Päästöt
HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT LASKIVAT
Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat toimintavuonna 3,3 miljoona tonnia ja ominaispäästöt 250 g CO2/kWh. Päästöt laskivat Helsingissä edelliseen vuoteen verrattuna noin 5 % vähentyneen polttoainekulutuksen myötä.
Hiilidioksidipäästöt
g C02/kWh
| g C02/kWh | |
|---|---|
| 2009 | 260 |
| 2010 | 260 |
| 2011 | 250 |
| 2012 | 250 |
| 2013 | 250 |
Toimitettu energia
GWh/vuosi
| Toimitettu kokonaisenergia | |
|---|---|
| 2009 | 13970 |
| 2010 | 14970 |
| 2011 | 13900 |
| 2012 | 13940 |
| 2013 | 13570 |
Hiilidioksidipäästöt tonneina
ktC02
| kt | |
|---|---|
| 2009 | 3500 |
| 2010 | 3700 |
| 2011 | 3300 |
| 2012 | 3400 |
| 2013 | 3300 |
Happamoittavat päästöt laskivat
Happamoittavien ja hiukkaspäästöjen päästörajat kiristyvät EU-lainsäädännön takia vuonna 2016. Olemme varautuneet tähän uusimalla voimalaitostemme tekniikoita. Hiukkaspäästöt nousivat jonkin verran, mutta pysyivät päästörajojen puitteissa. Happamoittavien rikkidioksidin ja typen oksidien päästöjen väheneminen johtui pitkäjänteisestä työstä.
Happamoittumista aiheuttavat päästöt
tonnia/vuosi
| Rikkidioksidi | Typpidioksidi | |
|---|---|---|
| 2009 | 2040 | 5140 |
| 2010 | 2490 | 5640 |
| 2011 | 1950 | 4460 |
| 2012 | 2370 | 4420 |
| 2013 | 2240 | 3890 |
mg/kWh
| Rikkidioksidi | Typpidioksidi | |
|---|---|---|
| 2009 | 170 | 390 |
| 2010 | 180 | 390 |
| 2011 | 170 | 350 |
| 2012 | 180 | 330 |
| 2013 | 180 | 300 |
Hiukkaspäästöt nousivat
Pienhiukkaspäästöt nousivat päästörajojen sallimalla alueella jonkin verran. Määrät ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti 90-luvun alusta. Tämä johtuu siitä, että kivihiiltä on korvattu maakaasulla Vuosaaressa ja Hanasaaressa vuonna 1992 käyttöönotettu rikinpoistolaitos on hyvin tehokas torjumaan myös hiukkaspäästöjä.
Hiukkaspäästöt
tonnia/vuosi
| Hiukkasia | |
|---|---|
| 2009 | 110 |
| 2010 | 120 |
| 2011 | 120 |
| 2012 | 120 |
| 2013 | 130 |
mg/kWh
| Hiukkasia | |
|---|---|
| 2009 | 10 |
| 2010 | 10 |
| 2011 | 11 |
| 2012 | 9 |
| 2013 | 10 |
VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN ALIMMILLAAN VUOSIKYMMENIIN
Energiantuotannon vaikutuksia Helsingin ilmanlaadussa kuvaavan rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Vallilan mittausasemalla oli alhaisin vuosikymmeniin, jollei jopa sataan vuoteen. Vuonna 1990 tämä pitoisuus oli kymmenkertainen.
Ennen kaukolämpöaikakautta Helsingin ydinkeskustan rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot olivat 50–100 µg/m3. Nykyisin ilmanlaadun pitoisuusraja on 20 µg/m3.
Rikkidioksidipitoisuus Vallilan mittauspisteellä
vuosikeskiarvo
| mikrog./m3 | |
|---|---|
| 2009 | 2.8 |
| 2010 | 2.2 |
| 2011 | 2.4 |
| 2012 | 2.1 |
| 2013 | 1.6 |
MEREEN EI JUURIKAAN AJETA HUKKALÄMPÖÄ
Korkeasta n. 90 %:n hyötysuhteesta johtuen mereen aiheuttamamme lämpökuormitus on suhteellisen vähäistä. Vuonna 2013 mereen päästettiin lämpöä 250 GWh eli 1,9 % käytetystä polttoaine-energiasta. Noin kolmannes meren lämpöpäästöistä tuli kaukojäähdytyksestä. Kuormitus on vaihdellut 2000-luvulla välillä 180–2 200 GWh.
LENTOTUHKAA SEMENTIKSI
Lentotuhkan hyödyntäminen sementin valmistuksessa jatkui ja tuhkasta hyödynnettiin 58 %. Loput lentotuhkasta sijoitettiin louhostäyttöön rikinpoiston lopputuotteen kanssa. Pohjatuhka vietiin valtaosin Vuosaaren välivarastolle odottamaan hyötykäyttöä maanrakennuksessa.
Sivutuotteet
Lentotuhka
| % | |
|---|---|
| Hyödynnetty sementtiteollisuudessa |
58 |
| Loppusijoitus | 42 |
Pohjatuhka
| % | |
|---|---|
| Hyötykäyttö | 12 |
| Välivarastointi | 88 |