee yllätyksenä, että helsinkiläiset voivat valita jo nyt perinteisen kaukolämmön tilalle hiilineutraalin uusiutuvan kaukolämmön tai kiertolämmön. Perinteisen kaukolämmön hiilidioksidipäästöt puolittuvat vuoteen 2024 mennessä ja täysin hiiletöntä se on viimeistään viisi vuotta myöhemmin. Lisäksi esimerkiksi maalämpö tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon osalle taloyhtiöistä,” Hintsa toteaa.
Taloyhtiöiden kiinnostus hiilineutraaleihin energiamuotoihin on onneksi korkealla tasolla. Hallitusten jäsenistä noin kaksi kolmesta kertoo taloyhtiön suhtautuvan myönteisesti hiilineutraaleihin energiamuotoihin, eli joko jo siirtyneen niihin, suunnittelevan siirtymistä tai vähintään olevan kiinnostunut kuulemaan niistä lisää.
”Taloyhtiöiden kannalta merkittäviä uutisia on kaksi. Ensimmäinen on se, että puolet tutkimukseen vastanneista osakkaista kertoo olevansa valmiita maksamaan hieman enemmän hiilineutraaleista energiamuodoista. Toinen on se, että hiilineutraalit lämmitysmuodot ovat usein luultua edullisempia ja kustannustehokkaampia. Myös energiatehokkuusratkaisut pienentävät sekä taloyhtiöiden hiilijalanjälkeä että lämmityskuluja,” vakuuttaa Hintsa.
Helenin hiilineutraalit lämmitysvaihtoehdot taloyhtiöille
• Uusiutuvalla kaukolämmöllä asukas voi pienentää kotinsa hiilijalanjälkeä. Uusiutuvan kaukolämmön voi vaihtaa kerralla koko taloyhtiöön tai asukkaat voivat itse vaihtaa ympäristöystävällisempään lämmitysmuotoon asunnon omistusmuodosta riippumatta.
• Uusiutuva kaukolämpötuote hyödyntää arjessa syntyvän jäteveden hukkalämpöä. Lämpöä sisältävä jätevesi ohjataan jätevedenpuhdistamoon ja sieltä Katri Valan lämpöpumppulaitokseen.
• Lämpöpumppulaitoksessa uusiutuvalla energialla syntyvä lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, josta se jaellaan koteihin.
• Maalämpö tarjoaa osalle taloyhtiöistä hiilineutraalin lämmitysvaihtoehdon. Taloyhtiöt voivat hankkia maalämpöratkaisun Heleniltä joko asunto-osakeyhtiön omaksi tai palveluna.
KyselytutkimuksestaHelen teetti asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden ja vaikuttajien mielipiteitä kartoittavan kyselytutkimuksen joulukuussa 2020. Tutkimusyritys nSight toteutti tiedonkeruun Dynatan verkkopaneelissa 1000 vastaajan otoksella. Tutkimusvastaajat rekrytoitiin kuluttajapaneelista.